Sitra: Ikäihminen Kompassitorilla Helsingissä 19.3.2015. Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 18.08.2017

Työn muutoksella suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkiseen talouteen

Palkkojen kasvun pysähtyminen loisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksuun neljän prosenttiyksikön korotuspaineen ja lisäisi julkisen talouden ahdinkoa. Täystyöllisyys nostaisi tulevia työeläkkeitä, helpottaisi niiden rahoitusta ja poistaisi kestävyysvajeen. Tuoreet skenaariolaskelmat havainnollistavat työn muutosten seurauksia eläkejärjestelmälle ja julkiselle taloudelle.

Työn muutoksesta keskustellaan paljon, mutta laskelmat erilaisten kehityskulkujen taloudellisista seurauksista ovat vähissä.

Eläketurvakeskuksen ja Sitran skenaariolaskelmat pyrkivät tuomaan keskusteluun konkretiaa. Laskelmilla on arvioitu, miten ansiokehityksen pysähtyminen, yrittäjyyden merkittävä kasvu tai tuloerojen kärjistyminen vaikuttaisivat eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen. Laskelmista selviää myös, että kestävyysvajeen poistamiseen tarvittaisiin nykyistä huomattavasti korkeampi työllisyysaste.

”Työllisyyden ja palkkojen kehityksellä on suuri vaikutus julkiseen talouteen ja eläkkeiden rahoituspohjaan. Jotta suunta olisi myönteinen, päätöksentekijöiden tulisi huolehtia suomalaisten osaamisesta ja sitä kautta työllisyydestä ja palkkasummasta”, sanoo Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman johtaja Timo Lindholm.

Tulevat eläkkeet nousisivat merkittävästi

Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2019 mennessä. Entä jos Suomen työllisyysaste nousisi 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki on esittänyt tavoitteeksi.

Kunnianhimoinen tavoite tarkoittaisi lähestulkoon täystyöllisyyttä. Työurien olisi pidennyttävä reippaasti alusta, keskeltä ja lopusta.

Seurauksena julkisen talouden noin seitsemän miljardin kestävyysvaje poistuisi lähes kokonaan. Työeläkemaksua voitaisiin laskea.

”Korkea työllisyys nostaisi keskieläkettä selvästi nykyennustetta korkeammaksi sekä euromääräisesti että ansiotasoon suhteutettuna”, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Ansiotason jämähtäminen loisi korotuspainetta työeläkemaksuun

Skenaariolaskelmista huolestuttavin olisi talouskasvun pysähtyminen. Sitä kuvaavassa laskelmassa ansiotason kasvu pysähtyisi ja eläkejärjestelmän sijoitustuotot jäisivät pysyvästi mataliksi (2,5–3,0 % tuotto-oletus).

Kun maksutulot pienenisivät ja sijoitustuotot kutistuisivat, työeläkemaksuun tulisi lähes neljän prosenttiyksikön korotuspaine pitkällä aikavälillä. Skenaario kasvattaisi julkisen talouden velkaa merkittävästi ja kestävyysvajetta runsaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen eli yli kolme miljardia euroa.

Skenaariolaskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, ajatushautomo Demos Helsingin ja valtiovarainministeriön yhteishanke. Laskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon.

Lisätietoja

Heikki Tikanmäki, kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2374, heikki.tikanmaki(at)etk.fi
Timo Lindholm, johtaja, Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra, puh. 029 461 8226, timo.lindholm(at)sitra.fi
Ilari Ahola, finanssisihteeri, valtiovarainministeriö, puh. 029 553 0408, ilari.ahola(at)vm.fi

Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen. Eläketurvakeskuksen raportteja 3/2017.

Laskelmien taustalla on tammikuussa 2017 julkistettu Työ 2040 -raportti, joka piirtää kolme hyvin erilaista skenaariota työn tulevaisuudesta. Tutkimukseen osallistuivat Ammattiliitto Pro, Demos Helsinki, Sitra, Tieto, Varma ja Verohallinto.

Mistä on kyse?