sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Lehdistötiedote 16.12.2004
Selkeä enemmistö suomalaisista yritysjohtajista suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Siitä huolimatta he esittävät suhteellisen laajaa kritiikkiä Euroopan unionia ja sen toimintatapoja kohtaan. Erityisen tylyn tuomion saa Euroopan unionin byrokraattisuus. Yritysverojen harmonisointi on toivelistan kärjessä myös johtajilla, jotka suhtautuvat varauksellisesti unionin jäsenyyteen. Nämä tulokset paljastuvat Sitran selvityksestä Toiveita ja pettymyksiä – suomalainen yritysjohto ja EU. Tutkimuksessa tarkastellaan yritysjohtajien suhtautumista jäsenyyteen ja siinä jäsenyysaikana tapahtuneita muutoksia, kokemuksia EU:n toiminnasta ja tulevaisuuden odotuksia. Lisäksi johtajat arvioivat, kuinka hyvin suomalaiset EU-toimijat ovat onnistuneet yritysten näkökulmasta. Kriittisyys lisääntynyt jäsenyysaikana Vaikka enemmistö johtajista näkeekin EU-jäsenyyden myönteisenä, heidän osuutensa on vähentynyt. Kun ennen jäsenyyttä myönteisiä oli 72 %, nykyään heitä on 62 %. Palvelualoilla myönteisiä on jonkin verran enemmän kuin teollisuudessa. EU:lla näyttää olleen myös ideologinen ulottuvuus. Yritysjohtajat arvioivat jäsenyydestä olleen enemmän hyötyä suomalaiselle elinkeinoelämälle yleensä kuin omalle yritykselle tai toimialalle: seitsemän kymmenestä (69 %) arvelee vaikutuksen suomalaisyritysten asemalle ja kilpailukyvylle olleen myönteinen, mutta vain kolmannes (36 %) arvelee hyötyjen kohdistuneen oman yritykseen. Rahaliitto hyvää, byrokratia pahaa Suurin myönteinen kehityspiirre EU:ssa on ollut rahaliitto ja euro. Kolme neljästä (74 %) yhtyy ajatukseen. Enemmistö näkee hyvää tai tyydyttävää kehitystä myös mm. kilpailun vapautumisessa, yritysdynamiikan lisääntymisessä ja työvoiman vapaassa liikkuvuudessa. Varsin laajaa kritiikkiä kohdistuu byrokratiaan sekä EU:n päätöksenteon toimimiseen. Enemmistö on pettyneitä yhtä hyvin esimerkiksi yritysverotuksen kehittymiseen kuin EU:n ympäristösäädöksiin. Toivelistalla eurooppalainen kilpailukyky ja yritysverojen harmonisointi Hallinnon keventäminen EU:ssa on suurin toive. Käytännössä kaikki (98 %) pitävät sitä tärkeänä. Eurooppalaisen kilpailukyvyn edistäminen (98 %) ja yritysverotuksen harmonisointi (94 %) yhdistävät niin ikään johtajia. Verotuksen harmonisointia kannattaa yli puolet EU-kriittisistäkin johtajista. Ei-haluttavien asioiden kärkeen nousevat unionitasoiset työehtosopimukset ja EU:n kehittyminen liittovaltioksi. Vaikuttajat, herätkää Yritysjohtajat antavat vaisuhkon arvion suomalaisista EU-toimijoista. Parhaiten menestyy kauppa- ja teollisuusministeriö, mutta senkin osalta vain alle puolet (38 %) pitää toimintaa hyvänä. Heikoimmin yritysten asiaa ovat ajaneet suomalaiset europarlamentaarikot. Silmiinpistävää on, että ’ei hyvää eikä huonoa’ –kategoriassa on merkittäviä suomalaistahoja: maan hallitus (43 %), elinkeinoelämän järjestöt yleensä (46 %) ja oman toimialan etujärjestö (46 %). Tulokset ovat kiinnostavia Tutkimuksen tehnyt Sitran Eurooppa 2020 –hankkeen johtaja Peter Ekholm pitää tuloksia mielenkiintoisina. Suomalaisen yritysjohdon ajatusmaailmasta on varsin vähän tutkittua julkista tietoa. Jo se puoltaa selvitysten tekoa, vaikka yritysjohdon vastausinto on vielä vähäisempi kuin kansalaisten into äänestää eurovaaleissa. – Jokaisella tuntuu olevan mielipide siitä, mitä yritysjohto ajattelee. Euroopan unionia on pidetty yritysten juttuna, mutta tämä selvitys osoittaa, että kuva on paljon monisyisempi, toteaa Ekholm.
Lisätietoja tutkimuksesta Projektinjohtaja Peter Ekholm, Sitra, Eurooppa 2020 -hanke, (09) 618 991 Metodologiasta myös Pentti Kiljunen, Yhdyskuntatutkimus Oy, (03) 367 7112 Julkaisun tiedot Toiveita ja pettymyksiä – suomalainen yritysjohto ja EU, Peter Ekholm, ISBN 951-37-4360-8, ISSN 1457-571X (Sitra). 52 sivua. Sitran raportteja 43. Paino: Edita Prima Oy. Helsinki 2004. Julkaisu saatavissa Sitrasta, puh. (09) 618 991 tai julkaisut@sitra.fi. Julkaistaan myös pdf-tiedostona Sitran verkkosivuilla www.sitra.fi > Julkaisut.