sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Antti Hautamäen kirjassa Sustainable innovation A New Age of Innovation and Finland’s innovation policy kuvataan Suomen innovaatiojärjestelmän peruspiirteet ja tuodaan esiin tärkeimmät kehittämishaasteet, nojautuen kirjoittajan omiin analyyseihin mutta myös innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arviointipaneelin raportteihin vuodelta 2009.
Kirjan pääpaino on kuitenkin innovaatiotoiminnan yleisten perusteiden ja uusien muotojen analyysissä. Kirja lanseeraa kestävän innovoinnin käsitteen ja punnitsee innovaatiopolitiikkaa sen valossa.
Kirjan taustalla ovat globaalissa taloudessa tapahtuneet suuret muutokset. Tuotteiden valmistus siirtyy kehittyviin maihin, joissa on kasvavat markkinat ja edullisemmat tuotanto-olosuhteet. Vanhat teollisuusmaat etsivät nyt uusia kilpailuetuja ja vaurauden lähteitä. Innovaatiot ovat nousseet keskeiseen asemaan. Perinteistä teollisuutta on korvattava uusilla tuotteilla ja erityisesti uusilla palveluilla.
Mutta minkälaista innovaatiopolitiikkaa tulisi harjoittaa, jotta elinkeinorakenteen muutos kyettäisiin toteuttamaan? Tämä on Hautamäen kirjan peruskysymys. Kirja hakee siihen vastausta kahdesta suunnasta. Toinen on innovaatiopolitiikan perustavoitteiden uudelleen asettaminen ja toinen on innovaatiotoiminnan uusien muotojen ja puitteiden analysointi.
Innovaatiopolitiikkaa on perusteltu innovaatioiden merkityksellä talouskasvulle. Talouskasvu on kuitenkin vain väline tärkeämpien asioiden edistämiselle. Talouskasvu kiihdyttää ilmaston muutosta ja jouduttaa niukkojen luonnonvarojen loppumista. Talouskasvu ei myöskään kaikilta osin lisää ihmisten hyvinvointia, joka on enemmän kiinni elämän laadusta kuin elintasosta. Innovaatiopolitiikan tavoitteeksi tulisikin asettaa kestävän hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointia rakentavaa innovointia Hautamäki kutsuu kestäväksi innovoinniksi. Kestävä innovaatiopolitiikka ei ole nolla-kasvu-politiikkaa. Varsinainen haaste innovaatioille on kyetä luomaan sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kestävää talouskasvua heikentämättä elämänlaatua ja tasapainoa luonnon kanssa.
Innovaatiotoiminnan mallit ja puitteet ovat radikaalisti muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Innovaatiotoimintaan osallistuvat entistä enemmän asiakkaat, käyttäjät, kumppanit ja koko henkilökunta. Puhutaan avoimesta innovaatioparadigmasta ja muista hajautetun innovaation muodoista (julkiset innovaatiot kuten Linux käyttöjärjestelmä). Tällainen avoin ja vuorovaikutteinen innovaatiotoiminta johtaa hyvin erilaisiin ratkaisuihin kuin perinteinen teknologia-lähtöinen innovointi. Suomen innovaatiopolitiikassa puhutaan kysyntä- ja käyttäjäkeskeisestä innovaatiosta. Suomalainen perusteollisuus on ottamassa vasta ensiaskelia kohti osallistuvaa innovointia.
Innovaatiotoiminnan toinen merkittävä muutos liittyy kansainvälistymiseen. Osaamista löytyy kaikkialta maailmasta. Kaikkea ei tarvitse osata itse, sen sijaan on kyettävä kansainväliseen yhteistyöhön maailman parhaiden osaajien kanssa. Prahalad ja Krishnan kuvaavat tätä innovaatiotoiminnan globaalia ympäristöä kaavalla R=G eli voimavarat ovat globaaleja. Tätä kaavaa voidaan käyttää myös oman kilpailukyvyn analyysiin: onko suomalainen yritys, organisaatio tai alue globaali voimavara, jota muut alueet ja yritykset haluavat käyttää.
Kirjan laajasta tematiikasta kaksi teemaa on erityisen tärkeitä Suomen innovaatiopolitiikalle. Innovatiiviset yritykset tarvitsevat syntyäkseen ja menestyäkseen dynaamisen innovaatioympäristön, ekosysteemin, jossa on käytettävissä riittävästi riskirahaa, osaamista, työvoimaa ja tarvittavia yrityspalveluja. Innovaatiot syntyvät kun ekosysteemin toimijat tekevät yhteistyötä ja uskaltavat ottaa riskejä. Hautamäen mukaan Suomeen pitää kyetä rakentamaan metropolin lisäksi 5-6 innovaatiokeskittymää, joiden ekosysteemi on maailmanluokkaa. Suomen innovaatiopolitiikassa alueellisten innovaatiokeskittymien merkitys on tunnustettu, mutta toimenpiteet niiden rakentamiseksi ovat ponnettomia.
Toinen kansallisesti merkittävä kysymys on yliopistojen asema innovaatiopolitiikassa. Hautamäki puolustaa yliopistojen vahvaa roolia innovaatiojärjestelmässä. Innovaatiotoiminnan tukevana perustana on yliopistojen harjoittama pitkäjänteinen tutkimustyö vaikka innovaatiot varsinaisesti tehdäänkin yrityksissä. Yliopistojen tietämys siirtyy yritysten käyttöön avoimen julkaisutoiminnan, yliopistosta valmistuneiden osaamisen ja yritysyhteistyön kautta. Perustutkimus ja opetus kärsivät resurssipulaa. Tekesin roolia on voimistettu samalla kun Suomen Akatemian voimavarat on suhteellisen heikot. Koko yliopistojärjestelmää tulisi vielä kehittää. Uusi yliopistolaki on askel eteenpäin, mutta uudistusten tulee jatkua, mihin myös innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointipaneeli kiinnitti huomiota.
Kirja peräänkuuluttaa uudenlaista johtajuutta, joka perustuu kestävän innovaation periaatteisiin. Tarvitaan johtajuutta, jossa johto on sitoutunut yhteiskuntavastuuseen. Tämä vastuu toteutuu parhaiten suuntaamalla yrityksen kehityspanokset kestävien innovaatioiden tuottamiseen. Tämä on samalla hyvää bisnestä, koska hyvinvointia edistävien, kestävien ratkaisujen kysyntä maailmalla kasvaa nopeasti.
Antti Hautamäki on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja ja tutkimusprofessori, alueenaan innovaatiotoiminta, erityisesti palveluinnovaatiot.
Lisätietoja
Antti Hautamäki
antti.e.hautamaki@jyu.fi
Puh. 050 5639 464
Sustainable innovation -julkaisu pdf-muodossa »
Julkaisun tiedot
Sustainable innovation : a new age of innovation and Finland’s innovation policy
Antti Hautamäki
ISBN 978-951-563-725-3
Sitra Reports series, ISSN 1457-571X ; 87
Helsinki, Sitra
Julkaisua voi tilata Sitrasta, sähköposti julkaisut@sitra.fi tai puh. (09) 618 991.