Valmistumisen vallihaudalla -kirja julkistettiin

Näkökulmia opiskeluun 2000-luvun Suomessa Lehdistötiedote 13.10.2005

Opiskelijaelämä on muuttunut paljon muutamassa vuosikymmenessä. Enää ei ole yhtenäistä opiskelijoiden joukkoa, vaan erilaiset tavat ja arvot erottavat opiskelijoita. Sitran 13.10. julkistama Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa -kirja tarkastelee opiskelua kokonaisvaltaisesti ja opiskelijoiden kokemuksista lähtien. Julkaisu tarkastelee nykyajan opiskelijan mahdollisuuksia opiskella, työllistyä ja kasvaa yhteiskunnan täysvaltaiseksi jäseneksi.Kirjasta on luettavissa 2000-luvun uuden opiskelijasukupolven tarina, jota leimaa projektimaisuus, pätkittäisyys, tilapäisyys, erilaiset pakot, valinnat, runsaat mahdollisuudet, kilpailu ja kuluttajamentaliteetti. Opiskelu ei ole enää pitkään aikaan ollut selvärajainen elämänvaihe. Se on pikemminkin yksi projekti elämän muiden projektien joukossa.  ”Markkinointia yliopistoon ensi kevään hakisin, kun saan paperit täältä ulos. Tai pari vuotta lentoemäntänä… Parin vuoden juttuna se voisi olla kiva” (Tiina, restonomiopiskelija)  Tutkimusjohtaja Tommi Hoikkala puhuu yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvesta. – Työmarkkinoilla ei pärjää, ellei itsestään ole käsitystä ja tarinaa ainutkertaisena yksilönä. Elämässä, koulutuksessa ja kuluttajana menestyvän pitää osata valita ja tietää, mitä kannattaa valita optimoidakseen mahdollisuutensa elämän eri väylillä, Hoikkala totesi kirjan julkistamistilaisuudessa.  Valmistuminen ja työhön siirtyminen jakaa opiskelijat kahteen ryhmään: niihin, joilla on selkeä ammatti-identiteetti, ja niihin, joille sitä ei ole muodostunut. Jälkimmäisten koulutus on usein teoriasuuntautunutta ja yleissivistävää, eikä heillä ole kuvaa tulevista työtehtävistään.  ”Gradu pois ja paperit ulos ja sitten vaan töihin. Mutta kauhean vaikea sanoa, missä olisin kymmenen vuoden päästä.” (Kari, kasvatustieteiden opiskelija)  Opiskelijoiden tulevaisuuden odotuksiin vaikuttaa myös heidän kulkemansa kouluttautumisreitti, kuten esimerkiksi matka peruskoulusta perustutkintoon. – Selkeä ja varhain löydetty kouluttautumisreitti ja sen myötä syntynyt ammatti-identiteetti on yhteydessä positiiviseen ja luottavaiseen tulevaisuuskuvaan ja työllistymisnäkemykseen, tutkija Eija Mannisenmäki kertoo.  ”Tulin suoraan lukiosta. Hyvä, että pääsin, en oikein muuta ajatellutkaan.” (Hannu, lääketieteen opiskelija)  Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu tutkijan nimeämään Varmaan, suoran reitin aikaisin valinneiden opiskelijoiden ryhmään. Näiden lisäksi Mannisenmäki nimeää myös kaksi muuta ryhmää: Ajelehtijat ja Tulevaisuuspelokkaat. Näiden ryhmien opinnot ja työelämään siirtyminen saattavat viivästyä oman reitin etsimisen tai tulevaisuuteen liittyvän ahdistuksen myötä. Heidän tulevaisuudenodotuksiaan leimaa epävarmuus.  Korkeakouluun opiskelemaan päässeille nuorille matka valinnasta valmistumiseen on pitkä. Osalle opiskelijoista matkasta tulee liian monimutkainen ja vaikea, mikä johtaa opintojen keskeyttämiseen tai opintoaikojen venymiseen. Opiskeluaika sisältää valintoja ja päätöksiä, jotka viitoittavat tulevaisuutta pitkälle valmistumisen jälkeenkin. Yhteiskunnallisilla toimilla ei tule sulkea portteja kokeilun ja hapuilun edessä. Kirjoittajat pitävätkin tärkeänä, että tulevaisuudessa huomioidaan aikaisempaa tarkemmin eri koulutusalojen erikoispiirteet ja opiskelijoiden yksilölliset aikuistumispolut.   Kirja sisältää myös suuntaviivoja kehittäjille. Ne liittyvät uuteen tutkintorakenteeseen ja opetukseen, opiskelijoiden työssäkäyntiin, terveydenhuoltoon ja hyvinvointityöhön, toimeentuloon, opiskelijoiden omaan vastuuseen opinnoista ja toimeentulosta sekä koulutuspolitiikan ja opiskelijatutkimusten koordinointiin.  Tutkija Maarit Valtari kiteyttää, että jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustavoitteiden yhtenäisyyteen ja niiden mielekkyyteen sekä koulutusalakohtaisiin eroihin.  – Hyvän opintotukijärjestelmän ansiosta Suomessa korkeakoulutus ei ole enää vain tietyn ryhmän etuoikeus. Nuorten oman tien löytämisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden edistämisen kannalta on keskeistä arvostaa ja tukea tasa-arvoisesti eri koulutusasteen ja -alan valinneita nuoria. Yksi askel tähän suuntaan on muun muassa opiskelijoiden terveydenhuollon tason ja saatavuuden tasa-arvoinen kehittäminen, Valtari sanoo.  Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhteistyössä Sitra, Suomen Nuorisotutkimusverkosto sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus.  Tutkimuksen lähtökohtana on ollut koota yhteen eri osapuolten näkemyksiä ajankohtaisessa korkeakouluja ja opiskeluaikoja koskevassa keskustelussa.  

Lisätietoja

Tutkija Eija Mannisenmäki, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus, puh. 040 728 8377, eija.mannisenmaki@otus.fi

Tutkija Maarit Valtari, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 050 910 3831, maarit.valtari@helsinki.fi

Ohjelmajohtaja Antti Hautamäki, Sitra, puh. 050 563 9464

Viestintäpäällikkö Laura Niemi, Sitra, puh. 050 373 8602

Julkaisun tiedot Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa.

Eija Mannisenmäki ja Maarit Valtari. Edita Publishing, Helsinki, 2005. ISBN 951-37-4430-2, ISSN 0785-8388 (Sitra). Hinta 29 €. Julkaisun myynti Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.