Suomella on mahdollisuus kansainväliseen edelläkävijyyteen

Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman visiona on nostaa suomalainen julkishallinto uudistumisen kansainväliseksi edelläkävijäksi. Laadun ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät horisontaalisen yhteistyön lisäämistä valtionhallinnossa. Myös yhteisillä prosesseilla voidaan parantaa tuottavuutta ja laatua. Nykyisessä hallintomallissa ministeriöt toimivat Suomessa edelleen suhteellisen itsenäisesti omilla hallinnonaloillaan. Kansalaisten tarpeet ja laajat yhteiskunnalliset ongelmat ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja vaativat usean viranomaisen ja hallinnonalan panosta.

Julkishallinnon johtamisohjelma on ottanut yhdeksi tehtäväkseen kartoittaa mahdollisuuksia valtion konserniohjauksen vahvistamiseen. Tavoitteena on tuoda syksyllä 2010 keskusteluun rakenteellisia vaihtoehtoja valtion konserniohjauksen kehittämiseksi. Konserni-ohjauksella viitataan menettelyihin, joilla pyritään lisäämään hallinnon päätöksenteon, päätösten toimeenpanon ja muun toiminnan yhtenäisyyttä.

Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.   

Tiivistelmä   

Konserniohjauksen kehittäminen Euroopan maiden valtionhallinnossa  

Tutkimuksessa selvitettiin valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen suuntauksia seitsemässä Euroopan valtiossa (Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja). Tutkimuksen osa-alueina selvitettiin maiden kokemuksia yhteisistä policyistä, prosesseista, palveluista sekä yleisestä konsernihallinnosta.  

Tutkimusraportin osat ovat: 

• Kuvaukset yhteisistä policyistä, prosesseista ja palveluista maittain
• Vertailu maiden konserniohjauksen käytännöistä
• Yhteenveto tärkeimmistä kehittämishankkeista
• Johtopäätökset Suomen konserniohjauksen kehittämisessä

Tutkimuksessa havaittiin, että konserniohjaus on keskeinen valtionhallinnon kehittämissuuntaus ainoastaan yhdessä tutkituista maista, Tanskassa. Eri maiden hallintokulttuurit ja historia ovat lisäksi muokanneet tutkittujen maiden poliittisista ja hallinnollisista käytännöistä huomattavasti toisistaan ja Suomen mallista poikkeavia. Mainituista syistä on vaikea muodostaa suoria johtopäätöksiä tutkittujen maiden käytäntöjen soveltuvuudesta Suomen konserniohjauksen kehittämisessä.

Historiallisista ja kulttuurista eroista huolimatta useimmista tutkituista maista voidaan löytää käytäntöjä ja kehittämissuuntauksia, jotka ovat hyödyllisiä pohdittaessa valtion konserniohjauksen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Yleisen konsernihallinnon osalta hyviä käytäntöjä on löydettävissä mm. Isosta-Britanniasta (Prime Minister’s Delivery Unit), Norjasta (hallintoministeriö) ja Tšekistä (Smart Administration Initiative).  

Yhteisten policyjen osalta opittavaa on varmasti eri maiden yhteisestä IT-politiikasta, Tanskan IT-hankkeiden suunnittelun kehittämisestä (Business caset) sekä Tšekin lainvalmistelun kehittämisestä (vaikutusten arviointi). Prosessien osalta mielenkiintoista kehitystyötä on tehty mm. Virossa (lainvalmistelu ja kansalaisten osallistuminen) ja Norjassa (IT-hankkeiden arviointi ja seuranta). Palvelukeskusten osalta lähemmän tutustumisen arvoinen uudistus on valtion IT-keskus Tanskassa (Statens IT). 

Tutkimuksen johtopäätösosassa on arvioitu Suomen konserniohjauksen kehittämisen tärkeimpiä haasteita sekä arvioitu, mitä eri maista on opittavissa konserniohjauksen kehittämiseen liittyen.   

Lisätietoa: 

Markku Harrinvirta, Deloitte,
puh. 040-5714 086, etunimi.sukunimi@deloitte.fi