Suomen tekoälyloikka vaatii hallinnon siilojen ylittämistä

Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi peräänkuulutti kolumnissaan (HS 23.5.) päättäjiltä tekoälyn käytön visiota, jotta emme putoa liikkuvan junan kyydistä. Kirjoitus nostaa esiin vielä visiota akuutimman kysymyksen: miten varmistamme, etteivät pilottihankkeet jää pistemäisiksi kokeiluiksi?

Konneveden ja usean muun kunnan (Yle 21.4.) Sitran rahoituksella toteuttama hanke näyttää suuntaa: kunnat rakentavat hallintotyötä automatisoivan alustan, joka monistetaan kuntien käyttöön. Tieavustusten käsittelyssä työaikaa säästyy jopa 85 prosenttia ja kuntalainen saa päätöksen päivässä viikon sijaan.

Hyvinvointialueilla tekoälyä on kokeiltu jo sadoissa hankkeissa. Tekoäly voi muun muassa vapauttaa hoitajien ja lääkärien työaikaa kirjaamisesta ja hallinnosta ihmisten kohtaamiseen ja hoitoon sekä auttaa tulkkauksessa. Seuraava askel on siirtyä tekoälyn kokeiluista laajamittaiseen käyttöönottoon.

Tekoälyloikka ei jää Suomessa kiinni visioista, osaamisesta tai datasta – meillä on esimerkiksi maailman parhaat terveystiedon varannot. Ison muutoksen tiellä ovat johtaminen, rakenteet ja hallinnon siilot. Tarvitsemme yhteisiä teknologia-alustoja ja hankintamalleja sekä kannustimet ratkaisujen levittämiseen.

Monessa verrokkimaassa skaalaus on nostettu kansalliseksi prioriteetiksi. Tanskassa poikkihallinnollinen tiimi vastaa siitä, että parhaat ratkaisut leviävät yli organisaatiorajojen. Suomikin tarvitsee kansallisen mallin toimivien ratkaisujen tunnistamiseen ja skaalaukseen.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa lukijan mielipiteenä 30.5.2026.