Kasvuyritysten menestyksestä yhteistä vaurautta

Esipuhe

Uusien, tuottavien yritysten synty ja skaalautuminen edellyttää riskipääomaa ja osaavaa omistajuutta. Siksi tämä selvitys tarttuu talouskasvun keskeiseen mahdollistajaan eli kasvuyritysten rahoitukseen.

Kasvuyrityksemme eivät kärsi kiinnostuksen puutteesta. Vuonna 2025 suomalaiset startupit keräsivät ennätykselliset 1,9 miljardia euroa oman pääoman ehtoista rahoitusta. Siitä noin 72 prosenttia tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Myöhemmän kasvuvaiheen pääomasijoituksissa ulkomaisen rahoituksen osuus on tätäkin suurempi.

Kansainvälinen pääoma on tervetullutta ja välttämätöntä. Luvut kertovat kuitenkin myös siitä, että suomalaiset rahastot, instituutiot ja kotitaloudet osallistuvat suomalaisten kasvuyritysten arvonluontiin vain rajallisesti. Kun Suomesta ponnistava yritys sitten menestyy, merkittävä osa tuotoista ja osaamisesta – tyypillisesti myös pääkonttori – päätyy muualle.

Selvityksen Sitralle laatineet Markku Maula ja Ilkka Kivimäki katsovat, että ratkaisu löytyy nykyistä vahvemmasta yhdistelmästä kotimaista ankkuripääomaa ja kansainvälistä rahoitusta. Myös kasvurahoituksen myönteisen kehän jokaisen vaiheen on oltava kunnossa.

Moni muistion suosituksista on tunnistettu jo aiemmin, muun muassa Kasvuriihi-työryhmän työssä. Siksi tämä selvitys keskittyy toimeenpanoon. Suositusten valinnassa on painotettu myös toteutettavuutta. Tavoitteena on vahvistaa kasvurahoitusta ilman merkittävää pysyvää julkistalouden lisärasitusta ja löytää uudistuksia, joille voisi syntyä laajaa hyväksyntää yli puoluerajojen.

Yhteinen vauraus tarkoittaa sitä, että yhä useampi suomalainen voi osallistua kasvuyritysten menestykseen yrittäjänä, työntekijänä, sijoittajana, eläkesäästäjänä tai tutkimuksen kaupallistajana. Osallistuminen taas vahvistaa kulttuuria, jossa uuden rakentaminen ja perusteltu riskinotto nähdään kaikkien etuna.

Kiitämme kirjoittajia perusteellisesta työstä sekä sparraustyöryhmän jäseniä ja haastateltuja asiantuntijoita heidän panoksestaan. Toivomme, että tämä Sitran Kasvuatlas-työhön kytkeytyvä keskustelunavaus auttaa näkemään kasvurahoituksen kehittämisen kansallisena hankkeena, jonka seuraava askel on päätöksiä, ei uusia selvityksiä.

Helsingissä, 10.11.2026

Atte Jääskeläinen
yliasiamies, Sitra

Esa Suominen
vanhempi neuvonantaja, Sitra

Tiivistelmä

Selvityksen tavoitteena on vahvistaa kasvuyritysten rahoitusta ja suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yritysten menestyksestä syntyvään vaurauteen. Tavoitteena on, että kotimainen ja kansainvälinen pääoma täydentävät toisiaan yritysten eri kasvuvaiheissa.

Selvitys tarkastelee startup- ja scaleup-yritysten oman pääoman ehtoista ja siihen rinnastuvaa riskirahoitusta sekä pääoman kiertoa aiempien selvitysten, verrokkimaavertailun ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Painopiste on vaikuttavissa ja toteuttamiskelpoisissa toimissa, joilla kasvurahoitusta voidaan vahvistaa ilman merkittävää ja pysyvää julkistalouden lisärasitusta.

Kehittämiselle haetaan yhteistä pohjaa yli puoluerajojen. Suositusten perustelut ja arviot ovat pääosin laadullisia; yksityiskohtaiset vaikutusarviot kuuluvat jatkovalmisteluun.

Suositukset jäsentyvät kasvurahoituksen myönteisen kehän kolmeen osaan: pääoman tarjontaan, yritysten edellytyksiin hyödyntää rahoitusta sekä pääoman palautumiseen uusiin sijoituksiin.

Keskeistä on viedä jo valmistelussa olevat kasvurahoitusta koskevat uudistukset päätöksiksi ja toimiviksi käytännöiksi. Selvityksen suositukset tukevat kyseisten toimien loppuunsaattamista, täsmentävät toteutusta ja sisältävät myös uusia kehitysehdotuksia.

Kokonaisuuden tueksi kirjoittajat ehdottavat yli vaalikausien ulottuvaa kansallista kasvusitoumusta. Sitoumuksessa eri vaihtoehtojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutukset arvioidaan, Suomen ratkaisuja verrataan verrokkimaiden ratkaisuihin ja EU-vaatimukset ylittävät kansalliset lisävaatimukset perustellaan. Kasvun edellytykset huomioidaan eri viranomaisten tavoitteissa, ja tarvittava osaaminen ja resurssit varmistetaan.

Yksilöidystä sääntelyhaittaa koskevasta ilmoituksesta julkaistaan kolmen kuukauden tavoiteajassa arvio korjaustarpeesta sekä tarvittavien toimien vastuut ja aikataulu. Viranomaisten riippumattomuus ja sääntelyn perustellut suojatavoitteet turvataan.

Pääoman tarjontaa koskevat ehdotukset kohdistuvat rahastorakenteisiin, ulkomaisten rahastosijoittajien verokohteluun, säätiöiden ja yliopistojen rahastosijoittamiseen sekä kotimaisen ankkuripääoman ja eurooppalaisten kasvurahoituskanavien hyödyntämiseen.

Täydentävinä avauksina arvioidaan yksityissijoittajien kustannustehokasta ja hajautettua pääsyä pääomasijoitusrahastoihin, osakesäästötilin laajentamista ja pääomasijoitusten sisällyttämistä mahdolliseen rahastoeläkkeeseen.

Yritysten edellytyksiä hyödyntää rahoitusta vahvistetaan toimivilla henkilöstökannustimilla ja tutkimuksen kaupallistamisen käytännöillä. Pääoman kiertoa edistetään kehittämällä kasvumarkkinoita sekä yrityskauppavalvonnan, yritysjärjestelyverotuksen ja tappioiden vähennysoikeuden ennakoitavuutta.

Uudistuksilla tavoitellaan kasvuyritysten menestyksen muuttumista Suomessa työksi, osaamiseksi, TKI-toiminnaksi, verotuloiksi, sijoitus- ja eläketuotoiksi sekä uusiin yrityksiin kiertyväksi pääomaksi. Osallistumismahdollisuuksia laajentamalla tavoitellaan myös toimintakulttuuria, jossa yrittäminen, uuden luominen ja perusteltu riskinotto nähdään yhteisen vaurauden lähteinä.

Kirjoittajista

Ilkka Kivimäki on Suomen startup-ekosysteemin kummisedäksi tituleerattu yrittäjä ja sijoittaja. Hän on Maki.vc:n perustaja ja toiminut aiemmin mm. Slushin hallituksen puheenjohtajana.

Markku Maula on Aalto-yliopiston pääomasijoitustoiminnan professori. Hän on tutkinut pääomasijoitustoimintaa ja kasvuyritysten rahoitusta sekä osallistunut useisiin alan kehittämistä koskeviin selvityksiin.

Ota yhteyttä

Atte Jääskeläinen

Yliasiamies, Johto

Esa Suominen

Vanhempi neuvonantaja, Insight