ILMASTONMUUTOS

Ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa vakavin seurauksin. Maapallon lämpenemisen hillitseminen vaatii voimakkaita päästöjen vähennyksiä nyt.

AJANKOHTAISTA

Puheenvuoro

Tulevaisuus ahdistaa, apua kriisiterapiasta?

Vierailija

Heikki Pursiainen: 10 ilmastovinkkiäni päättäjille

Kommentti

Ilmastonmuutos on vaaliteema, johon kannattaa panostaa

Kommentti

Saastunut ilma on terveellinen muistutus

uutiset

Ilmastonmuutoksen kustannukset Suomelle ovat vähintään miljardiluokkaa

Kommentti

10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta ilmastoraportista

Puheenvuoro

Mitä ilmastovaaleissa tarvitaan puolueilta?

Puheenvuoro

Mahdottomasta mahdollista

kysymys: pysyyhän kaikki mukana
artikkelit

Mitä nämä käsitteet tarkoittavat?

uutiset

Huippukokous Helsingissä tähtää ilmastotoimien kiihdyttämiseen

Vierailija

Uusiutuvan energian ratkaisut räätälöitävä myös yhteiskunnallisesti

uutiset

Tilaa Sitran uutiskirjeitä!

Kuvassa Esa Salminen
blogit

Tarjouskilpailujen kautta jalansijaa Afrikassa

Vierailija

Kuivuus avasi Nocartille isot markkinat

Vierailija

Hiilidioksidipäästöjen leikkauksia ei voi korvata muilla toimilla

Kuvassa Esa Salminen
Vierailija

Molok: Metsämiesten välinen luottamus poiki kannattavaa liiketoimintaa Namibiaan

Energiankulutus, päästöt ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatii voimakkaita päästövähennyksiä nopeasti. Päästöjä tulisi vähentää 80 % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii merkittäviä muutoksia erityisesti yhdyskuntarakenteiden osalta sekä rakennuksissa ja rakentamisessa.

Vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan tähtäävät infrastruktuurimuutokset vaativat erittäin suuria investointeja. Suuret investoinnit tarkoittavat käytännössä energian, liikkumisen ja asumisen kustannusten nousua. Investointeja voidaan kuitenkin kansallisesti hajauttaa laajasti, kun luodaan mahdollisuuksia erilaisille hajautetuille alue- ja rakennuskohtaisille lähiratkaisuille. Toisaalta investoinnit energiatehokkuuteen vähentävät niiden kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Suunnittelemme parhaillaan uutta ilmastoratkaisuja ja ilmastopolitiikkaa käsittelevää avainaluetta, joka käynnistyy huhtikuussa 2018. Hyviä esimerkkejä löydät muun muassa Sitran päivittyvältä Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalta sekä englanninkielisen Green to Scale -projektin ilmastoratkaisuista.

Rakennetun ympäristön päästöt kuriin

Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 kokosi yhteen 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön nopeaan päästöjen vähentämiseen. Toimenpiteitä oli viidella aihealueella: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus sekä osaaminen.

ERA17 päättyi vuoden 2017 lopussa, mutta työ rakennetun ympäristön päästöjen alentamiseksi jatkuu. Mukaan tarvitaan edelleen niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.

Kansalaisten valinnoissa asuminen, liikkuminen ja kulutus tärkeimpiä

Kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Tieto omien asumisen, liikkumisen ja kulutukseen liittyvien valintojen ympäristövaikutuksista helpottaa ekologisten valintojen tekemistä. Siksi olemmekin listanneet 100 fiksua arjen tekoa, joilla jokainen voi vähentää päästöjään.

Myös kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto kokoaa Suomen kuuden suurimman kaupungin ilmastotekoja yhteen ja tekee yhteisiä aloitteita. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu haluavat yhteistyöllä vaikuttaa ja kannustaa muita kuntia mukaan ilmastotyöhön.

Tampereen Ilmankos-hankkeessa kerättiin suosituksia liittyen kansalaisosallistumiseen ja ilmastokampanjoihin sekä mainintoja parhaiksi koetuista osallistumisen menetelmistä. ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 jatkoi samoilla jalanjäljillä ja vei kaupunkia kohti hiilineutraaliutta. Peloton-hankkeessa koulutettiin portinvartijaryhmiä, joilla on erityinen asema energiankulutusta ohjaavien päätösten tekijöinä.

Jätkäsaaren Airut-korttelissa mahdollistetaan muun muassa uudenlainen vähähiilinen kaupunkiasuminen tuoden kortteliin ekologisia palveluita. Sen taustalla olevaan Low2No-kehitystyöhön kuuluu energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, joiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö. Osa korttelista on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat vuoden 2018 aikana.

Työtä ilmastonmuutosta vastaan tehdään kaikilla tasoilla: kansallisesti, kunnissa ja kaupungeissa ja paikallisesti alueilla. Tämä näkyy ihmisten arjessa ja lähiympäristössä, kunnallisessa päätöksenteossa ja kansallisissa rakentamismääräyksissä.

JULKAISUT

julkaisut

Maapallolle mahtuva tulevaisuus

julkaisut

Riskeistä mahdollisuuksiin

julkaisut

Climate Impact Report 2017

julkaisut

Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen

julkaisut

Sectoral Greenhouse Gas Emission Reduction Potentials in 2030

julkaisut

The emissions gap report 2017

julkaisut

Kestävä talous – hähmäinen tabu?

julkaisut

Climate impact assessment of Nasdaq Helsinki

julkaisut

Nordic Green to Scale – esite

julkaisut

Nordic Green to Scale: Technical report

julkaisut

Nordic Green to Scale: Nordic climate solutions can help other countries cut emissions

julkaisut

Ottakaa tämä vakavasti! Asiantuntijanäkemyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista

julkaisut

Helsinki Metropolitan Smart & Clean Foundation

julkaisut

Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025

julkaisut

What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?

julkaisut

Technical report for global climate screening tool

Ota yhteyttä

ihmiset
Mari Pantsar
ihmiset
Tuula Sjöstedt
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet
ihmiset
Janne Peljo
ihmiset
Oras Tynkkynen
ihmiset
Timo Tyrväinen
ihmiset
Samuli Laita
Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet
ihmiset
Kari Herlevi
Projektijohtaja, Globaali yhteistyö, Kestävyysratkaisut
ihmiset
Noora Lindroos
ihmiset
Markus Terho
Projektijohtaja, Luonto ja arki sekä PSLifestyle
ihmiset
Sanna Autere

Mistä on kyse?