Rahoitushaku: Ennakoiva sote osaksi hyvinvointialueiden arkea

Haku pähkinänkuoressa

• Etsimme hankkeita, joissa ennakoivat menetelmät juurrutetaan pysyväksi toimintamalliksi hyvinvointialueen johtamiseen, palveluprosesseihin ja arjen työhön.
• Ennakoivissa sosiaali- ja terveyspalveluissa terveys- ja hyvinvointiriskit tunnistetaan jo ennen oireita tai sairastumista terveysdatan ja tekoälyn avulla.
• Haussa on jaossa yhteensä noin 1 000 000 euroa.
• Rahoitusta voivat hakea julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat toimijat: hyvinvointialueet, HUS-yhtymä sekä Helsingin kaupunki joko yksin tai yhdessä konsortiona.
• Haku avautuu 15.9.2026 klo 9.00 ja päättyy 3.11.2026 klo 12.00.
• Hankkeet pitää toteuttaa ja niiden tulee päättyä lähtökohtaisesti 31.12.2028 mennessä.

Mistä on kyse?

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu pitkälti reagoivaan toimintaan, jossa ihminen hakee apua ongelmiin vasta kun oireet ovat ilmenneet. Nykyinen toimintamalli johtaa siihen, että raskaammille sote-palveluille on paljon kysyntää ja ne vievät merkittävän osan hyvinvointialueiden resursseista. Väestön ikääntyminen kasvattaa paineita entisestään.

Kansainväliset tutkimukset (mm. teollisuusmaiden järjestö OECD, Maailman terveysjärjestö WHO) ja käytännön kokemukset osoittavat, että sairauksien ennaltaehkäisy on ihmisten hyvinvoinnin ja talouden näkökulmasta vaikuttavampaa kuin terveysongelmien korjaaminen jälkikäteen. Kun riski tunnistetaan ajoissa ja ihminen ohjataan oikea-aikaisen tuen piiriin, vakavien sairauksien puhkeaminen voidaan usein estää kokonaan tai sitä voidaan merkittävästi viivyttää.

Meneillään oleva tekoäly- ja teknologiamurros tarjoaa erinomaisen tilaisuuden siirtyä korjaavasta hoidosta kohti ennakoivaa sotea, jossa sekä yksilön että väestötason palvelutarpeet ja riskit voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa datan avulla. Ennakoivalla sotella tarkoitamme palvelujärjestelmää, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja kohdennetaan ja tuotetaan ennakoivasti hyödyntämällä dynaamista dataa, tekoälyä ja ennustavia menetelmiä.

Sitran kahdessa aiemmassa ennakoivan soten rahoitushaussa olemme vauhdittaneet hyvinvointialueiden kykyä hyödyntää analytiikkaa ja tekoälyä riskien tunnistamisessa. Nyt auenneessa rahoitushaussa kannustamme toimijoita siirtymään kohti palvelujärjestelmää, jossa riskit tunnistetaan ennakoivasti ja toimiin ryhdytään jo ennen oireita tai tilanteen kriisiytymistä.

Rahoitushaun ydin: Ennakoivan soten juurruttaminen osaksi arkea

Tässä kolmannessa rahoitushaussa otamme ratkaisevan askeleen yksittäisistä kokeiluista kohti ennakoivien toimintamallien vakiinnuttamista ja laajaa tuotantokäyttöä hyvinvointialueilla. Tämä edellyttää, että datan avulla tapahtuva varhainen puuttuminen ja kohdennettu ennaltaehkäisy sisällytetään osaksi hyvinvointialueiden strategiaa ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Organisaatiota kannustetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveyshyödyn tuottamiseen.

Kehitystä tukee kesäkuussa voimaan tullut ennakoivan soten lakiuudistus, joka tekee ennaltaehkäisystä perusterveydenhuollon velvoittavan järjestämisvastuun. Myös vauhdilla yleistyvät omalääkäri- ja tiimimallit tarjoavat luontevan alustan sille, että riskiperusteinen ennakointi, hoidon jatkuvuus ja ennaltaehkäisy saadaan juurrutettua osaksi ammattilaisten arkea.

Rahoitushaulla kannustamme hakijaorganisaatioita kahden pääteeman kautta:

• Ennakoivuus johtamisen ytimeen: Hyvinvointialueille tarjoutuu mahdollisuus uudistaa prosessejaan ja hioa osaamistaan niin, että tietoon perustuvasta ennakoinnista, älykkäästä ohjauksesta ja kohdennetusta ennaltaehkäisystä tulee organisaation läpileikkaava tapa toimia.
• Muutoshanke strategiatyön tukena: Konkreettisen muutoshankkeen avulla hyvinvointialueet voivat osoittaa käytännössä, kuinka ennakoiva toimintatapa hyödyttää ammattilaisia ja asukkaita ja kuinka se vakiinnutetaan toimivaksi arjen käytännöksi. Jotta prosessien ja työtapojen muutos onnistuu, tarvitaan digitaalisten työkalujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Millaisia hankkeita haemme?

