Digitaalinen valta ja demokratia

Mediaympäristön nopea muutos on synnyttänyt uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja digitaalisen vallan muotoja. Tuotamme tietoa arjen digitalisoitumisen vaikutuksesta demokratiaan ja luomme ihmisille edellytyksiä vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin.

uutiset

Nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista – halukkuutta on, mutta uskallusta puuttuu

Kalle Järvenpää ja Veikko Isotalo
Haastattelu

Hehän ovat kuin kaksi marjaa – Voisiko vaalikone auttaa?

Haastattelu

6 kysymystä vaalien supervuodesta: Pärjääkö demokratia myös tekoälyn aikakaudella?

uutiset

”Mitä kärjekkäämpi keskusteluilmapiiri, sitä helpompi meitä on repiä kauemmaksi toisistamme”

uutiset

Digivalta-selvitys: Datan keräämisen laajuus ylittää arkijärjen ja keskittää valtaa harvojen käsiin

Kalle Järvenpää ja Veikko Isotalo
Haastattelu

Hehän ovat kuin kaksi marjaa – Voisiko vaalikone auttaa?

Käsi pitelee puhelinta, jossa ruudulla Postimuseon verkkosivun tiedote "Keskusteluja digiarjesta museokeskus Vapriikissa".
Poiminnat

Sitra ja Postimuseo kannustavat kansalaisia keskustelemaan digiarjesta

Haastattelu

6 kysymystä vaalien supervuodesta: Pärjääkö demokratia myös tekoälyn aikakaudella?

uutiset

Nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista – halukkuutta on, mutta uskallusta puuttuu

Ilmiö

Kuka päättää yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulevaisuudesta?

uutiset

”Mitä kärjekkäämpi keskusteluilmapiiri, sitä helpompi meitä on repiä kauemmaksi toisistamme”

Puheenvuoro

Onko teknologian tulevaisuus vain aikuisten asia?

Käsiä jotka pitävät puhelimia, joista valuu dataa.
uutiset

Sitra palkitsi kolme ideaa, joiden avulla ihmiset hyötyvät datastaan itse

Monimuotoinen keskustelu, ihmisiä ja puhekuplia.
artikkelit

Maahanmuuttaja­taustaisten toimittajien mentorointi monipuolistaa journalismia ja tukee demokratiaa

Hannu-Pekka Ikäheimo ja Jukka Vahti
Puheenvuoro

Paljonko maksaa minuutti demokratiaa?

Kuvituskuva, ihmiset tuovat oman datansa samaan laatikkoon.
uutiset

Osallistu ideakilpailuun: Voisiko yhteisösi valjastaa datan demokratian tueksi?

Poiminnat

Kotimainen Sinuna tarjoaa turvallisen kirjautumisen useisiin palveluihin

Kommentti

Voiko valtioiden huippukokous tervehdyttää demokratiaa? – tärpit alkaviin keskusteluihin

Eri todellisuudet, joista kurkistamme tuleviin vaaleihin. Kuvituskuva.
artikkelit

Vaalitulosta on yhä vaikeampi ennustaa, koska mediaympäristö on pirstaloituneempi kuin koskaan

Kuvituskuva, kuvakaappaus Kaupapalehden kolumnin alusta.
Poiminnat

Sosiaalinen media on vaalimainonnan villi länsi

Puheenvuoro

Vaalikoneilla on väliä – 3 keinoa tehdä niistä parempia

Mistä on kyse?

Viime vuosikymmeninä nähdyn mediaympäristön nopean muutoksen myötä on syntynyt lukuisia uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja uudenlaisia digitaalisen vallan muotoja. Tämä on tehnyt päättäjän ja kansalaisen, vaikuttajan ja vaikutettavan sekä viestien lähettäjän ja vastaanottajan rajat aiempaa sumeammiksi.

Digitalisaatio ja verkostomaisen vallan kasvu voi vauhdittaa yhteiskunnan kehitystä demokraattiseen tai epädemokraattiseen suuntaan. Esimerkiksi Tukholmassa päämajaansa pitävä kansainvälinen demokratiainstituutti Idea arvioi vuoden 2021 lopussa julkistetussa raportissaan The Global State of Democracy: Building Resilience in a Pandemic Era, että koronapandemia on syventänyt demokraattisten ja ei-demokraattisten järjestelmien välistä kuilua.

Samaan aikaan myös monissa vakiintuneissa demokratioissa on omaksuttu parin viime vuoden aikana autoritaarisia toimintatapoja. Idean viesti on samansuuntainen kuin lukuisten muidenkin viime vuosina julkistettujen demokratiaraporttien: demokratian elintila maailmassa on jatkanut viime vuosina kapenemistaan.

