archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomalainen ruoka edustaa puhdasta ja kevyttä skandinaavista ruokakulttuuria

Suomi edelläkävijä terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä

Julkaistu

Tiedote 13.7.2005

Yhtenäistä käsitettä suomalainen ruoka ei ole olemassa. Suomalaisessa ruokakulttuurissa yhdistyvät omat talonpoikaisperinteet ja ulkomaiset vaikutteet. Suomalaista keittiötä kuvaakin parhaiten sana monipuolisuus, ja ruokien raaka-aineita puhtaat maut. Elintarviketutkimus on maailman huippuluokkaa – Suomi on edelläkävijä mm. terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä ja tutkijana.  Kun ulkomaalainen kertoo suomalaiselle mielipiteensä suomalaisesta ruoasta, suomalainen kysyy, mistä ruoasta tämä puhuu. Tarkoittaako hän perinneruokaamme, arkista kotiruokaamme, työpaikkojen, koulujen vai ravintoloiden tarjoamaa ruokaa? Vai tarkoittaako hän mahdollisesti joitain ruokalajeja, savustettua ahventa, palvattua kinkkua tai jotakin luonnonmarjoistamme? Entä onko puhujalla peräti kokemusta kansainvälisesti menestyneiden gourmet-kokkiemme loihtiman annoksen mausta tai juhlaillallisen erikoisuuksista? Voi olla niinkin, että puhujan kokemus on peräisin bensiiniasemalta tai kesäisessä kansantapahtumassa tarjotusta pikaruoasta.  Itä ja länsi kohtaavat suomalaisessa keittiössä  Suomi on maantieteellisen sijaintinsa johdosta saanut ruokakulttuuriinsa vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Viimeisten vuosikymmenten aikana myös eteläeurooppalainen ja amerikkalainen ruoka ovat tulleet Suomessa hyvin tutuiksi, ja suomalaiset arvostavatkin paitsi omaansa, myös muiden maiden ruokakulttuureja. Suomalainen ruokakulttuuri säilyttää vaikutteista huolimatta omaleimaisuutensa. Esimerkiksi pastakonetta ei Suomessa käytetä aina pastan valmistukseen. Sitä käytetään useassa itäsuomalaisessa kodissa karjalanpiirakan kuoren kaulitsemiseen. Vuodenajat rikastuttavatSuomessa jokaiseen neljään vuodenaikaan liittyy omat herkkunsa. Kesän herkkuja ovat aromikkaat kasvikset, marjat ja sienet sekä tuoreet kalat. Kesän valoisina iltoina tuhansien järvien rannoilla grillataan ja savustetaan makean veden kaloja ja syödään muurinpohjalettuja – luonnonmarjojen, kerman tai jäätelön kera. Syysiltoina vietetään rapuiltoja monien jokien ja järvien rannoilla. Suomalaiset pienet mutta aromikkaat joki- ja järviravut ovat parhaiden ravintoloidenkin arvokas herkku. Syksyllä koittaa myös riista-aika. Poroa Suomesta saa ympäri vuoden. Poronkäristys, perunamuusi ja puolukkahillo on Lapin ravintoloissa suosikkiruokalaji. Suomalaisen ruoan puhtaus perustuu alkutuotannon ja teollisuuden hyvään hygieniaan ja koko elintarvikeketjun laatutyöhön. Talven pakkaset pitävät osaltaan huolen kasvituholaisten torjunnasta, joten torjunta-aineita tarvitaan vähemmän kuin muualla maailmassa.   Maakunnissa maistellaan erikoisuuksia  Suomalaisen ruokakulttuurin perustana ovat edelleen luonnon omat raaka-aineet ja talonpoikaiskulttuuri. Suomen-matkalla saattaa törmätä kalakukkoon, happamaan ruisleipään tai mämmiin. Ne kuuluvat karjalanpiirakoiden tapaan maakuntien erikoisuuksiin, jotka nykyään tunnetaan ympäri Suomen. Vahvat ja luonnonmukaiset maut vaativat aina totuttelua, joten harva rakastaa mämmiä sitä ensi kertaa maistaessaan. Varmaa kuitenkin on, että hyvin valmistetut maakuntien erikoisuudet jättävät maistajalleen unohtumattoman makuelämyksen.  