Väestöennusteet ja talouden tulevaisuus

Väestönkehitys on yksi Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä. Syntyvyyden alhaisen tason ja väestön ikääntymisen vuoksi maahanmuutto vaikuttaa eniten väestöennusteiden näkymiin keskipitkällä aikavälillä. Stokastinen väestöennuste 2025-2070 kuvaa Suomen tulevan väestön määrää ja ikärakennetta lukuisiin eri kehityspolkuihin nojaten. Väestönmuutokset vaikuttavat väistämättä myös talouden edellytyksiin.

50 %

todennäköisyydellä kestävyysvaje asettuu välillä 1,5-2,9 %

72 %

ulkomaalaistaustaisista on työikäisiä

67 %

nykyistä enemmän yli 80-vuotiaita vuonna 2045

Stokastinen väestöennuste -julkaisu

julkaisut

Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä

uutiset

Maahanmuutto lykkää Suomen taloudellisia ongelmia, mutta ei yksin poista niitä

Väestöennusteiden aikasarjat

Aineistot sisältävät neljän eri väestöennusteen aikasarjat ikävuosittain sekä stokastisen väestöennusteen ja ennustevälin aikasarjat ikäryhmittäin.

Eri väestöskenaariot

Stokastinen väestöennuste 2025–2070 tarjoaa näkymän Suomen vaihtoehtoisiin väestöpolkuihin. Stokastisella väestöennusteella tarkoitetaan syntyvyydelle, kuolevuudelle ja nettomaahanmuutolle tehtyjä malleja. Se pitää sisällään suuren määrän vaihtoehtoisia väestöpolkuja.

Alta voit tutustua eri skenaarioihin.

Mistä on kyse?

Vaihtoehtoisia väestöpolkuja tarkastelemalla saadaan todennäköisyyspohjaista tietoa tulevasta väestökehityksestä eri aikoina. Väestökehityksen muuttujat ovat syntyvyys, kuolevuus ja nettomaahanmuutto.

Suomen väestönkasvu perustuu tällä vuosikymmenellä maahanmuuttoon, joka on ollut poikkeuksellisen suurta vasta vuodesta 2021 alkaen.
Maahanmuuton ennakointi, siihen varautuminen ja sopeutuminen, on hyvinvointimme ja taloutemme keskeisimpiä kysymyksiä tilanteessa, jossa maahanmuuton rakenne on opiskelu- ja työpainotteista. Ilman maahanmuuttoa inhimillinen pääoma Suomessa hupenee.
Luonnollinen väestönkasvu puolestaan on ollut vuodesta 2016 lähtien negatiivista eli syntyneitä on vuositasolla vähemmän kuin kuolleita.

Tulevaisuustietoa päätöksenteon tueksi

Väestökehityksessä mahdollisia tulevaisuuksia on aidosti monia, eivätkä nämä tule esiin yhdestä piste-ennusteesta. Sen vuoksi eri tilanteisiin tarvitaan päätöksenteon pohjaksi ymmärrystä vaihtoehtoisista skenaarioista.

Stokastinen väestöennuste 2025–2070 sisältää vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja arvioi niiden todennäköisyyksiä. Tällainen väestöennuste perustuu syntyvyydelle, kuolevuudelle ja maahanmuutolle tehdyille stokastisille malleille. Se antaa mahdollisuuden mm. tutkia väestöilmiöiden kansantaloudellisia ja julkisen talouden vaikutuksia (ks. tarkemmin Sitran muistio Alho & Valkonen et al. 2025).

Stokastisen väestöennusteen lisäksi vertailussa on mukana seuraavat ennusteet maahanmuutosta: EN0 (ei maahanmuuttoa), EN15 nettomaahanmuutto 15 000 henkilöä vuodessa, EN24 nettomaahanmuutto 24 000 henkilöä vuodessa ja EN40 nettomaahanmuutto 40 000 henkilöä vuodessa.

Maahanmuutto on eniten työikäisten määrään vaikuttava tekijä. Maahanmuutto tuo työvoiman lisäksi uusia ideoita ja ulkomaalaisten palkkaaminen myös lisää yritysten vientiä (Maczulskij 2025b). Kansantalouteen vaikutus on vahvistava, sillä maahanmuuttajat ovat enimmäkseen nuoria työikäisiä (ks. tarkemmin Sitran muistio Alho & Valkonen et al. 2025).

Stokastinen väestöennuste tarjoaa tietoa erilaisten kehityspolkujen todennäköisyyksistä olettaen, että epävarmuus on tulevaisuudessa enintään yhtä suurta kuin historiassa.

Myös ennustehorisontin aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia esimerkiksi oppivelvollisuusikään tulevien ja korkeakouluihin hakevien määrässä, samoin ikääntyvien määrän muutokset ovat suuria.

Esimerkiksi jos nykyiset trendit jatkuvat, ihmiskunta ikääntyy nopeasti tällä vuosisadalla. Tämä vaikuttaa voimakkaasti taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnan rakenteisiin.

Suomessa ikääntyminen tarkoittaa esimerkiksi, että 80 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu viidessä vuosikymmenessä. Eläkeikäisten määrä kasvaa todennäköisesti yli puolella miljoonalla henkilöllä.

Tutustu tilastoihin

Kaavio 1: Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö ikääntyy hyvin nopeasti

Tämän hetken tiedon valossa realistisella 24 000 henkilön vuosittaisella nettomaahanmuutolla Suomen työikäisen väestön määrä pysyy melko vakaana vuoteen 2050 asti, mutta supistuu pitkällä aikavälillä. Korkeammalla nettomaahanmuuton tasolla työikäisen väestön määrä kasvaa hieman ja hitaammalla nettomaahanmuuton tasolla työikäisten määrä kääntyy laskuun jo melko pian. Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa nykyisestä ja alaikäisten määrä supistuu nykyisestä kaikissa skenaarioissa. Suomi ikääntyy.

