Arvioitu lukuaika 3 min

Tehokas materiaalikierto luonnonvarapolitiikan haasteena

Kansallisessa luonnonvarastrategiatyössä arvioidaan luonnonvarojen käytön strategisia lähtökohtia ja avainkysymyksiä.

Julkaistu

Mitkä luonnonvarat ovat globaalin mielenkiinnon kohteena? Miksi vesi kiinnostaa? Mitkä ovat Euroopan luonnonvarastrategian tavoitteet? Mitkä ovat Suomen kriittisiä ja strategisia luonnonvaroja tulevaisuudessa? Kansallisessa luonnonvarastrategiatyössä arvioidaan luonnonvarojen käytön strategisia lähtökohtia ja avainkysymyksiä.

Suomi voi valita roolinsa globaalissa luonnonvaratoimijoiden pelikentässä: pyrkiikö se ennakoimaan tulevaa vai reagoimaan jo tapahtuneisiin muutoksiin ?

Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelua tukevassa seminaarissa joulukuussa keskityttiin kansainvälisen luonnonvarapolitiikan sisältöihin ja Suomen strategisiin lähtökohtiin luonnonvarakysymyksissä.  

Kierrätystalous kansainvälisen luonnonvarapolitiikan haasteena

– Euroopan unioni on ollut aloitteellinen luonnonvarapolitiikassa. EU:n luonnonvarastrategian tavoitteina ovat luonnonvarojen käytön irtikytkeminen talouskasvusta, luonnonvaratehokkuuden lisääminen ja luonnonvarakysymysten tarkastelu globaalista näkökulmasta. Strategia tarkastelee asioita elinkaariajattelun näkökulmasta, kiteytti johtaja Timo Mäkelä komission ympäristöpääosastolta EU:n toimintalinjoja. 

Mäkelä painotti myös kierrätystalouden merkitystä tulevaisuuden raaka-ainekysymyksissä. Tänä syksynä komissio julkisti EU:n raaka-ainealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa raaka-aineiden saatavuus EU:lle maailmanmarkkinoilta sekä edistää luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja kierrätystä EU:ssa.

– Luonnonvaroista keskusteltaessa ei voida välttyä jännitteiltä kehittyvien ja teollisuusmaiden välillä ja toisaalta luonnonvaroja omistavien ja niitä käyttävien maiden välillä. Tarvitaan globaalia luonnonvarapolitiikkaa. Nyt noin vuoden toimineen YK:n luonnonvarapaneelin työssä ovat korostuneet globaalit metallivirrat, biopolttoaineet ja vesivarat. Tietopohja on huono tai puuttuu metallivirroista, kun taas biopolttoaineista valmistuu koko ajan uutta tietoa ja synteesejä. Vesivarat taas ovat kriittisiä ihmiskunnalle ja veden käyttö kytkeytyy keskeisesti monen muun luonnonvaran käyttöön, totesi UNEP:n luonnonvarapaneelin jäsen, pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta.

Luonnonvarapaneeli kokoaa, analysoi ja tekee synteesejä luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä käytön koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tämän lisäksi tieteelliset havainnot muokataan neuvoiksi ja suosituksiksi hallituksille ja kansainvälisille organisaatioille.

Nykystrategiat painottuvat uusiutuviin luonnonvaroihin

– Materiaalien läpivirtaus Suomen kautta on suurta. Puolet maan tuotannon ja loppukäytön tarvitsemasta materiaalista tulee maan rajojen ulkopuolelta ja noin puolet Suomen luonnosta. Vastaavasti puolet (54 %) Suomen tuotannon käyttämästä materiaalista menee vientiin ja puolet käytetään kotimaassa, vanhempi tutkija Sirkka Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoi.

– Teollisuuden ekotehokkuuden parantaminen ja nykytason osoittaminen kansainvälisessä vertailussa ovat lähitulevaisuuden haasteita Suomelle. Ydinkysymyksiä ovat myös Suomen energiatehokkuuden parantaminen ja energian säästö, totesi Koskela.

– Harvoissa luonnonvaroihin liittyvissä strategioissa otetaan kantaa minkään tietyn luonnonvaran käytön vähentämiseen. Sen sijaan vähentämisen näkökulmaa korostettiin eniten uusiutumattomien luonnonvarojen käytön osalta. Myös luonnonvarojen materiaali- ja energiatehokas käyttö sekä luonnonsuojelu ja luonnon kestokyvystä huolehtiminen korostuivat tavoitteissa vähentää luonnonvarojen käyttöä, Alina Pathan Gaia Consulting Oy:sta toteaa tarkastelussa olleista yhdeksästätoista kansallisesta tai kansainvälisestä luonnonvarojen käyttöön liittyvästä strategiasta.

– Yksittäisiin luonnonvaroihin liittyviä strategioita on tehty lähinnä uusiutuville luonnonvaroille, kun taas uusiutumattomia luonnonvaroja käsitteleviä strategioita on vähän tai ne puuttuvat kokonaan esimerkiksi mineraalien, turpeen ja maa-ainesten osalta. Strategioissa ei myöskään ole analyysia tunnistetuista kriittisistä luonnonvaroista. Kaiken kaikkiaan luonnonvarojen kattava tarkastelu, vertailu ja analyysi on vähäistä, eikä integroituja luonnonvarastrategioita juurikaan ole, toteaa Pathan.

– Laadittavana oleva kansallinen luonnonvarastrategia vastaa tarpeeseen saada kattava, kaikkia luonnonvaroja tarkasteleva strategia maahamme vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin, toteaa strategiatyön puheenjohtaja Sirkka Hautojärvi.

Suomen strategiset ja kriittiset luonnonvarat

Strategisten ja kriittisten luonnonvarojen merkitystä on tarkasteltu strategiatyön tueksi kutsutussa asiantuntijaverkostossa.

– Uusiutuvat luonnonvarat ovat Suomelle strateginen resurssi. Kilpailuetua ja menestystä voidaan saada yhdistämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnonvaroista huolehtiminen ihmisten osaamiseen. Luonnonvaroilla on omistaja ja hinta, joten uudet tuotteet ja palvelut pitää voida tuotteistaa, linjaa metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.

– Ekosysteemipalveluita tulee kehittää pitkäjänteisesti laajana yhteistyönä. Ei ole selvää, mitkä luonnonvarat ovat kriittisiä tai strategisesti tärkeitä 50-100 vuoden kuluttua. Siksi luonnonvarojen käytössä on pyrittävä turvaamaan ekosysteemien toiminta- ja uusiutumiskyky, ehdottaa ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä erääksi vastaukseksi luonnonvarojen riittävyyden haasteeseen.

– Suomi tarvitsee luonnonvarastrategiaa, koska Suomi on raaka-ainevaltainen maa ja raaka-aineiden saatavuus ja luonnonvarojen hinta ovat pitkällä aikavälillä Suomelle oleellisia. Suomen hyvinvointi perustuu kilpailukykyiselle ja kannattavalle vientiteollisuudelle, tiivistää asiantuntija Benny Hasenson Elinkeinoelämän Keskusliitosta luonnonvarakysymysten merkitystä. 

Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu keinojen ja kehittämishankkeiden määrittelyllä. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen, järjestöjen sekä median kanssa. Sitran roolina strategiatyössä on työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. Työn tulokset luovutetaan pääministeri Matti Vanhaselle keväällä 2009.

Lisätietoja

Luonnonvarastrategian www-sivut (www.sitra.fi/luonnonvarastrategia)

Julkaistu