Haemme hankkeita, joissa ennakoiva sote juurrutetaan pysyväksi toimintamalliksi hyvinvointialueen johtamiseen, palveluprosesseihin ja arjen työhön. Muutos edellyttää palveluketjujen, moniammatillisen työnjaon sekä data- ja tekoälypohjaisten ratkaisujen tiivistä yhteensovittamista. Etsimme hankkeita, jotka vievät tämän rakenteellisen muutoksen käytäntöön yhdistämällä ammattilaisten tarvitseman riskiarvioinnin sekä aktiivisen vuorovaikutuksen asukkaan kanssa.

Olemme kiinnostuneita hankkeista, jotka kohdistavat ennakoivan toimintamallin ja riskiryhmien tunnistamisen väestöryhmiin, joissa vaikuttavuus on suurin (esimerkiksi kroonisesti eniten kuormittavat asiakkaat, ikääntyneiden palvelut ja kotona asuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut).

Tekoälypohjaiset ratkaisut, kuten älykäs asukasohjaus, kohdennetut riskiarviot ja virtuaaliset valmentajat, ovat muutoksen keskeisiä mahdollistajia, ja niiden käyttöönottoa sekä kehittämistä kannustetaan hankkeissa. Asukasohjaus on ennakoivan soten toimintatapa, jossa hyödynnetään hyvinvointialueiden asukkaiden hyvinvointi- ja terveysriskejä koskevaa tietoa sekä ryhmittelyä (segmentointi) niin, että asukkaille voidaan tarjota varhaista tukea ja oikea-aikaisia palveluita ennen oireiden tai tilanteen kärjistymistä.

Virtuaalivalmentaja puolestaan antaa herätteitä ja ohjaa asukasta matalalla kynnyksellä omahoidon ja oikean avun piiriin, kun taas taustalla toimiva järjestelmä kokoaa hajallaan olevat tiedot selkeäksi kokonaiskuvaksi ammattilaisen päätöksenteon tueksi.

Hankkeissa tulee edistää seuraavia asioita:

• Palveluketjun ja asiakaspolun muutos: Palvelujärjestelmän painopistettä siirretään korjaavasta hoidosta kohti ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Toimet kohdennetaan alueella tunnistettuihin riskiryhmiin ja niitä kehitetään vaiheittain kohti yksilöllisempiä, varhaisempia preventiopolkuja.
• Prosessien ja työnjaon uudistaminen. Moniammatillisia työnjakoja ja palveluprosesseja uudistetaan proaktiivisen toimintamallin mukaisesti. Muutoksen moottorina toimii ennakointimalli, joka yhdistää asukkaan proaktiivisen digipolun ja ammattilaisen tilannekuvan saumattomaksi ketjuksi: tunnista → ennusta → arvioi → kohdista → toimi → seuraa. Tavoitteena on, että ammattilaisten aikaa vapautuu rutiineista ennakoivaan työhön, asukkaan tukemiseen ja poikkeamahallintaan.
• Strateginen johtaminen ja taloussuunnittelu: Hyvinvointialueen strategista ohjausta ja taloussuunnittelua kehitetään siten, että ennaltaehkäisyn taloudellinen logiikka, kustannusten painopisteen siirtyminen raskaista palveluista varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn, saadaan osaksi päätöksentekoa, resursointia ja johtamista.
• Digitaaliset ja tekoälypohjaiset ratkaisut toimintamallin mahdollistajina: Haemme ensisijaisesti toimintamallin muutosta, mutta sen onnistuminen edellyttää data- ja tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä.  Kannustamme hakijoita kehittämään ja ottamaan käyttöön herätteisiin ja riskiarviointiin perustuvia älykkäitä työtapoja, digitaalisia palvelupolkuja sekä vuorovaikutteisia, asukkaiden omahoidon digitaalisia valmennustyökaluja. Nämä edistävät asukkaiden oikea-aikaista ohjautumista, sekä ammattilaisten resurssien viisasta kohdentamista. Data- ja tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönotossa tulee huomioida tietosuoja, tietoturva ja vastuullisen tekoälyn periaatteet.
• Tavoitteellinen muutoksen seuranta: Hankkeen etenemisen ja kehittyvän toimintamallin tukena hyödynnetään itsearviointia ja alustavia seurantamittareita. Hakija sitoutuu tarkentamaan ja syventämään varsinaisen mittariston osaksi hankkeen käynnistysvaihetta, jotta se tukee aidosti toimintamallin vakiinnuttamista.