Kaavio 2: Suomen väestörakenne vuonna 2000 ja 2024 – eläkeikäisten määrä kasvoi yli 0,5 miljoonalla.

Suomen työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2010 kun suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle. Työikäisten ikäluokat ovat olleet entistä pienempiä ja eläkeikäisten ikäluokat entistä suurempia. Viime vuosikymmenen uutena ilmiönä myös lasten ikäluokat ovat pienentyneet merkittävästi. Vuosina 2000-2024 eläkeikäisten määrä kasvoi 550 000 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä 312 000 henkilöllä eli suurin piirtein Espoon verran.

Kaavio 3: Maahanmuutto on vaimentanut väestön ikääntymisen vaikutusta

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa kasvoi vuosina 2000-2024 yli 0,5 miljoonalla henkilöllä. Ilman maahanmuuttoa Suomessa olisi 450 000 työikäistä vähemmän. Suomen 10 suurinta ikäluokkaa vuonna 2024 olivat 31-42 -vuotiaita. Ilman ulkomaalaistaustaisia suurimmat ikäluokat olisivat 57-69 -vuotiaita. Suurimmat Suomeen muuttavien ikäluokat ovat 25-34 -vuotiaat eli parhaassa työiässä olevat, joilla on ainakin 30 vuotta työuraa vielä edessään. Suomeen muuttavista 98 % on alle eläkeikäisiä. Eläkeikäisistä kolmannes on paluumuuttajia.

Kaavio 4: Maahanmuutto on mahdollistanut työllisyyden kasvun

Suomen työllisyyden viime vuosien kasvu on ollut maahanmuuton ansiota. Ilman maahanmuuttoa työllisten määrä olisi supistunut vaikka työurat ovat pidentyneet. Suomalaisia ei yksinkertaisesti olisi riittänyt tarpeeksi töihin. Vuosina 2008-2023 työikäisten työllisten määrä kasvoi 11 000 henkilöllä. Vieraskielisten työllisten määrä kasvoi +159 000 henkilöllä ja kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä supistui -146 000 henkilöllä. Mikäli suomalaiset eläköityisivät yhä yhtä nuorena kuin vuonna 2008 olisi työllisten määrä yli satatuhatta henkilöä nykyistä matalampi.

Kaavio 6: Pääosa maahanmuutosta työ- tai opiskeluperäistä tai siihen liittyviä perheenyhdistämisiä

Maahanmuuttoviraston mukaan ensimmäisiä oleskelulupia (Extra-EU/EFTA), EU-kansalaisten rekisteröintejä ja turvapaikkoja myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 51 400 kpl. Edellämainituista 39 % maahanmuuton perusteena oli perhe, 27 % työ ja 26 % opiskelu. Turvapaikka oli perusteena 3 % edellämainituista myönteisistä päätöksistä. Lisäksi tilapäinen suojelu myönnettiin 12 000 henkilölle (Ukrainan pakolaiset). Kotikuntaoikeuden he saavat vasta vuoden maassaolon jälkeen. Sitä ennen heitä ei lasketa maassa asuvaan väestöön. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomeen muutti ulkomailta kaikkiaan 63 000 henkilöä vuonna 2024.
—
Maahanmuuttoviraston myöntämät oleskeluluvat eivät vastaa suoraan Suomeen muuttaneiden määrää, mutta antavat kuvan hakijaryhmien jakaumasta. Ensinnäkin EU/EFTA-kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa. Oleskeluluvan saaneet eivät välttämättä muuta maahan saman kuukauden aikana ja yhtä henkilöä koskien voidaan tehdä useampi oleskelulupapäätös vuoden aikana. Lisäksi suomalaiset paluumuuttajat tai pohjoismaalaiset eivät lupaa tarvitse, vaikka heidät lasketaan muuttoliikelukuihin.

Kaavio 8: Vuosina 2022-2024 Suomeen on kohdistunut poikkeuksellinen maahanmuuton purske

Suomeen kohdistuva maahanmuutto oli pitkään vähäistä. Nettomaahanmuutto (eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus) kääntyi positiiviseksi vasta vuonna 1981. Vuoteen 2005 asti nettomaahanmuutto oli keskimäärin 5000 henkilöä vuodessa. Vuosina 2006-2020 nettomaahanmuutto oli keskimäärin 15 000 henkilöä vuodessa ja vuosina 2021-2024 keskimäärin 41 000 henkilöä.

Yksi merkittävä tekijä maahanmuuton kasvussa viime vuosina ovat ukrainalaiset pakolaiset. Ilman ukrainalaisten vaikutustakin Suomeen on kohdistunut poikkeuksellisen paljon maahanmuuttoa. Etenkin työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto sellaisista Aasian maista, kuin Filippiinit, Intia, Sri Lanka ja Bangladesh on kasvattanut Suomen muuttovoittoa. Aasianmaista ja muutenkin työperäisesti muuttaneiden ja Suomeen jääneiden työllisyysaste on perinteisesti ollut korkea. On kuitenkin epävarmaa kuinka suuri osa viime vuosina Suomeen muuttaneista jää Suomeen ja miten maahanmuutto kehittyy lähivuosina. Vuoden 2024 lopun ja 2025 alun lukujen perusteella näyttäisi, että maahanmuuton purske on heikkenemässä huipustaan.