Käyttäjien tarpeet keskiöön ja käytännön pilotteja – Muistio esittää 10 suositusta ekosysteemitilinpidon kehittämiseksi

Ekosysteemitilinpito kerää yhteen tietoa luonnon ekosysteemeistä, ekosysteemipalveluista sekä niiden yhteydestä talouden toimintaan. EU:n jäsenmaat raportoivat ekosysteemitilejä uuden asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa vuoden loppuun mennessä.

Sitra kutsui syksyllä 2025 kotimaisia sidosryhmiä koolle hahmottamaan päätöksentekotilanteita, joissa ekosysteemitilinpidon tietoa voitaisiin hyödyntää. Työhön osallistui ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja etujärjestöjen edustajia yhteensä 18 organisaatiosta. Lisäksi sidosryhmät kehittivät yhdessä ekosysteemitilinpidon tiedon hyödyntämisen tukemiseksi toimenpiteitä, jotka koottiin Sitran muistioon kymmenen ehdotuksen listaksi.

Luontopääoman tilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus, jonka avulla voidaan tarkastella luonnon merkitystä taloudelle. Sen ydin on YK:n tilastokomitean hyväksymä ekosysteemitilinpidon kansainvälinen tilastostandardi ja -suositus (SEEA EA), jonka avulla voidaan tarkastella ekosysteemien laajuutta ja tilaa, niiden tuottamia palveluja sekä näiden rahallista arvoa.

Tilinpidon tarjoama tieto tukee päätöksiä esimerkiksi maankäytössä, talouspolitiikassa ja riskienhallinnassa. Kriisien ajassa luonnon merkitys korostuu: elinvoimainen luonto ylläpitää huoltovarmuutta ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä, kuten ruokaturvaa ja kykyä ottaa vastaan sään ääri-ilmiöitä. Luonto vaikuttaa positiivisesti myös ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.

”Luonto on talouden ja yhteiskunnan toiminnalle kriittisen tärkeää pääomaa. Ekosysteemitilinpito antaa Suomelle välineen seurata tätä pääomaa systemaattisesti ja tuoda luonnon tuottamat hyödyt paremmin näkyviin päätöksentekotilanteissa”, sanoo Sitran asiantuntija Tatu Leinonen.

Muistion mukaan kehittämistyö tarvitsee selkeän mandaatin, riittävät resurssit ja selkeästi määritellyt vastuut, jotta tieto saadaan tehokkaasti päätöksenteon käyttöön. Näiden edellytysten toteutumista tukee poliittisten päättäjien ja keskeisten organisaatioiden ylimmän johdon sitoutuminen. Hanke toteutettiin EU:n teknisen tuen välineen rahoituksella yhteistyössä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa.

Käyttökohteita on tunnistettu, kokemuksia on vielä vähän

Sidosryhmät tunnistivat tilinpidolle useita mahdollisia käyttökohteita. Julkisella sektorilla niitä ovat muun muassa kustannus–hyötyanalyysit, vaikutusarvioinnit lainvalmistelussa, kansallisten strategioiden ja tavoitteiden seuranta sekä maankäytön suunnittelu.

Riskianalyyseissä ja skenaarioissa tilinpitoa voitaisiin hyödyntää julkisella sektorilla (esim. julkisen talouden kestävyyden arvioinnin tukena), kuten myös yrityksissä ja rahoitusalalla. Myös ekosysteemipalvelujen rahamääräistä arvottamista pidettiin tärkeänä.

Käytännön kokemuksia kansallisten ekosysteemitilien hyödyntämisestä päätöksenteossa on Suomessa toistaiseksi rajallisesti. Esimerkiksi Virossa kansallisia ekosysteemiaineistoja on käytetty muun muassa tuulivoimaloiden sijoittumisen arvioinnissa, ja Alankomaissa viheralueiden ja ekosysteemipalvelujen tarkasteluun kuntatasolla.

Kuntien ekosysteemitilinpitoa on Suomessa kehitetty useissa hankkeissa kuntien tarpeista käsin (kts. esimerkiksi Kunnallinen ekosysteemitilinpito –verkkosivu.).

Kymmenen suositusta kansallisen ekosysteemitilinpidon hyödyntämisen tukemiseksi

Muistion keskeinen anti on kymmenen toimenpidesuositusta, jotka jakautuvat viiteen teemaan: tarpeiden tunnistaminen ja integrointi päätöksentekoon, tiedon tuotannon jatkuvuus, tiedon saatavuus, vaikuttava viestintä sekä yhteistyö ja kansainvälinen vuorovaikutus.

Käyttäjien tarpeiden saamiseksi kehittämisen keskiöön muistio suosittelee poikkihallinnollisen työryhmän perustamista, vaiheittaisen tiekartan laatimista sekä pilottihankkeita ministeriöiden ja muiden keskeisten käyttäjien tarpeisiin. Lisäksi nostetaan esiin keskeisten lähdeaineistojen, kuten maanpeitetiedon, tuotannon turvaaminen.

Muistio kuvaa myös konseptin tilinpidon kehittämiseen, korostaen vaiheittaista etenemistä ja kustannustehokkuutta.

Oikein toteutettuna ja hyödynnettynä ekosysteemitilinpito voi vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa sekä tukea Suomen ja suomalaisten toimijoiden työtä luontopositiivisuuden ja Kunming–Montrealin globaalin biodiversiteettikehyksen (GBF) toimeenpanon edistämiseksi.