Suomalaiset ovat kahvikansaa: Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vieraalle tarjotaan kahvia joka kodissa. Sen kanssa syödään pullaa – makeaa hiivalla nostatettua vehnäleipää, joka on usein itse leivottua – tai ainakin itse paistettua.  Edelläkävijä terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä Ruokaan on Suomessa aina suhtauduttu kunnioittaen. Se tehdään huolellisesti, puhtaudesta huolehditaan ja maakuntaperinteitä vaalitaan. Vakava suhtautuminen näkyy tänä päivänä erityisesti maatalouden ja teollisuuden laatusertifikaatteina sekä tieteellisenä tutkimuksena. Elintarvikkeiden tutkimus on yksi suomalaisen tutkimuksen painopistealueista.  Suomessa kansansairauksia osataan ehkäistä tehokkaasti oikeanlaisen ruoan avulla. Suomi onkin edelläkävijämaa terveyttä edistävien eli funktionaalisten elintarvikkeiden kehittäjänä. Ravitsemuksen yhteyttä terveyteen korostetaan, ja Suomessa on pystytty merkittävästi muuttamaan kansalaisten ruokatottumuksia mm. perinnöllisen korkean veren kolesterolitason laskemiseksi. Suomalaiset ovat vaihtaneet rasvaiset maitotaloustuotteet vähärasvaisiksi ja lisänneet kasvisten käyttöä. Suomessa tehdään myös paljon työtä korkean elintason maiden lisääntyvien elintapasairauksien – mm. kakkostyypin diabeteksen, lihavuuden ja sydäntautien – vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Muu Eurooppa hakee Suomesta mallia näiden sairauksien taltuttamisesta. Suomessa on kehitetty niin kolesterolia alentavat Benecol-tuotteet kuin kariesta ehkäisevä ksylitoli-makeuttaja sekä vatsaa tasapainottavat maitohappobakteerien käyttöön pohjautuvat hapanmaitotuotteetkin. Nämä tuotteet ovat saaneet osakseen kansainvälistä huomiota, ja niitä myydään monissa maissa niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin. Lisäksi suomalaisten kauppojen hyllyiltä voi valita ruokakassiinsa aina paitsi normaalirasvaisia tuotteita, myös rasvattomia ja vähäsuolaisia valmisteita. Leipä on Suomessa erityisen maukasta ja terveellistä. Sitä valmistetaan kaikista neljästä viljalajista: rukiista, kaurasta, ohrasta ja vehnästä. Terveyttä edistävistä ominaisuuksistaan tunnettua rukiista suomalaista näkkileipää ja hapankorppua saa kaikkialta Euroopasta. Kauran terveellisyys (mm. liukoisen kaurakuidun eli betaglukaanin veren sokeria tasapainottava vaikutus) on tunnettu Suomessa jo pitkään, ja kauran käyttöä pyritään lisäämään myös muualla Euroopassa. Kansanterveyden kannalta on myös erittäin merkittävää, että terveellinen ja monipuolinen kouluateria tarjotaan Suomessa jokaiselle oppilaalle maksutta joka päivä.  

Maista Suomessa näitä: – järvivesien kalat, mädit – savustetut ja palvatut tuotteet –  riista – sienet, etenkin italialaisten jo löytämät tatit – ruis- ja moniviljaleivät sekä karjalanpiirakat – kotoinen pulla –            jälkiruoaksi itse poimitut marjat

Lisätietoja:  

Toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Finfood – Suomen Ruokatieto ry Puh. +358 9 6155 400 tiina.lampisjarvi@finfood.fi  

Ravitsemusohjelman johtaja Anu Harkki, Sitra Puh. +358 50 4311 651 anu.harkki@sitra.fi  

Senior Food Writer Anna-Maija Tanttu amtanttu@kolumbus.fi  

Finfood – Suomen Ruokatieto ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka ydintehtävänä on viestiä ruokaan ja elintarvikealaan liittyvää tietoa sekä edistää suomalaisen ruokakulttuurin menestymistä Suomessa osana Euroopan unionia. www.finfood.fi        

Mistä on kyse?