archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Oy Suomi Ab:n kiertotalouden raamit selville tänä vuonna?

Suomen satavuotisjuhlavuosi 2017 voi merkitä käännettä yritysten toimintakentälle.

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Suomen satavuotisjuhlavuosi 2017 merkitsee käännettä yritysten toimintakentälle – tuolloin Suomi on vahvasti matkalla kohti kiertotalouden mukaista toimintaa ja alan globaalia edelläkävijän asemaa.

Näin käy, ainakin jos on uskominen keskiviikkona 13.4. kokoontuneita toimijoita, jotka aloittivat Sitran johdolla kansallisen kiertotalouden tiekartan hahmottelun. Työ tapahtuu yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Sitran vetämän ja fasilitoiman työn tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila ja tiekartta konkreettisista keinoista, joilla vauhditetaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijäksi niin, että tuloksena syntyy talouskasvua ja uusia vientikonsepteja.

”Kiertotalouden avulla on mahdollista tehostaa ja vähentää materiaalien käyttöä sekä irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta. Kiertotalous mahdollistaa myös korkeamman jalostusarvon”, perustelee kiertotalouden esiinmarssia Sitrassa Kiertotalous-avainaluetta vetävä johtava asiantuntija Kari Herlevi.

”Lisäksi löytyy säästöjä, kun materiaalivirtojen käyttö tehostuu”, totesi aloituskeskustelun jälkeen SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, joka 42 muun henkilön tavoin osallistui keskiviikkona tiekarttatyön käynnistystilaisuuteen.  Mukana tilaisuudessa oli niin hallinnon, elinkeinoelämän kuin järjestöjenkin edustajia. Tilaisuuden avasi ympäristö-, metsä- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Ehdotus askelmerkeistä syyskuussa

Lopullinen luonnos tiekartasta valmistuu syyskuun loppuun menneessä. SOK:n Rankinen uskoo, että nyt käynnistynyt työ on viety aivan loppuun asti tämän vuoden loppuun mennessä. ”Kun meillä on selvillä Oy Suomi Ab:n suunnitelma, voidaan lähteä kehittämään asiaa myös yrityskohtaisesti.”

”Tärkeää on nyt, että saataisiin käytännön askelmerkkejä [kansalliseen työhön]”, totesi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän luonnehtii, että aikaa yhteisen tiekartan tekemiseen ei ole paljoakaan.

Teknologiateollisuuden kehitysjohtaja Laura Juvonen patistaakin kiertotalouden edistämisessä toimijoita käytännön tekemiseen. ”Visiossa pitää painottaa, että Suomi on kehittämistyön mahdollistava maa. Emme saa juuttua järjettömän paljon määritelmiin, mitä kiertotalouteen kuuluu ja mitä ei. Tärkeintä on mahdollistaa tekemistä ja etenkin yhdessä tekemistä.”

Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää uudenlaista yhteistyötä kansallisilta toimijoilta, mutta aloituskeskustelussa nostettiin esille myös, että yhteistyötä tarvittaisiin myös yli rajojen. Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin ICT-noste käynnistyi aikanaan pitkälti yhteispohjoismaisen NMT-verkon kehittämisestä. Kiertotalouden saralla pitäisi pystyä vastaavaan, hän kannustaa.

Suosio ei takaa laaja-alaisuutta

Kansallisen tiekartan hahmottelutyöhön on ollut halukkuutta jopa tungokseen asti. ”Olemme iloisia, että aihe on herättänyt paljon mielenkiintoa. Vaikka kaikki eivät mahdu yhden pöydän ääreen, avoimeen työhön on mahdollista osallistua monin tavoin”, Herlevi korostaa ja toivottaakin vielä uusia toimijoita mukaan työryhmän rinnalle luomaan Suomen uudenlaista tulevaisuutta. Itsellään hänellä on mielessään erityisesti yksi toimiala: ”Pankkisektorilla olisi mahdollisuus tukea siirtymää kohti liiketoimintaa, jossa myydään tuote palveluna. Näin mahdollistettaisiin rahoitusmallien, kuten leasingin hyödyntäminen nykyistä laajemmin.”

Aloituskeskustelussa toistui myös Suomen hyvä koulutustaso. Teknologiateollisuuden Juvonen heittääkin haasteen HundrED – 100 koulua -hankkeelle, jonka tavoitteena on auttaa Suomea pysymään opetuksen mallimaana. ”Tiekarttatyössä on pystyttävä katsomaan pitkäjänteisesti tulevaisuuteen ja saatava myös nuoret mukaan.”

Suomen luonto ja puhtaus nousivat myös esille vahvuuksina, joiden pohjalle kiertotaloutta monen työryhmän jäsenen mielestä voitaisiin rakentaa. SOK:n Rankinen pitäisikin luonnollisena jatkumona sitä, että askelia kiertotalouteen olisi hahmottelemassa myös Suomen elintarviketeollisuus: ”Tämä on haaste!”

Kiertotalouden tiekarttaa hahmottelevan työryhmän seuraava kokoontuminen on 13. toukokuuta. Laajempi sidosryhmätilaisuus järjestetään 2. kesäkuuta.