Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 27.10.2010

Terveyskioski madaltaa kynnystä palveluun ja purkaa terveysaseman jonoja

Julkisen terveydenhoidon ongelmiksi koetaan pitkät jonotusajat, hankala tavoitettavuus ja ajanvaraus. Ylöjärvellä ja Lahdessa kokeillaan matalan kynnyksen palvelumallilla toimivaa Terveyskioskia osana perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Tampereen yliopiston laatimien arviointiraporttien mukaan Terveyskioskin matalan kynnyksen palveluilla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta sekä palveluiden tuottamista kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Kirjoittaja
Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Tiedote 27.10.2010

Julkisen terveydenhoidon ongelmiksi koetaan pitkät jonotusajat, hankala tavoitettavuus ja ajanvaraus. Ylöjärvellä ja Lahdessa kokeillaan matalan kynnyksen palvelumallilla toimivaa Terveyskioskia osana perusterveydenhuollon kokonaisuutta. Tampereen yliopiston laatimien arviointiraporttien mukaan Terveyskioskin matalan kynnyksen palveluilla voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta sekä palveluiden tuottamista kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.    

− Terveyskioskin menestys osoittaa, että asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden uusien toimintamallien ei tarvitse olla monimutkaisia. Asiakasrajapintaan on mahdollista luoda uusia, myös ennaltaehkäiseviä palvelumalleja, joita voidaan levittää laajemmin kansalaisten ja kuntatalouden hyödyksi, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitran Kuntaohjelmasta.  

Tampereen yliopiston arviointitutkimuksessa tarkastellaan, mikä merkitys ja vaikutus Terveyskioski-mallilla on perusterveydenhuollon palveluinnovaationa. Arvioinnissa korostetaan asiakaslähtöisyyden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmia. Tutkimuksessa selvitetään etenkin palveluihin liittyviä kokemuksia, taloudellisia vaikutuksia sekä palvelukysyntää ja -tarjontaa. Lahden Terveyskioskista on laadittu ensimmäisen vaiheen peruskartoitusraportti siinä missä Ylöjärven Terveyskioskin arviointi on edennyt toisen vaiheen väliraporttiin.   

Ennaltaehkäisyllä pyritään hillitsemään terveydenhuollon menoja   

Lahdessa Terveyskioskin toiminta painottuu terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tampereen yliopiston arviointiraportin mukaan yleisimmät käyntisyyt ovat olleet terveydentilan osittainen arviointi ja kartoitukset, kuten verenpaineen mittaus sekä terveys- ja liikuntaneuvonta, mitkä tukevat painopisteeksi valittua terveyden edistämistä ja sairauden ennaltaehkäisyä. Myös aktiivinen yhteistyö eri yhdistysten, järjestöjen ja kauppakeskuksen liikkeiden kanssa on tähdännyt ennaltaehkäisyn ja riskiryhmien kartoittamiseen ja tuonut uusia asiakkaita palvelun piiriin.
−  Ennaltaehkäisevän näkökulman mahdollinen hyöty voi näkyä esimerkiksi terveydenhuollon menojen kasvupaineiden hillintänä. Arviointiraportin mukaan tässä vaiheessa voidaan todeta, että toiminta on voinut vastata terveyspalveluiden patoutuneeseen kysyntään, toteaa kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.   

Ennakoitua suositumpi palvelu  

Lahden Terveyskioskissa on käynyt ennakoitua enemmän asiakkaita. Puolen vuoden ajan toimineen Terveyskioskin kävijämäärän arvioidaan saavuttavan jopa 12 000 käynnin vuositason. Päivässä tämä tarkoittaisi keskimäärin 45 käyntiä. Arviointiraportin asiakaskyselyyn vastanneet antoivat palveluiden laadulle kiitettävän arvosanan. Tyytymättömyys terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen on saattanut heijastua Terveyskioskin saamaan positiiviseen palautteeseen. Terveyskioskin kävijät ovat pitäneet palveluvalikoimaa hyvänä ja uskovat käyttävänsä palvelua uudestaan. Tyypillinen asiakas on yli 60-vuotias, joko eläkeikää lähestyvä tai jo eläkkeellä oleva lahtelainen nainen. Miehiä Terveyskioskin asiakkaista on neljännes.  

Käyntien yhteydessä asiakkailta on löydetty piileviä sairauksia ja heitä on ohjattu jatkohoitoon. Terveyskioskissa tavoitettiin myös sellaisia henkilöitä, joka eivät muuten olisi hakeutuneet hoidettavaksi.  
− Meillä Lahdessa Terveyskioski on tuonut uuden lähestymistavan kunnallisiin palveluihin. Nämä ns. matalan kynnyksen palvelut ovat kansalaisille paremmin saavutettavissa ja tuovat terveyshyötyä.  Kehitämme edelleen Terveyskioskin toimintaa mm. nuorempien kävijöiden saamiseksi palvelun piiriin ja henkilöstöresursoinnin osalta. Osana Tuottavuusohjelmaamme olemme myös miettimässä toisen Terveyskioskin avaamista Lahteen vuoden 2011 aikana, toteaa Lahden kaupungin terveyspalveluiden johtaja Risto Raivio.  

