Arvioitu lukuaika 4 min

Vieraskynä: Helsinki voi luotsata Suomen irti kivihiilestä

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det ryh­tyä puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin ve­tu­rik­si.

Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Kirjoittaja

Mikko Kosonen

Julkaistu

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det ryh­tyä puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin ve­tu­rik­si.

Helsingin Sanomien vieraskynä 2.4.2014

Hal­li­tus­ten­vä­li­sen il­mas­to­pa­nee­lin IPCC:n tuo­re ra­port­ti on kar­mi­vaa luet­ta­vaa: il­mas­ton­muu­tos ete­nee huo­les­tut­ta­van no­peas­ti ja sen seu­rauk­set ovat glo­baa­lis­ti va­ka­vat. Kan­sain­vä­li­set il­mas­to­neu­vot­te­lut jun­naa­vat pai­koil­laan, ei­kä tu­lok­sia syn­ny.

Mo­net ke­hit­ty­neet maat va­rau­tu­vat muu­tok­seen, mut­ta Suo­mes­sa ki­vi­hii­len käyt­tö li­sään­tyy. Olem­me hy­vin riip­pu­vai­sia ul­ko­mail­ta tuo­duis­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, ei­kä meil­lä ole kun­nian­hi­moi­sia il­mas­to- ja ener­gia­po­liit­ti­sia ta­voit­tei­ta.

Kun val­tioi­den pon­nis­te­lut ei­vät rii­tä, yri­tys­ten ja riip­pu­mat­to­mien or­ga­ni­saa­tioi­den on ol­ta­va aloit­teel­li­sia tais­te­lus­sa il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan.

Haas­tam­me Suo­mea muut­tu­maan. Yri­tyk­set ovat val­mii­ta toi­mi­maan, ke­hit­tä­mään uu­sia tek­no­lo­gioi­ta ja muut­ta­maan toi­min­tan­sa vä­hä­hii­li­sem­mäk­si, kun­han päät­tä­jät luo­vat mah­dol­lis­ta­van toi­min­ta­ym­pä­ris­tön ja ta­sai­sen pe­li­ken­tän.

Vaik­ka il­mas­ton­muu­tos on va­ka­va asia, se luo val­ta­vat mark­ki­nat suo­ma­lai­sy­ri­tyk­sil­le.

Glo­baa­lien clean­tech-mark­ki­noi­den ar­vo on noin 2 000 mil­jar­dia eu­roa ja kas­vu noin 7 pro­sent­tia vuo­des­sa. Suo­mes­sa clean­tech-lii­ke­toi­min­ta on kas­va­nut noin 10 pro­sent­tia vuo­des­sa, kun muu ta­lous­kas­vu on laa­han­nut lä­hel­lä nol­laa.

Mo­net maat ovat me­nos­sa ko­vaa vauh­tia Suo­men ohi. Puh­taan tek­no­lo­gian kär­jes­sä ovat muun muas­sa Sak­sa, Ete­lä-Ko­rea, Tans­ka, Ruot­si, Yh­dys­val­lat ja Kii­na. Näis­sä mais­sa ke­hi­te­tään uu­sia rat­kai­su­ja ja luo­daan kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kau­pun­ke­ja.

Tuk­hol­mas­sa kau­ko­läm­pö on 80-pro­sent­ti­ses­ti hii­li­va­paa­ta ja jo puo­let bus­si­lii­ken­tees­tä kul­kee uu­siu­tu­vil­la polt­toai­neil­la. Hel­sin­gin seu­dul­la kau­ko­läm­pö on yli 90-pro­sent­ti­ses­ti pe­räi­sin fos­sii­li­sis­ta polt­to­ai­neis­ta ja uu­siu­tu­val­la ener­gial­la kul­kee vas­ta kym­me­nes­osa bus­si­lii­ken­tees­tä. Tuk­hol­ma saa­vut­ti jo lä­hes kym­me­nen vuot­ta sit­ten sen pääs­tö­vä­hen­nys­ten ta­son, jo­hon Hel­sin­gin seu­tu yl­tää ny­ky­suun­ni­tel­mil­laan vuo­den 2030 kiep­peil­lä.

Hel­sin­gis­sä jät­teen kier­rä­tys­as­te on to­sin Tuk­hol­maa kor­keam­pi, ja täs­tä on huo­leh­dit­ta­va vas­te­des­kin.