Mitä edellytämme hankesuunnitelmalta?

Hankesuunnitelmassa hakijan tulee esittää kuvaukset seuraavista keskeisistä sisältökysymyksistä:

1. Toimintatapamuutos ja johtaminen: Hakijan tulee kuvata, miten ennakoiva toimintamalli integroidaan pysyvästi osaksi hyvinvointialueen johtamista, strategiaa, talous- ja toimintasuunnittelua sekä normaaleja palveluprosesseja.

2. Riskiperusteinen kohdentaminen ja prosessit: Hakijan tulee kuvata, miten alue tunnistaa suuren riskin kohderyhmät datan avulla ja miten palveluiden saavutettavuus varmistetaan. Keskeistä on kuvata, miten alueella pyritään tunnistamaan kohderyhmiä aiempaa ennakoivammin dataa ja tietoon perustuvia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeessa voi hyödyntää organisaatiossa jo tehtyjä, toimivaksi todettuja kokeiluja. Hakemuksessa on hyvä avata, miten asiakkaan polku rakennetaan eheäksi ja vuorovaikutteiseksi ketjuksi tunnistamisesta oikea-aikaiseen interventioon, seurantaan ja tuettuun omahoitoon asti. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin näkökulmia siihen, miten päällekkäistä työtä voidaan karsia tai prosesseja automatisoida, jotta uusi toimintatapa juurtuu osaksi arkea kestävästi.
3. Käyttöönotto, skaalaus ja ekosysteemiyhteistyö: Hakijan tulee kuvata ennakoivan toimintamallin käyttöönotto- ja skaalaussuunnitelma osaksi palvelurakennetta. Vaikka hankkeen varsinainen toimeenpano ja toimintamallin muutos voidaan rajata sille kohderyhmälle, jossa vaikuttavuus on suurin, skaalaussuunnitelmassa tulee kuvata, miten malli on myöhemmin laajennettavissa koskemaan laajempaa väestöä tai muita palvelupolkuja. Lisäksi suunnitelman on osoitettava, miten hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden (kuten yritysten, kolmannen sektorin/järjestöjen ja kuntien) kanssa, miten oppeja jaetaan avoimesti muiden hyvinvointialueiden kanssa ja miten taloudellinen resursointi turvaa kyvykkyyksien pysyvän vahvistamisen.
4. Vaikuttavuuden, seurannan ja taloudellisen kestävyyden suunnitelma: Hakijan tulee kuvata pääperiaatteet, joilla toimintamallin tavoiteltuja vaikutuksia, tuottavuutta ja taloudellista kestävyyttä tullaan todentamaan. Hakemuksessa tulee avata suunnitelma siitä, miten organisaatio tulee mittaamaan ja osoittamaan muutoksen resurssien suuntaamisessa.
   
   – Nykytilan resurssikäyttö: Kuinka suuri osa potilas- tai asiakastyön työajasta (esim. henkilötyövuosina tai prosentteina työajasta) ja kustannuksista (€) kohdentuu nykyisin oireenmukaiseen, korjaavaan palveluun.
   
   – Muutos resurssien suuntauksessa: Miten toimintamallin muutos vapauttaa tätä kapasiteettia, ja kuinka suuri osuus tästä vapautuneesta resurssista pystytään hankkeen aikana ja sen jälkeen suuntaamaan systemaattiseen, ennakoivaan ja preventiiviseen asiakastyöhön.
   
   Hakemuksessa riittää kuvaus keskeisestä kohderyhmästä ja tavoitelluista laadullisista muutoksista sekä alustava ehdotus hankkeen etenemisen seurantamittareista (KPI). Tarkempi mittaristojen syventäminen ja kustannuslaskennan yksityiskohdat tulee työstää heti hankkeen käynnistyttyä.

Hankkeiden tulosten hyödyntäminen

Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien, prosessien ja palvelupolkujen tulee olla skaalattavissa ja hyödynnettävissä myös muiden hyvinvointialueiden toiminnassa. Vaikka hankkeessa hyödynnettäisiin yrityskumppanien kaupallisia teknologioita tai ratkaisuja, syntyneet toimintatavat, opit ja käyttöönoton mallit tulee dokumentoida ja jakaa avoimesti koko sote-kentän käyttöön. Tavoitteena on tuottaa siirrettäviä tuotoksia, jotka estävät päällekkäistä työtä ja vahvistavat kansallista ekosysteemiyhteistyötä.