Asiantuntijat: Ansioturva yhtäläiseksi kaikille suomalaisille

Uutiset
23.01.2015 07:00
3Kommentit

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottavat keskustelupaperissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. 

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.

Reformi tähtää korkeampaan työllisyysasteeseen, pienempään julkistalouden kestävyysvajeeseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin lähes kokonaan kaikista palkkasuhteista lakisääteisesti maksettavista työttömyysvakuutusmaksuista ja budjettivaroista. Silti ansioturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet. Kassat maksavat etuudesta eli ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta jäsenmaksujensa avulla ainoastaan 5 prosenttia.

”Työttömyysvakuutusmarkkinoilla vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä - eli työttömyyttä - kun se itse kattaa kustannuksista vain murto-osan”, Elina Lepomäki toteaa.

”Järjestelmä luo tehottomuutta ja tulee veronmaksajalle kalliiksi”, hän painottaa.

Suurin osa työttömyyskassoista on kytköksissä ammattiliittoihin, jotka ovat osapuolena työmarkkinaratkaisuissa. Laajasta työttömyydestä huolimatta korkeaksi kohoavat palkkavaateet lisäävät rakenteellista työttömyyttä.

”Hyvässä vakituisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa ostettua itselleen korkean ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kahdeksi vuodeksi maksamalla vain reilun satasen työttömyyskassamaksun vuodessa. Tukikausi on lähes yhtä pitkä, vaikka kieltäytyisi aktivointitoimista”, Juhana Vartiainen huomauttaa.

”Pitkän työttömyyden on osoitettu heikentävän työllistymisvaihtoehtoja jatkossa, joten julkisen vallan ei tulisi siihen kannustaa.”

Raportin lähtökohtana on tunnustaa työmarkkinoiden muutos viimeisinä vuosikymmeninä. Palveluvoittoisessa taloudessa rajanveto yrittäjän ja palkansaajan välillä on usein häilyvä. Epäsäännöllisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi, kun joka toinen uusi työsopimus on määräaikainen. Yhä useampi toimii pienyrittäjänä, elinkeinonharjoittajana tai freelancerina palkkasuhteen rinnalla tai sen jälkeen.

”On luonnollista, että työtön yrittää kohentaa taloudellista tilaansa pienimuotoisella yritystoiminnalla, mutta tämän työttömyysturvan säännöt nyt käytännössä estävät”, toteaa Osmo Soininvaara.

Kirjoittajien mukaan on keskeistä, että lakisääteisesti rahoitettu työttömyysvakuutus koskisi kaikkia, joiden työstä vakuutusmaksut suoritetaan.

”Kansalaisten perustuslaillinen yhdenvertaisuus edellyttäisi, että suoritetut vakuutusmaksut ja toisaalta vakuutusetuudet vastaisivat paremmin toisiaan. Julkisen vallan tulisi olla neutraali sen suhteen missä muodossa työ suoritetaan”, Tuomas Pöysti painottaa.

Hallituksen tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta vuoden 2014 joulukuussa se oli vain 67,4 prosenttia. Suomen julkistalouden kestävyysvajeen suuruudeksi on arvioitu eri laskelmissa 4–6 prosenttia BKT:sta. Sen ratkaiseminen edellyttäisi merkittävästi korkeampaa työllisyyttä.

”Suomi on vaikeassa taloustilanteessa ja kaipaisi monenlaista toimeliaisuutta. Työllisyysaste on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista”, Juhana Vartiainen toteaa.

”Nykyinen pitkään kestävä ansiosidonnainen päivärahamalli vaikuttaa kielteisesti työllistymisen kannustimiin ja luo pahimmillaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Se heikentää julkistalouden kantokykyä.”

Työttömyysturvan kehittäminen on viime vuosina ollut vaikeaa erityisesti ansiosidonnaisen päivärahan ja peruspäivärahan kytköksen vuoksi. Ansiopäiväraha lasketaan peruspäivärahan perusteella. Reformi esittää, että tuosta kytköksestä luovutaan ja ansiopäiväraha lasketaan henkilön vakuutuspalkasta tai suoraan työsuhteesta maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista.

”Ansioturvan kytkös työttömän perusturvaan on vaikeuttanut perusturvan parantamista. Ansioturvareformin ansiosta julkinen valta voi tarkastella työttömyysturvaa kokonaisuutena niin, että turvan kehittämisessä etusijan saavat heikoimmassa asemassa olevat työttömät”, Heikki Hiilamo päättää.