Ruot­sa­lais­yri­tyk­set voi­vat ke­hit­tää Tuk­hol­mas­sa puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin lii­ke­toi­min­taa. Tuk­hol­mas­ta on tul­lut erin­omai­nen re­fe­rens­si vien­ti­yri­tyk­sil­le ja esi­merk­ki muul­le maail­mal­le.

Hel­sin­gil­lä ja ko­ko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si nyt kaik­ki mah­dol­li­suu­det ryh­tyä puh­taan ener­gian ja clean­tec­hin ve­tu­rik­si, sil­lä Hel­sin­ki har­kit­see uu­sia voi­ma­lain­ves­toin­te­ja. Niil­lä on suu­ri vai­ku­tus Suo­men ener­gia- ja il­mas­to­po­li­tiik­kaan.

Fos­sii­li­sen ener­gian käyt­töä pi­täi­si pys­tyä vä­hen­tä­mään no­peas­ti. Kun ta­voit­tee­na on hii­li­neut­raa­lius vuon­na 2050, pi­tää jo nyt teh­dä rat­kai­su­ja, jot­ka ovat kes­tä­väl­lä poh­jal­la ko­ko käyt­tö­ikän­sä ajan.

Suo­ma­lai­set yri­tyk­set tar­vit­se­vat kan­sain­vä­li­sen mit­ta­luo­kan re­fe­rens­sia­lueen, jos­sa ne voi­vat ke­hit­tää uu­sia vä­hä­hii­li­siä rat­kai­su­ja, tes­ta­ta uu­sia in­no­vaa­tioi­ta ja näyt­tää clean­tech-osaa­mis­taan muul­le maail­mal­le. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tä­mä oli­si mah­dol­lis­ta.

Osa­op­ti­moin­nis­ta pi­tää siir­tyä ko­ko­nai­suuk­sien hal­lin­taan. Se tar­koit­taa kun­nian­hi­moi­sia il­mas­to­ta­voit­tei­ta to­teut­ta­vaa kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ra­ken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den pa­ran­ta­mis­ta ja uu­siu­tu­van ener­gian käy­tön li­sää­mis­tä avoi­mil­la ener­gia­ver­koil­la ja ener­gian va­ras­toin­ti­rat­kai­suil­la. Jä­te- ja bio­poh­jais­ten lii­ken­ne­polt­to­ai­nei­den käyt­tö ja säh­köi­sen lii­ken­teen li­sää­mi­nen ovat tär­keä osa ko­ko­nai­suut­ta.

Pi­kai­ses­ti pi­tää myös sel­vit­tää, mi­ten Hel­sin­ki voi luo­pua ki­vi­hii­les­tä ja siir­tyä käyt­tä­mään puh­das­ta uu­siu­tu­vaa ener­giaa se­kä esi­mer­kik­si hyö­dyn­tää ny­kyis­ten ja tu­le­vien teol­li­suus­lai­tos­ten huk­ka­läm­pöä. Pi­tää pyr­kiä sii­hen, et­tä Suo­mi on en­sim­mäi­nen maa maail­mas­sa, jo­ka luo­puu ki­vi­hii­len ener­gia­käy­tös­tä.

Toi­vom­me, et­tä pää­kau­pun­ki­seu­tu nou­see kan­sain­vä­li­sen ta­son clean­tech-pää­kau­pun­gik­si ja tar­joaa sa­mal­la me­nes­ty­mi­sen mah­dol­li­suu­det suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le. Tä­mä loi­si Suo­meen myös uu­sia, pal­jon kai­vat­tu­ja työ­paik­ko­ja.

Olem­me val­mii­ta tu­ke­maan Hel­sin­gin seu­dun kes­tä­vää ke­hi­tys­tä.

Kirjoittajat:

Mik­ko Ko­so­nen, ylia­sia­mies, Sit­ra
Mi­ka Ant­to­nen, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, ST1
Ant­ti Her­lin, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, Ko­ne
Pert­ti Kor­ho­nen, toi­mi­tus­joh­ta­ja, Ou­to­tec
Mat­ti Lie­vo­nen, toi­mi­tus­joh­ta­ja, Nes­te Oil
Ta­pio Kuu­la, toi­mi­tus­joh­ta­ja, For­tum

Teema

Uudistumiskyky

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat arkemme vauhdilla. Siksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja käyttämiemme palvelujen tulee uudistua. Tähän tarvitsemme uudenlaisia, luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, yhteisiä, tietoon perustuvia tavoitteita ja ihmisten osallisuuden vahvistamista. Uudistumiskyky-teema työskentelee näiden tavoitteiden puolesta.

Kirjoittaja

Mikko Kosonen

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?