uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Ylöjärven terveyskioskia kiiteltiin helppoudesta, kuuntelusta ja hymystä

Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa kesän alusta toiminut terveyskioski sai asiakaskyselyssä palvelun laadusta kouluarvosanakseen 9,1. Sitran osaksi rahoittama kokeilu, jossa kunnallisia terveydenhuollon palveluita saa nopeasti ilman ajanvarausta, on otettu vastaan yllättävän positiivisesti.

Julkaistu

Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa kesän alusta toiminut terveyskioski sai asiakaskyselyssä palvelun laadusta kouluarvosanakseen 9,1. Sitran osaksi rahoittama kokeilu, jossa kunnallisia terveydenhuollon palveluita saa nopeasti ilman ajanvarausta, on otettu vastaan yllättävän positiivisesti.

Terveyskioski toimii asiakaslähtöisesti lähellä ihmisten arkea. Palvelu on maksutonta ja avointa kaikille asuinkunnasta riippumatta.  Asiakaspalautteissa terveyskioskin kevyt palveluvalikoima arvioitiin riittäväksi, ja henkilökuntaa, asioinnin helppoutta ja nopeutta kiiteltiin. Tyypillinen vastaus oli ”Tänne on niin kiva tulla, kun täällä hymyillään”.

Terveyskioskissa työskennelleiden fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan aito innostus välittyi myös asiakkaille. Tavoitteeksi asetettu 20 päivittäisen kävijän taso ylitettiin viidellä.

Uusi terveyspalvelujen tuottamistapa

– Kiinnostukseen, positiiviseen asenteeseen ja tyytyväisyyteen saattaa vaikuttaa myös se, että tämä on pitkästä aikaa ainoa perusterveydenhuoltoon liittyvä kokeilu, professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta punnitsee. Kävijäpalaute heijastaa Vakkurin mukaan suhdetta terveydenhuollon perinteiseen toimintatapaan.   Terveyskioskin palvelua laajennettiin syksyn aikana asiakkailta saadun palautteen mukaan: hankittiin kolesteroli- ja hemoglobiinipikamittarit ja pidettiin teemapäiviä. Hämmästyttävän moni (62 %) olisi ollut valmis myös maksamaan palvelusta, keskimäärin 5 – 10 euroa.

Tampereen yliopiston tekemässä peruskartoituksessa analysoitiin asiakaskyselyn tuloksia, terveyskioskin käyntitilastoja, asiakaskyselyjen vastauksia sekä haastateltiin 17 henkilöä työtekijöistä ja esimiehistä päättäjiin. Raportti julkaistiin Sitran selvityksiä -sarjassa.

Matala kynnys ja kuuntelu merkitsevät

Vain viidennes vastaajista arvioi, että olisi hakeutunut terveyskeskukseen tai muuhun hoitoon käyntisyynsä takia. Osa kävijöistä kuitenkin ohjattiin lääkäriin, koska esimerkiksi mittauksissa löytyi hoitoa vaativia sairauksia.

Vaikka lähes puolet asiakkaista tuli käynnille pienten hoitotoimenpiteiden vuoksi, kuten mittauttamaan verensokeria, verenpainetta tai kolesterolia, useimmat juttelivat samalla myös muista vaivoistaan. Keskustelun aiheet saattoivat liittyä myös psykososiaalisiin ongelmiin kuten yksinäisyyteen, perhekriiseihin tai päihteisiin.

– Rutiininomaisten toimenpiteiden hoitamisen lisäksi haluamme jatkossa terävöittää vielä entisestään terveysneuvontaa ja ohjausta eteenpäin. Terveyskioski on mahdollisuus jalkautua kentälle asiakkaiden luo, tarttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäistä sairauksia, johtava hoitaja Seija Ritala Ylöjärveltä uskoo.

Mahdollisuus eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön

Malli terveyspalvelujen viemisestä terveyskeskuksen ulkopuolelle poimittiin alun perin Yhdysvalloissa suositusta Retail Clinic -konseptista, jossa terveydenhoitajatasoisia terveyspalveluita saa nopeasti ja edullisesti muun kauppareissun ohessa.

Ylöjärven terveyskioskin arviointitutkimuksessa arvioitiin, mihin julkisrahoitteisen perusterveydenhuollon haasteisiin terveyskioski täällä Suomessa voisi olla ratkaisu. Ainakin kohderyhmä Ylöjärvellä muodostui muutenkin terveyspalveluja paljon tarvitsevista 50 – 70 -vuotiaista, kun taas Yhdysvalloissa malli on tavoittanut nuoret lapsiperheet.

– Ylöjärven kokeilussa haetaan tapaa katsoa terveyspalvelujen järjestämistä uudesta näkökulmasta. Haemme malleja rakenteelliseen uudistumiseen, Sitran Kuntaohjelman ohjelmajohtaja Antti Kivelä sanoo.

Tampereen yliopisto tutkii jatkossa erityisesti terveyskioskin asiakasvirtoja ja toiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi terveyskeskuksen ruuhkiin tai terveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Tätä varten tarvitaan seurantaa koskien koko sosiaali- ja terveyssektoria, jotta terveyskioskikonseptin tuomat mahdolliset hyödyt voidaan perustella.

– Terveyskioskikonsepti ei ole vain erillinen osa-alue, vaan liittyy kunnissa kiinteästi osaksi muuta kehittämistoimintaa. Tämä voi siis käynnistää muutakin aktiviteettia kuntien terveydenhuollossa, Vakkuri toteaa.

Vakkurin mukaan malli on ehdottomasti jatkokehittämisen paikka. Hän on sitä mieltä, että tällaisilla hankkeilla täytyisi myös yrittää vahvistaa sosiaali- ja terveyssektorin ihmisten sekä kuntataloutta hoitavien ihmisten yhteistyötä.

Lisätietoja

Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, puh. 03 355 16774
Tutkija Anna Kork, Tampereen yliopisto, puh. 03 355 16821
Johtava hoitaja Seija Ritala, Ylöjärvi, puh. 03 349 5952
Sairaanhoitaja Milla Järvinen, Ylöjärvi, terveyskioski@ylojarvi.fi
Ohjelmajohtaja Antti Kivelä, Sitra, puh. 040 482 7435
Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Sitra, puh. 040 561 2551

Julkaisun tiedot

Terveyskioski palveluinnovaationa, Vaihe I: Peruskartoitus Ylöjärven terveyskioski -hankkeesta
Kirjoittajat: Anna-Aurora Kork, Jari Stenvall, Jarmo Vakkuri (Tampereen yliopisto)
Sitran selvityksiä -sarja (19)
ISBN 978-951-563-700-0
ISSN 1796-7112
Verkkojulkaisu: Sitra, 2009