Sitran ja Viesti ry:n tulevaisuustyö: Väärä tieto on suurin uhka viestinnän työlle

Viestinnän tulevaisuudet -raportti kokoaa yhteen viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n ja Sitran tekemän tulevaisuustyön tuloksia. Työ koostui kahdesta kyselystä viestijöille sekä kahdesta tulevaisuustyöpajasta.

Kyselyyn vastanneista 97 prosenttia pitää dis- ja misinformaatiota suurena uhkana viestinnälle. Seuraavaksi suurimmiksi uhkiksi katsotaan informaatiovaikuttaminen ja kyberhyökkäykset (95 %) ja epäluottamuksen sekä polarisaation lisääntyminen (92 %).

Samaan aikaan viestinnällä nähdään olevan tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Vastaajista 55 prosenttia pitää viestintää ydintoimintona vakaan ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Empatian ja eri tavoin ajattelevien ihmisten välisen ymmärryksen lisäämistä pitää tärkeänä 95 prosenttia vastaajista.

”Viestinnän tehtävä on auttaa ihmisiä ymmärtämään monimutkaista maailmaa, rakentaa luottamusta ja vahvistaa kykyä toimia yhdessä epävarmoinakin aikoina. Tämä on viestinnän ammattilaisille sekä suuri vastuu että mahdollisuus”, sanoo Sitran johtava viestinnän asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara, yksi raportin kirjoittajista.

Tekoälyyn suhtaudutaan ristiriitaisesti

Tekoäly arvioidaan viestintään voimakkaimmin vaikuttavaksi megatrendiksi. Tätä mieltä on 59 prosenttia vastaajista. Viestijöistä 84 prosenttia uskoo tekoälyn sulautuvan osaksi viestintätyötä samaan tapaan kuin internet, sähköposti ja sosiaalinen media. Valtaosa (63 %) arvioi suorittavien tehtävien vähenevän ja työn muuttuvan entistä strategisemmaksi. Vastaajista 49 prosenttia uskoo, että tekoäly nopeuttaa viestinnän työtä ja lisää tuottavuutta.

Vain 16 prosenttia arvioi viestintäalan pienenevän tekoälyn seurauksena. Täsmälleen sama määrä vastaajia kuitenkin uskoo, että tekoälyn myötä viestinnän tehtäväkenttä laajenee ja ala kasvaa.

Viestinnän ammattilaiset tunnistavat heikkoja signaaleja, jotka kertovat osaltaan tekoäly- ja someväsymyksestä sekä aitouden, analogisten viestintämuotojen ja ihmisten välisten kohtaamisten arvostuksesta. Samalla on tunnistettu merkkejä siitä, että viestinnän merkitystä ja roolia yritetään kaventaa tekoälyn varjolla.

”Tekoäly vähentää mekaanista sisällöntuotantoa, mutta ei poista viestinnän tarvetta. Päinvastoin, tässä ajassa tarvitaan entistä enemmän kokonaisuuksien näkemistä, ihmisen harkintaa, kulttuurin tuntemusta, vuorovaikutusta, eettistä arviointia ja kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Viestijän työn arvo on tulevaisuudessa siinä, miten hän auttaa johtoa ja koko organisaatiota tekemään parempia ratkaisuja”, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Tulevaisuuden viestijä on strategisesti ajatteleva johdon sparraaja

Viestijöiden tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa on sparrata johtajia viestinnässä, esiintymisessä ja mediasuhteissa. Viestijät korostavat keskeistä roolia myös muutosjohtamisessa ja liiketoiminnan johtamisessa. Enemmistö (62 %) uskoo viestinnän merkityksen osana johtamista kasvavan.

Merkittävimpiin tulevaisuuden osaamisalueisiin kuuluvatkin strateginen ajattelu, tekoälyosaaminen, luottamuksen rakentaminen, olennaisen tiedon hahmottaminen sekä kriisi- ja muutosviestintä.

Osa viestinnän suorittavista tehtävistä puolestaan menettää vastaajien arvioissa merkitystään. Tällaisia ovat esimerkiksi sisällöntuotantoon ja perustekstien kirjoittamiseen, kääntämiseen, graafiseen perustuotantoon, oikolukuun ja mekaaniseen mittaamiseen liittyvät tehtävät.

”Tulevaisuudessa meidän on vahvistettava kykyämme hahmottaa vaikeitakin kokonaisuuksia, ennakoida muutoksia ja toimia johdon strategisena kumppanina. Tekoälyosaamista tarvitaan, mutta yhtä lailla tarvitaan ihmisten, yhteiskunnan ja toimintaympäristön ymmärtämistä”, sanoo Repo.

Tulevaisuustyö mahdollisti yhteisen keskustelun kiireisen arjen keskellä

Tulevaisuustyö koostui kahdesta kyselystä ja kahdesta työpajasta, jotka toteutettiin vuoden 2026 keväällä ja alkukesästä. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 196 ja toiseen 170 viestijää.

”Tulevaisuustyön tulokset vahvistavat jo havaittuja muutoksia ja kehityskulkuja. Meille on arvokasta katsoa tulevaisuuksia viestinnän näkökulmasta, ja että alan ammattilaisten näkemykset on nyt koottu yksiin kansiin”, sanovat raportin kirjoittajat Repo, Solovjew-Wartiovaara ja Minna Haapsaari.

Tulevaisuustyön yhtenä tavoitteena oli pysähtyä tulevaisuuspohdintojen äärelle ja tarkastella alaan vaikuttavia ilmiöitä kiirettömästi yhdessä. Viestinnän keinot vaikuttaa tulevaisuuteen ovat moninaiset ja yhteiset keskustelut mahdollistivat niiden tunnistamisen.

”Viestinnän ammattilaisten mielestä ennakointi on yksi viestinnän tärkeimmistä tehtävistä tulevaisuudessakin: viestinnän ammattilaisista 87 prosenttia pitää tulevaisuustyötä tärkeänä. Toivommekin, että raporttimme antaa eväitä viestinnän ammattilaisten ennakointityöhön. Tulevaisuuttamme ei ole vielä puhtaaksikirjoitettu, vaan tulevaisuutemme koostuu niistä päätöksistä ja teoista, joita teemme tänään”, Repo toteaa.