Kirjoittajaryhmän ehdotus ansioturvareformiksi esiteltiin Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa Sitra Debatissa, joka on keskustelufoorumi ajankohtaisille ja Suomen tulevaisuuden kannalta kiinnostaville aiheille. Työelämä ja työmarkkinat ovat nopeassa muutoksessa, joten myös työttömyysturvan mahdollisista kehitystarpeista on Sitran mukaan perusteltua keskustella.
Raportti ei ole Sitran tilaama vaan nimekkään kirjoittajaryhmän itsenäinen työ. Raportti ei myöskään ole Sitran julkaisu, eikä Sitra ota kantaa raportin sisältöön.

Tutustu ehdotukseen:

 

Lisätietoja:

Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto, heikki.hiilamo@helsinki.fi, puh. 040 358 7203

Elina Lepomäki, kansanedustaja, elina.lepomaki@eduskunta.fi, puh. 045 144 4114

Tuomas Pöysti, pääjohtaja, Valtiontalouden tarkastusvirasto, tuomas.poysti@helsinki.fi, puh. 09 4321 (vaihde)

Osmo Soininvaara, kansanedustaja, osmo@soininvaara.fi, puh. 045 121 4559

Juhana Vartiainen, ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, juhana.vartiainen@vatt.fi, puh. 040 304 5502 (sihteeri)


Tietoa kirjoittajista:

HEIKKI HIILAMO työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Hiilamon tutkimusalueita ovat muun muassa köyhyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus.

ELINA LEPOMÄKI on kansanedustaja (kok.). Aikaisemmin hän on toiminut 11 vuotta rahoitusalalla eri Pohjoismaissa ja Lontoossa. Lepomäki on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Lepomäki on osakas useissa kasvuyrityksissä ja ajatuspaja Liberan hallituksen jäsen. Hän on ollut kehittämässä ja julkaisemassa useita yhteiskunnallisia raportteja, kuten tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistukseen tähtäävän Perustili-mallin (2013).

TUOMAS PÖYSTI, hallinto-oikeuden dosentti ja oikeustieteen tohtori, toimii eduskunnan yhteydessä olevan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana ja valvoo sitä, että valtion varoja käytetään järkevästi eduskunnan päättämiin kohteisiin ja että finanssipolitiikka on kestävää.

OSMO SOININVAARA, eduskunnan jättävä vihreiden kansanedustaja, toimi aikanaan SATA-komitean perusturvajaoston puheenjohtajana. Peruspalveluministerinä hän toimi vuosina 2000–2002. Vuosi sitten hän teki yhdessä VATT:n pääjohtajan Juhana Vartiaisen kanssa raportin Lisää matalapalkkatyötä, jossa selvitettiin sosiaaliturvan sääntöjen tuottamia esteitä työnteolle. Vuonna 1995 Soininvaara voitti Pro Oeconomia -palkinnon kirjastaan Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi.

JUHANA VARTIAINEN, valtiotieteiden tohtori, on työskennellyt vuodesta 2012 lähtien Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtajana. Ennen VATT:ia Vartiainen työskenteli kymmenen vuoden ajan ekonomistina Ruotsissa, muun muassa Konjukturinstitutetin tutkimusjohtajana. 


Kommentit (3)

Olen esityksen kannalla, näin itsekin pitkään yrittäjänä toimineen, olen seurannut työntekijöiden eriarvoisuutta riippuen liitosta mihin kuuluu. Tämä vähentää kikkailua ansiosidonnaisilla päivärahaa ja uskoisin lisäävän kiinnostusta oikeaan työhön.
Reijo Lempinen 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Oikeudenmukainen esitys!
En kuulu mihinkään ammattiliittoon.
Itse olin viime vuonna vuorotteluvapaalla ja vuorottelukorvauksessa sain kärsiä tuosta esille nostetusta epäoikeudenmukaisesta korvauspolitiikasta.
Vaikka työttömyyskassan maksuosuus on vain 5 % - liittoon kuulumattomuuteni vuoksi vuorottelukorvaukseni oli n. 50 - 60 % pienempi, kuin jos olisin kuulunut liiton työttömyyskassaan.
Tämä siitä huolimatta, että valtio maksaa 95 prosenttia korvauksesta!
Olen valittanut asiasta Vakuutusoikeuteen.
Mikko Keisala 1 vuosi 5 kuukautta sitten
juu maksoin liiton jäsenmaksua tältäkin kuukaudelta melkein 60 euroa ja jos tuo menee läpi niin säästän melkoisen summan vuodessa ..koska en todellakaan maksele sen jälkeen liittoon mitään maksuja ...ja töissä olen ollut jo vuosia
k0mpa 1 vuosi 5 kuukautta sitten
Lomakkeen lähettämällä hyväksyt Mollomin yksityisyyssäännöt.

Aiheita

2016 Sitra | käyttöehdot