Kuutiosta ratkaisuja kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen 

Kuutio on Sitran kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja. 

Kuutio sopii lähes minkä vain monimutkaisen ongelman tarkasteluun. Kevään kolmannessa Kuutiossa käsiteltiin kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä.

Sitran johtavat asiantuntijat Anna Grant ja Saara Saarinen kertovat, mistä Kuutiossa puhuttiin?

Miksi kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistyminen on Suomelle tärkeää?

Anna Grant: Suomalaisilla yrityksillä on tulevaisuudessa niiden tarvitsemia osaajia vain, jos kehitämme kykyämme pitää kiinni tänne tulijoista. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen ja urakehitysmahdollisuuksien parantaminen on paras keino saada heidät jäämään Suomeen.

Millaisia työllistymisen haasteita tai esteitä Kuutiossa käsiteltiin?

Anna Grant: Kuutiossa nousivat esille esimerkiksi työnantajien asenteet ja tiukat kielitaitovaatimukset. Usein työllistyminen ei jää kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta kiinni, vaan siitä, että monikielinen ja monikulttuurinen työskentely ja johtaminen ovat vielä monille uusia asioita.

Saara Saarinen: Työskentelyn yhteenvedosta nousee juuri samoja asioita, eli useat työllistymisen esteet liittyvät arvoihin ja asenteisiin.

Keitä Kuutiossa oli mukana?

Anna Grant: Mukana oli tosi hieno porukka asiantuntijoita esimerkiksi kaupungeista ja korkeakouluista ympäri Suomea, järjestöistä ja julkishallinnosta.

Saara Saarinen: Samaa mieltä. Mukana oli myös väkeä yrityksistä ja kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskentelevistä tahoista.

Mitä työskentelystä päällimmäisenä mieleen?

Anna Grant: Tuntui, että onnistuimme tuomaan yhteen ihmisiä, jotka eivät muuten välttämättä kohtaa tai työskentele yhdessä. Työtä kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi tehdään usein kaupunki- tai aluetasolla. Kuutiossa pohdimme yhdessä, mitä Suomi tarvitsee pidemmällä aikavälillä ja miten sinne päästään.

Saara Saarinen: Juuri tämä onkin Kuution idea! Minulle jäi mieleen monilta osallistujilta saatu palaute, jossa kerrottiin kahden päivän työskentelyn herättämistä tunteista ja ajatuksista. On tosi hienoa, että työskentely tärkeän aiheen parissa herättää myös tunteita.

Millaisia ratkaisuja tunnistettiin?

Saara Saarinen: Ratkaisuja oli ylipäänsä helpompaa tunnistaa, kun aihepiiri oli melko tarkasti rajattu.

Anna Grant: Osallistujat tunnistivat potentiaalisina ratkaisuina esimerkiksi ylivaalikautisen sitoutumisen koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton ja pitovoiman edistämiseen sekä keskitetyn yhden luukun palvelumallin. On kuitenkin selvää, että tarvitaan monia ratkaisuja eri tasoilla yksittäisistä yrityksistä kansalliselle tasolle asti.

Kuutio-menetelmää kehitetään jatkuvasti. Millaisia oppeja tällä kertaa saatiin?

Saara Saarinen: Havaitsimme Kuutiossa, mihin meidän pitää keskittyä entistä enemmän. Tällä hetkellä fokuksessa on Kuution tekoälyn käyttämän datapohjan entistä parempi hyödyntäminen.

Tutustu Kuutio-työskentelyn yhteenvetoon ja ratkaisuehdotuksiin.

Lue lisää Kuutiosta.