Arvioitu lukuaika 3 min

Tietämysverkostoissa ja yhteisissä innovaatioissa piilee mahdollisuus menestykseen

Kiristyvän kilpailun oloissa yritykset tarvitsevat innovatiivisia tuotteita ja palveluja menestyäkseen. Globaalissa innovaatiotaloudessa yritysten verkottumisesta on tullut keskeinen tapa luoda ja hankkia uutta tietämystä. Suomen innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää tietää, miten teollisuus kehittää verkottuneita innovaatiotoiminnan muotoja. Tutkimuksen mukaan yrityksissä on jo tapahtumassa siirtymä sisäisestä innovoinnista yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa tapahtuvaan innovointiin.

Julkaistu

Finanssikriisin ja kiristyvän kilpailun oloissa yritykset tarvitsevat innovatiivisia tuotteita ja palveluja menestyäkseen. Globaalissa innovaatiotaloudessa yritysten verkottumisesta on tullut keskeinen tapa luoda ja hankkia uutta tietämystä. Suomen innovaatiopolitiikan kannalta on tärkeää tietää, miten teollisuus kehittää verkottuneita, avoimia innovaatiotoiminnan muotoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksissä on jo tapahtumassa siirtymä sisäisestä innovoinnista yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa tapahtuvaan innovointiin.

– Voidaan sanoa, että meneillään on suuri siirtymä innovaatiotoimintojen ja tietämysverkostojen käytössä innovointitoiminnassa. Nykyisin yritysten menestys riippuu vahvasti siitä, millaisia innovaatiota ne kykenevät tekemään. Nyt yhteistyö ja vuorovaikutus ovat astuneet suureen rooliin yrityksissä. Merkittävimmät uudet ajatukset näyttävät syntyvän yhdistämällä erilaista osaamista. Olennaista on se, miten tietoa siirretään ja miten verkostoja hallitaan, kertoo hankkeesta Sitrassa vastannut johtaja Antti Hautamäki.

Tutkimushankkeesta julkaistiin raportti Suuri siirtymä Uusia lähestymistapoja tietämysverkostojen kehittämiseen , jossa esitellään uusia työkaluja ja malleja tietämyksen ja sen siirtämisen verkostojen analyysiin. Raportissa esitellään myös neljä skenaariota Suomen ICT- ja metsäklustereille.

Ensimmäisen skenaarion Jakautunut Sven Tuuva mukaan Suomen ICT- ja metsäklusterit tekevät parhaansa, vaikka ne eivät välitäkään tietoa toisilleen eivätkä ole erityisen tehokkaita globaalisti hankkimaan tietoa. Kilpailun ollessa kovaa, pienen maan resurssit ovat erittäin niukat.

Toisen skenaarion Omaleimainen ugri-ideasampo mukaan kansainvälinen tietämyksensiirto innovaatioista ja kulttuureista ei onnistu erityisen hyvin, mutta Suomen tasolla klusterit ovat tehneet globaalin läpimurron. Biomassapohjainen prosessiteollisuus ja laite-, ohjelmisto- ja palvelupohjainen kuluttajateollisuus vahvistavat toisiaan ja luovat uusia, ennen näkemättömiä yhdistelmiä sektoreilleen. Koulutuksessa tämä poikkitieteellisyys otetaan osaksi yliopistojen uudistumista ja Suomen maine omaleimaisena ja vaikeasti matkittavana innovaatiomaana kasvaa.

Kolmas skenaario Kaksi menestyspolkua menetetyin mahdollisuuksin viittaa onnistuneeseen kansainväliseen verkottumiseen, joka tuo globaaleja innovaatioita ja markkinaosaamista Suomeen. Samanaikaisesti metsäklusteri ja ICT-klusteri luovat omia polkujaan. Silti jotakin on menetetty: niin suurta askelta eteenpäin ei ole otettu, kuin mihin tiiviimmällä sisäisellä kytkennällä klusterien kesken olisi voitu yltää.

Neljännessä skenaariossa Suomi on Kulttuurisopeutunut maailman muokkaaja. Suomessa on tehty vallankumous tietämyksensiirrossa klusterien välillä ja näin on luotu innovaatiokone, joka tuottaa hyvin suunnitellulla koulutuksella sekä poikkeuksellisia monitaitajia että uusia innovaatioita. Koska samalla ollaan verkottuneita globaalisti pystytään tämä vallankumous siirtämään myös globaaleille markkinoille.

– Tutkimusryhmämme tuli siihen tulokseen, että Suomessa on kaikki edellytykset systemaattisesti rakentaa parempi ja laajempi globaalin tietämyksensiirron verkosto. Tämän edellytyksenä on toimintasuunnitelman laatiminen, jossa teollisuuden on otettava huomioon tehokas tietämysverkostojen analyysi ja työkalut, tähdättävä robustisti rakennettuun verkostoon, joka mahdollistaa toimivan kokonaisuuden jättäen tilaa myös luovuudelle ja epämuodollisille kontakteille. Tärkeää on ottaa myös huomioon sekä resurssi- ja informaatiovirtojen yhtäaikainen hallittavuus ja ohjattavuus innovoinnissa, summaa hankkeen toinen vetäjä, johtaja Petri Vasara Pöyry Forest Industry Consultingista.

Suuri siirtymä –raportin tutkimusryhmässä toimivat Petri Vasaran ja Antti Hautamäen lisäksi Pöyryltä johtavat konsultit Katja Bergroth ja Pia Nilsson sekä konsultit Hannele Lehtinen ja Laura Peuhkuri. 

Raportti liittyy Sitran vuosina 2005-2007 toteuttamaan Globaalin tietämyksen hallinta –hankkeeseen. Hankkeen lähtökohtana oli huoli Suomen kilpailukyvystä ja tavoitteena etsiä keinoja sen turvaamiseen myös tulevaisuudessa.

Tutustu Suuri siirtymä Uusia lähestymistapoja tietämysverkostojen kehittämiseen -raporttiin »

Lisätietoja

Antti Hautamäki, johtaja, Sitra
050 563 9464
erunimi.sukunimi@sitra.fi

Elina Kiiski, tiedottaja, Sitra
044 540 3367
etunimi.sukunimi@sitra.fi

Julkaisun tiedot

Suuri Siirtymä, Uusia lähestymistapoja tietämysverkostojen kehittämiseen Petri Vasara, Antti Hautamäki, Katja Bergroth, Hannele Lehtinen, Pia Nilsson, Laura Peuhkuri
Sitran raportteja 79
ISBN 978-951-563-653-9(nid.)ISSN 1457-571X (nid.)
Pdf-dokumentin numero: ISBN 978-951-563-654-6 (URL:http://www.sitra.fi)ISSN 1457-571 (URL:http://www.sitra.fi) Edita Prima Oy
Helsinki: Sitra, 2009

Raportin voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti: julkaisut@sitra.fi. Julkaisu löytyy myös pdf-tallenteena Sitran verkkosivuilta (www.sitra.fi) kohdasta julkaisut.

Julkaistu