archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet – artikkelikirja julkistettiin

Luovuudella, mielikuvituksella ja omaehtoisella tekemisellä tietoyhteiskunnan seuraavalle asteelle

Julkaistu

Luovuudella, mielikuvituksella ja omaehtoisella tekemisellä tietoyhteiskunnan seuraavalle asteelle Virtuaalihalleja ja hyvinvointia. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet -artikkelikirja julkistettiin Tiedote 10.11.2005 Virtuaalihalleja ja hyvinvointia – Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet -artikkelikirja piirtää kuvaa suomalaisesta tietoyhteiskunnasta, ja sen kansalaisilleen tai kehittäjilleen asettamista vaatimuksista. Raportti muodostuu kuuden tämän päivän tietoyhteiskuntavaikuttajan ja -tutkijan itsenäisestä artikkelista. Niiden mukaan ihminen nähdään tietoyhteiskunnassa edelleen liiallisesti kohteena, ei aktiivisena ja omaehtoisena tekijänä. Teknologian tehokkaaseen soveltamiseen tarvitaan enemmän sosiaalista mielikuvitusta ja kulttuurintuntemusta. Tämä taas edellyttää kansalaisten viestintävalmiuksien vahvistamista.    

Tieto- ja viestintäteknologian toivotaan virallisessa keskustelussa lisäävän kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tietoyhteiskunnassa uskotaan olevan edelleen siis jotain hyvää ja tavoiteltavaa, vaikka se terminä myönnetäänkin olevan kiistanalainen. Teknologian rinnalle tarvitaan sosiaalista high techiä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektijohtaja Olli Hietasen artikkelin mukaan tietoyhteiskunnassa ollaan siirtymässä määrällisistä mittareista laadullisiin. Hietasen mukaan tietoyhteiskunnan ensimmäisessä vaiheessa Suomen menestyminen perustui tietotekniikan rakentamiseen. Nyt meneillään olevassa toisessa vaiheessa menestyminen riippuu siitä, kykenemmekö tuottamaan sisältöjä ja palveluita, jotka kehittävät yhteiskunnan ytimessä olevia sivistyksen ja hyvinvoinnin prosesseja. Tietoyhteiskunnan kolmannen vaiheen tuotteita ovat itse nämä prosessit. Suomen menestymisen tulee ratkaisemaan se, miten korkealaatuisia prosesseja kykenemme toisessa vaiheessa rakentamaan. Nyt avainsanoja ovat soveltaminen, sisältö, palvelut, luovuus ja innovaatiot. High techin rinnalle on tullut ns. sosiaalinen high tech, jossa on myös pärjättävä menestyäkseen. Kansalainen nähdään edelleen tietoyhteiskunnan asiakkaana ja kokijana, ei tekijänä Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Nurmela pureutuu raportissa yhteiskunnan muutokseen kansalaisen näkökulmasta. Ajan henki on se, että vuorovaikutus lisääntyy ja mediadiversiteetti kasvaa. Uusista vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon välineistä tulee vähitellen yhteiskunnallisia pakkoja, joita ilman työ ja harrastukset eivät oikein suju. Pitääkö kaikkien sitten käyttää internetiä? Tällä suuntauksella vähitellen kyllä. TeliaSoneran tutkimusjohtaja Marja-Liisa Viherä peräänkuuluttaa Nurmelan tavoin arjen ja paikallistoiminnan uutta suuntausta, jossa kansalaiset nähdään vaikuttamassa ja toimimassa sujuvasti omassa ympäristössään ja hyödyntämässä teknologiaa luontevasti oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Kansalainen nähdään tietoyhteiskuntakeskustelussa edelleen suppeasti kuluttajana ja ostajana, ei vielä omaehtoisena toimijana ja tuottajana.Viherä kuvaa ihmisten käytännön viestintävalmiuksia arkielämän tarinoiden kautta ja perää toimia ihmisten omaehtoisten toiminnan vaatimien viestintävalmiuksien vahvistamiseksi. Tarinoissa lähikaupan Pirjo, kunnan elinkeinotoimintaa vireyttävän virtuaalihallin verkostosihteeri Seija ja harrastajateatterilaisen isoäiti Hilkka tarvitsevat kukin omanlaisiaan viestintävalmiuksia. Kun taidot, teknologia ja motivaatio ovat kunnossa, tarvitaan vielä ripaus mielikuvitusta taitojen käytännön soveltamiseen. Sitra on ollut tiiviisti mukana suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Virtuaalihalleja ja hyvinvointia – Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet – artikkelikirja on osa Sitran viime vuonna päättynyttä laajaa Oppivat seutukunnat -tietoyhteiskuntahanketta.

Kirjan artikkelit ja niiden kirjoittajat

Tutkimusjohtaja Antti Kasvio, Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntainstituutti: Tietoyhteiskunta – edesmennyt idea?

Tutkimuspäällikkö Juha Nurmela, Tilastokeskus: Medioiden monimuotoistuminen ja kansalaisten vuorovaikutus 2000-luvun Suomessa

Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Viherä, TeliaSonera Finland: Elämä hallinnassa omin keinoin

Erikoistutkija Kaarina Hyvönen, Kuluttajatutkimuskeskus: Asiakkaan muuttuva rooli tietoyhteiskunnassa

Erikoistutkija Jukka Oksa, Joensuun yliopisto: Paikallisuus tietoyhteiskuntapolitiikan haasteena

Projektijohtaja Olli Hietanen, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä tietoyhteiskunta: social high tech

Lisätietoja Sitran viestintä, Jenni Sarolahti, (09) 6189 9275

Julkaisu Virtuaalihalleja ja hyvinvointia. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet.

Antti Kasvio, Juha Nurmela, Marja-Liisa Viherä, Kaarina Hyvönen, Jukka Oksa, Olli Hietanen.

Sitran raportteja 50, ISBN 951-37-4477-9, ISSN 1457-571X (nid.). Edita Prima Oy 2005. Raportin voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti: julkaisut@sitra.fi.

Raportti löytyy PDF-tiedostona myös Sitran Internet-sivuilta www.sitra.fi > Julkaisut