Julkaisu
Analyysi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyöstä Innokaupungeissa
Vesa Salminen, Kimmo Halme, Hanna Koskela, Helena Mustikainen, Anna Kirjavainen, Taru Ryske, Kia Oksanen, Jarmo Eskelinen
Projektinvetäjä, Ratkaisut
Asiantuntija, Ratkaisut
Koordinaattori, Ratkaisut
Julkaistu
10.6.2026
Suomi panostaa tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvasti TKI-toimintaan. Keskeistä on, miten eri toimijat voivat yhdessä kääntää panostuksen uudistumiseksi, uusiksi innovaatioiksi ja kasvaviksi yksityisiksi investoinneiksi. Onnistumisen kannalta yritysten T&K-investointien kasvu on ratkaisevaa, ja Sitran yritystutkimuksen (2024) mukaan kiinnostusta lisätä panostuksia on. Kasvuhakuisista yrityksistä 73 prosenttia kasvattaisi T&K-toimintaansa Suomessa, jos yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa olisi sujuvampaa.
Selvitys tarkastelee yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyön nykytilaa, keskeisiä haasteita ja niiden juurisyitä erityisesti yritysten näkökulmasta. Koska selvitys tuo syvempää ymmärrystä TKI-yhteistyön tilannekuvasta, tuo se uutta tietoa myös Suomen kansallisen TKI-järjestelmän kehittämiseen. Aineisto pohjautuu 15 alueelliseen näkymään, joihin Innokaupungit eli yliopisto- ja yliopistokeskuskaupungit ovat koonneet tietoa 370 yritykseltä ja 35 tutkimusorganisaatiolta.
Yhteistyö toimii monin paikoin hyvin, mutta siinä on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Yritysten näkökulmasta keskeisiä haasteita ovat vaikeus tunnistaa TKI-yhteistyön hyödyt, hajanainen kuva yhteistyömahdollisuuksista sekä rajalliset resurssit osallistua yhteistyöhön. Tutkimusorganisaatioissa yhteistyötä jarruttavat vaihtelevat kannusteet ja ohjausmallit, vaikeus tavoittaa yrityksiä, raskaat ja henkilöityneet palveluprosessit sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden erilaiset aikajänteet ja toimintakulttuurit.
Haasteita selittävät osaltaan kansalliset ja alueelliset rakenteet ja resurssit, TKI-järjestelmän dynamiikka sekä valtasuhteet ja ajattelumallit. Keskeiset juurisyyt liittyvät korkeakoulujen rahoitusmalleihin sekä niiden yhteiskunnallisen tehtävän määrittelyyn, kansallisiin rahoitusinstrumentteihin sekä alueellisen TKI-yhteistyön johtamisen epäselviin rooleihin. Lisäksi tavoitteiden yhteensovittaminen yli hallinnonalojen on haastavaa. Innovaatioiden kaupallistaminen, markkinoille pääsy ja kokeilut jäävät liian vähäiselle huomiolle. Yhteistyötä rajoittavat TKI-järjestelmää ohjaavat juurtuneet ajattelumallit, joissa toimijoiden roolit, aikajänteet ja innovaatioprosessi nähdään erillisinä ja lineaarisina.
TKI-järjestelmän kehittäminen vaatii ymmärrystä muuttuvista yhteistyön tarpeista, malleista ja rooleista sekä systeemistä lähestymistapaa järjestelmän uudistamiseen. Yrityskenttä on murroksessa ja kasvuhakuiset yritykset ansaitsevat erityistä huomiota ja tarvitsevat erilaisia yhteistyö- ja rahoituspolkuja. Kaupungeilla on vahva mahdollisuus toimia yrityslähtöisen TKI-yhteistyön kokoajina ja aktiivisina innovaatiopoliittisina toimijoina.
Tutkimusorganisaatioissa voidaan luoda selkeitä kannusteita pitkäjänteiseen yritysyhteistyöhön ja tutkimuksen hyödyntämiseen. TKI-politiikan vaikuttavuus riippuu yhä enemmän siitä, kuinka hyvin se kytkeytyy muihin politiikkalohkoihin. TKI-järjestelmää kannattaa kehittää kahdella aikajänteellä: pitkäjänteisillä rakenteellisilla uudistuksilla ja nopeilla kokeiluilla.
TKI-yhteistyön näkymiä
Topias Dean, Sitra
Sitra
Helsinki
2026
52
ISBN 978-952-347-473-4
ISSN 1796-7112
Sitran selvityksiä
257
TKI, talous, tutkimus, kehitys, innovaatiot, yritykset, yhteistyö
pdf
Kestävän kasvun innovaatiot