Ylöjärvellä kysyntä on siirtynyt osittain terveyskeskuksesta Terveyskioskiin   

Siinä missä Lahden Terveyskioskin toiminnan painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä palvelussa, Ylöjärvellä on haluttu parantaa asiakaslähtöisesti palveluiden saantia ja toisaalta vähentää terveyskeskuskäyntien määrää ja jonoja.  

Tampereen yliopiston laatiman väliraportin mukaan näyttäisi siltä, että Ylöjärven pääterveysaseman potilasvirrat ovat voineet ohjautua osittain uudelleen tietyillä kevyiden toimenpiteiden ja mittausten alueilla. Näin yksi Terveyskioskin lähtökohtainen tavoite olisi toteutunut. Jatkossa kehitystä seurataan systemaattisesti, jotta voidaan päätellä, miten Terveyskioski on vaikuttanut Ylöjärven terveydenhuollon kokonaisuuteen.  

Ylöjärven Terveyskioskin tavoitteena on ollut myös sairauksien varhainen toteaminen. Suurin osa löydöksistä on tehty verenpaineen mittausten yhteydessä. Arviointiraportin mukaan Terveyskioskissa on löydetty aikaisemmin tunnistamattomia terveysongelmia, joiden löytyminen muuta kautta ei ehkä olisi ollut mahdollista.  

Tampereen yliopiston arviointiraportin asiakaskyselyn perusteella tyytyväisyys Terveyskioskiin on säilynyt korkeana ja sen palveluille on kysyntää Ylöjärvellä. Jopa yli puolet asiakaskyselyyn vastanneista oli käynyt Terveyskioskissa vähintään neljä kertaa tai useammin, joten Terveyskioski on ehtinyt jo saada puolentoista vuoden aikana vakioasiakkaita. Terveyskioskin käynnin yksikkökustannukset ovat Ylöjärven koko poliklinikkatoiminnan kustannuksiin suhteutettuna pienet.    

− Terveyskioski voisi vastata tulevaisuudessa yhä useammassa kunnassa terveydenhuollon palvelutarjonnan saatavuuden ja kustannustehokkuuden vaatimuksiin. Arviointiraporttien valossa uskon, että terveyskioski voisi edustaa yhtä uutta palvelutarjonnan mallia laajemmassa terveydenhuollon rakenteellisessa uudistamisessa, toteaa professori Jarmo Vakkuri.   

Terveyskioski pähkinänkuoressa

  • Ylöjärven ja Lahden Terveyskioskit tarjoavat asiakaslähtöisesti matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluja kauppakeskuksissa.
  • Terveyskioskin maksuttomat ja kaikille avoimet palvelut kuuluvat osaksi julkista perusterveydenhuoltoa.
  • Terveyskioskeissa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja saatavuutta on edistetty tuomalla kauppakeskuksiin hoitajatasoisia palveluita ilman ajanvarausta. Terveyskioskit palvelevat terveysasemia laajemmalla aukioloajalla iltaisin ja lauantaisin.
  • Ns. kevyt palveluvalikoima on keskittynyt erilaisiin mittauksiin, hoitotoimenpiteisiin, palveluneuvontaan ja ennaltaehkäisevään opastukseen. Kaksivuotisessa terveydenhuollon kokeilu- ja tutkimushankkeessa ovat mukana kaupungit ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran Kuntaohjelman kanssa. 

Lisätietoja: 

Terveyspalvelujen johtaja Risto Raivio, Lahden kaupunki, puh. (03) 818 2001
Avohoidon ylilääkäri Pekka Mattila, Lahden kaupunki, puh. (03) 818 4401
Perusturvajohtaja Kari Virta, Ylöjärven kaupunki, puh. 050 337 5168
Johtava hoitaja Seija Ritala, Ylöjärven kaupunki, puh. 03 349 5952 Sairaanhoitaja Milla Järvinen, Ylöjärven Terveyskioski, terveyskioski@ylojarvi.fi
Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri, taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6356, 040 516 2479
Tutkija Riikka Kivimäki, taloustieteiden laitos, Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6822
Kansanterveystieteen professori, Arja Rimpelä, terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto, puh. 050 569 8285 

Julkaisun tiedot 

Terveyskioski palveluinnovaationa Lahden terveyskioski -hankkeen peruskartoitus (Vaihe I) Selvityksiä 35 ISBN 978-951-563-734-5 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1796-7112 (URL:http://www.sitra.fi)   

Terveyskioski palveluinnovaationa Ylöjärven terveyskioski -hankkeen väliarviointi (Vaihe II) Selvityksiä 36 ISBN 978-951-563-735-2 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1796-7112 (URL:http://www.sitra.fi)