Samaan aikaan mm. verkkohäirintä ja uhkailu alentavat Suomessakin tutkitusti ihmisten halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ottaa asiantuntijana julkisesti kantaa tulenarkoihin aiheisiin tai vaikkapa lähteä ehdolle vaaleihin. Esimerkiksi Ylen Hyvin sanottu -kampanjan vuonna 2021 teettämässä kyselyssä 63 prosenttia suomalaisista koki julkisen keskustelukulttuurin menneen huonoon suuntaan, eikä julkisen keskustelun nähty kutsuvan kaikkia mukaan. Luottamusta demokratiaan ja toisiin ihmisiin rapauttavat myös uudet ja läpinäkymättömät, dataan ja algoritmeihin perustuvat vaikuttamisen tavat.

Jo vuonna 2018 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista piti disinformaatiota uhkana demokratialle, 63 prosenttia nuorista eurooppalaisista törmäsi valeuutisiin useammin kuin kerran viikossa ja 51 prosenttia eurooppalaisista uskoi altistuneensa verkossa disinformaatiolle. Ei ole syytä olettaa, että näiden ilmiöiden merkitys olisi sittemmin pienentynyt.

Mitä teemme?

Digitaalinen valta ja demokratia -projekti tuottaa tietoa ja ymmärrystä informaatioympäristön muutoksesta, digitaalisesta vallasta sekä datan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mahdollisuuksista. Projekti myös parantaa kansalaisten valmiuksia (tieto, taito, innostus) vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin. Näitä valmiuksia ovat esimerkiksi nykyistä parempi teknologia-, informaatiolukutaito sekä ymmärrys siitä, miten demokratia toimii.

Projektissa myös kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia vaikuttamisen ja yhteistoiminnan malleja digitaalisissa ympäristöissä.

Projektiin liittyviä hankkeita

Nuoria ihmisiä EU:n tähtilogon ympärillä.
Hankkeet

EurHope – Nuorten ehdotuksia tulevaisuuden EU:lle

Ihminen rauhoittumassa, ympärillä puhelimia.
Hankkeet

Informaation vaikutus hyvinvointiin ja demokratiaan

Tampereen museokeskus Vapriikki ja erilaisia ihmisiä museotilan ympärillä.
Hankkeet

Keskusteluja digiarjesta museoissa

Kuvituskuva, ihmiset tuovat oman datansa samaan laatikkoon.
Haku

Ideakilpailu datayhteisöiksi

kuvituskuva. toimitusharjoittelijaa ohjataan.
Hankkeet

Monikielisen toimitustyön kehittäminen

kuvituskuva. vaalikoneen mekaniikka ja ihmisiä
Hankkeet

Avoin vaalikonealusta

kuvituskuva
Hankkeet

Demokratiadrinkit

Hankkeet

Digivalta-selvitys

Hankkeet

Verkostomainen valta ja vaikuttaminen

Ihmisiä liekkimeren keskellä.
Hankkeet

EDMO NORDIS ja digitaalinen informaatiolukutaito

Keitä on mukana?

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä niin Sitran sisäisten (mm. Reilu datatalous -teema ja Sitran ennakointitoiminto) kuin ulkoisten kumppanien (mm. kansalaisyhteiskunta, hallinto, kansainväliset ajatuspajat) kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Yksi projektin tavoitteista on tuoda yhteen tulevaisuuden digitaalisen demokratian kannalta keskeisiä toimijoita laajasti eri sektoreilta. Tavoitteena on yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa tuottaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia demokratiaan sekä laajentaa ja haastaa näin totunnaisia demokratiakäsityksiämme. Samalla pyrimme tuomaan yhteen teknologia- ja dataosaajia ja demokratian kehittäjiä. Niin ikään pyrimme lisäämään ymmärrystä digitaalisesta vallasta ja datan yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Tärkeitä sidosryhmiä niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat myös digitaalista informaatiolukutaitoa edistävät ja disinformaation torjuntaan erikoistuneet toimijat, olipa kyse sitten julkisista instituutioista, kansalaisyhteiskunnan toimijoista tai yrityksistä.

Missä mennään?

Projekti käynnistyi maaliskuussa 2022 ja jatkuu osana Demokratia ja osallisuus -teemaa vuoden 2026 maaliskuuhun.

Selvitä oma digiprofiilisi!

Tee tämä testi, ja selvitä, oletko digimaailmassa ammattilainen vai aloittelija!

Ota yhteyttä

Kerromme mielellämme lisää!

ihmiset
Jukka Vahti
Projektijohtaja, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Kirsi Hantula
Johtava asiantuntija, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Tiina Härkönen
Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus
ihmiset
Heikki Lauha
Asiantuntija, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Joel Lindqvist
Projektikoordinaattori, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Rosa-Maria Mäkelä
Asiantuntija, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Viivi Miettinen
Assistentti, Digitaalinen valta ja demokratia
ihmiset
Krista Takkinen
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?