Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 17.06.2011

Terveyskioski julkisen terveydenhuollon yhdeksi toimintamalliksi?

Tarjoaako terveyskioski-toimintamalli mahdollisuuksia perusterveydenhuollon palvelurakenteiden uudistumiseen, kuntatalouden hallintaan, riskiryhmien aikaiseen tavoittamiseen ja asiakas- ja työtyytyväisyyden nostamiseen?
Kirjoittaja
 
Kirsi Mäki

− Terveyskioskitoimintamalli voisi tarjota hyviä mahdollisuuksia perusterveydenhuollon palvelurakenteiden uudistumiseen, kuntatalouden hallintaan, riskiryhmien aikaiseen tavoittamiseen ja asiakas- ja työtyytyväisyyden nostamiseen, toteaa Sitran Kuntaohjelman Antti Kivelä. Terveyskioski-kokeiluhankkeiden käynnistäjätaho uskoo myös terveyskioskitoiminnan ehkäisevän kansalaisten terveyserojen kasvua. Tampereen yliopiston laatimassa väliarviointiraportissa tarkastellaan Lahden terveyskioskin kustannusrakennetta ja palvelukysyntää toimintatilastotietojen pohjalta. Lahden terveyskioskin perustamisen yksi tarkoitus oli purkaa terveyspalveluiden patoutunutta kysyntää parantamalla palveluiden saatavuutta. Terveyskioskin ensimmäisen toimintavuoden yli 12 000 käyntiä ovat ylittäneet odotukset. − Terveyskioskin hoitajavastaanottokäynnit edustivat 17 prosenttia kaikkien Lahden terveysasemien vastaavista käynneistä. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että osa hoitajatasoisista käynneistä on voitu siirtää terveysasemilta terveyskioskiin. Toisaalta matalan kynnyksen palvelu on voinut luoda myös uutta kysyntää, toteaa kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

Miehet ja nuoret, tervetuloa terveyskioskiin!

Lahden terveyskioskitoiminnan tavoitteena on ollut sairauksien ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta. Keskustan ikärakenne saattaa vaikuttaa siihen, että tyypillinen terveyskioskin asiakas on yli 70-vuotias lahtelaisnainen. Erilaisten teemapäivien avulla terveyskioskin toimintaa on haluttu tehdä tutuksi ja tavoittaa mm. kouluterveydenhuollon ulkopuolella olevia nuoria sekä keski-ikäisiä miehiä, joilla saattaa olla tiedostamattomia terveysongelmia. Näiden ryhmien tavoittamisessa Lahti ei ole vielä täysin onnistunut. Työntekijöiden arvioiden mukaan terveyskioski on voinut edistää riskiryhmien hoitoon hakeutumista matalan kynnyksen avulla. Varhaisessa vaiheessa todetun terveysongelman ansiosta on mahdollista estää sairauksien kehittyminen ja toisaalta myös vähentää hoidoista aiheutuneita kustannuksia.

Kaikille mahdollisuus saada tarvittaessa nopeasti hoitoa

− Kansalaisten terveyserot ovat kasvussa, koska osa pääsee nopeasti hoitoon esim. työterveyshuollon kautta tai vakuutusten turvin. Työttömät, osa opiskelijoista ja eläkeläiset ovat julkisen terveydenhoidon varassa – valitettavasti usein jonottamassa hoitoon pääsyä. Jos suomalaisissa kunnissa olisi terveyskioskitoimintaa, nämäkin kansalaiset voisivat päästä nopeasti hoitoon, saada palveluohjausta ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Terveyskioski voisi edistää näin kansalaisten elämänlaatua ja kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, toteaa Antti Kivelä.

Asiakkaiden tyytyväisyyden ei tarvitse välttämättä aiheuttaa korkeita kustannuksia

Lahden terveyskioskikäynnin yksikkökustannus vyörytyksineen oli ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 18 euroa. Terveyskioskin käynnin hinta-laatusuhdetta voi luonnehtia hyväksi, sillä kustannukset ovat olleet edulliset, käyntimäärät korkeat ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Lahden terveyskioskin ensimmäisen vuoden toimintakustannukset ovat olleet suhteellisen pienet verrattuna avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan. − Tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida palvelutoiminnan kustannustehokkuutta kokonaisvaltaisesti, kyse on resurssien kohdennuksesta uudelleen perusterveydenhuollon järjestelmän sisällä. Kaupungin omat valinnat ovat tärkeitä, koska konseptia voidaan toteuttaa monilla erilaisilla tavoilla. Jos kunta onnistuu yhdistämään terveyskioskin terveyspolitiikan tavoitteisiinsa, vaikutukset ovat hyvät. Ellei, tuloksena voi olla lähinnä lisää kustannuksia. Terveyskioskin on kuitenkin mahdollista olla yksi osa perusterveydenhuollon matalan kynnyksen toimintamallia, jolla voisi olla hyvin johdettuna taloudellistakin merkitystä, arvioi Jarmo Vakkuri.

Lahden terveyskioski pähkinänkuoressa

  • Maaliskuusta 2010 lähtien toiminut Lahden terveyskioski tarjoaa asiakaslähtöisesti matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluja kauppakeskus Triossa.
  • Lahden terveyskioski on järjestyksessään Suomen toinen terveyskioski, ensimmäinen perustettiin Ylöjärvelle kesällä 2009.
  • Terveyskioskissa työskentelee sekä sairaanhoitajia että terveydenhoitajia.
  • Terveyskioskissa hoitajatasoisiin palveluihin pääsee nopeasti ilman ajanvarausta, myös iltaisin ja lauantaisin.
  • Ns. kevyt palveluvalikoima on keskittynyt erilaisiin mittauksiin, hoitotoimenpiteisiin, palveluneuvontaan ja ennaltaehkäisevään opastukseen.
  • Terveyskioskin maksuttomat ja kaikille avoimet palvelut ovat osa julkista perusterveydenhuoltoa.
  • Kaksivuotisessa terveydenhuollon kokeilu- ja tutkimushankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran Kuntaohjelman kanssa.

Lisätietoja

  • Johtaja Antti Kivelä, Kuntaohjelma Sitra, puh. 040 482 7435
  • Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto, puh. 03 3551 6356, 040 516 2479
  • Lahden terveyskioskin vetäjä Helena Launiemi, Lahden kaupunki, puh. 044-7161139
  • Avohoidon vs ylihoitaja Pirjo Asikainen, Lahden kaupunki, puh. 050-398 7662

Julkaisun tiedot

Terveyskioski palveluinnovaationa Lahden terveyskioski -hankkeen väliarviointi (vaihe II) Sitran selvityksiä 55 ISBN 1978-951-563-777-2 (nid.) ISBN 1978-951-563-772-7 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1796-7104 (nid.) ISSN 1796-7112 (URL:http://www.sitra.fi)