Artikkeli
Yhteisiä näkemyksiä löytyi reiluista työehdoista ja työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemisestä. Työperäisen maahanmuuton merkitys Suomen tulevaisuudelle jakoi mielipiteitä.
Asiantuntija, Ratkaisut
Johtava asiantuntija, Demokratiainnovaatiot-ohjelma
Julkaistu
12.11.2026
Työperäinen maahanmuutto kytkeytyy Suomen talouskasvuun, väestökehitykseen, osaamiseen ja yhteiskunnalliseen luottamukseen. Se on monitahoinen ilmiö, joka jakaa mielipiteitä ja herättää erilaisia tunteita.
Mutta mitä mieltä suomalaiset ovat?
Tätä selvitettiin laajassa verkkokeskustelussa, joka järjestettiin elo-syyskuussa. Keskusteluun osallistui yli 12 000 ihmistä. Sen toteuttivat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja valtionyhtiö Motiva osana laajempaa Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus -prosessia .
Keskustelua käytiin suurten massojen rakentavaan vuorovaikutukseen suunnitellulla Voxit-alustalla, jota julkinen hallinto on käyttänyt jo melko laajasti kansalaisten osallistamiseen muissakin yhteyksissä.
Voxit-keskustelussa osallistujat ottavat äänestämällä kantaa alustalla julkaistuihin väitteisiin. He voivat myös ehdottaa uusia väitteitä nostaakseen keskusteluun esiin mielestään tärkeitä näkökulmia.
Työperäistä maahanmuuttoa koskevan keskustelun aikana alustalla julkaistiin yli 150 osallistujien ehdottamaa väitettä ja alustalla julkaistuja väitteitä äänestettiin yli 750 000 kertaa.
Voxit-keskustelun sulkeuduttua syyskuun lopulla Sitra ja Motiva analysoivat kerätyn datan. Tässä artikkelissa esittelemme 3 + 1 kiinnostavaa havaintoa tuloksista.
Voxit-keskustelun ohella kansalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta luodataan työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran yhteistyön aikana myös kahden muun menetelmän, rakentavien dialogien ja kansalaiskokouksen, välityksellä.
Noin vuoden kestävässä prosessissa kansalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kootaan ennennäkemättömän laajasti päätöksenteon tueksi. Kansalaisten näkemykset työperäisestä maahanmuutosta kootaan yhteen ja julkaistaan ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja.
Voxit-alusta jakaa osallistujat automaattisesti mielipideryhmiin vastausten perusteella. Työperäistä maahanmuuttoa käsitelevässä Voxit-keskustelussa muodostui kaksi ryhmää, joista Ryhmä A:ta määritti työperäisen maahanmuuton hallinta ja huoli kotimaisesta työttömyydestä.
Ryhmän enemmistö kannattaa tiukkoja ehtoja maahan muuttaville työntekijöille, pisteytysjärjestelmän käyttöönottoa, sosiaaliturvan rajaamista sekä sitä, että työperäistä maahanmuuttoa kohdennetaan tarkasti.
Ryhmä B taas kannatti työperäisen maahanmuuton kunnianhimoisempaa edistämistä ja oli valmis tukemaan työllistymistä ja kotoutumista monin tavoin.
Tämä ryhmä painottaa kansainvälisille osaajille avoimempaa työelämää muun muassa ulkomaisten tutkintojen paremman arvostuksen kautta sekä työyhteisöjen valmiuksia tukea kieli- ja kulttuuritietoisia käytänteitä.
Ryhmä A oli Voxit-keskustelussa kooltaan suurempi ja ryhmässä A oli enemmän miehiä ja vähemmän korkeakoulutettuja kuin ryhmässä B. Ryhmän B jäsenet vastasivat useammin myöntävästi väitteeseen “Olen arjessani toistuvasti tekemisissä Suomeen muuttaneiden kanssa.”
Eniten samanmielisyyttä osallistujien keskuudessa herättäneistä teemoista löytyi selkeä kolmen kärki: reiluus ja turvallisuus, suomen kielen merkitys ja faktatiedon tarve työperäisestä maahanmuutosta.
Reiluuden teemassa vastaajia yhdistää tiukka työperäisen hyväksikäytön tuomitseminen ja kokemus, että työyhteisöissä pitää olla samat säännöt suomalaisille ja ulkomaalaisille.
Vastaajat myös ajattelevat, että työnantajan tulee arvostaa henkilöstön ammattitaitoa kotimaasta riippumatta.
Vahva yhteinen linja löytyy toisaalta myös näkemykselle, että Suomen lakeihin pitää sitoutua ja vakavasta rikoksesta tuomitun työperäisen maahanmuuttajan oleskelulupa tulee voida perua pysyvästi. Tämä vastaa nykyisistä käytäntöä.
Suomen kieli oli aihe, jossa yhdistävien reunaehtojen lisäksi löytyi erottavia seikkoja, ja kokonaisuutena kieliaihe oli keskustelun laajin yksittäinen kokonaisuus.
Vahvasti samaa mieltä oltiin vaatimuksesta suomen kielen osaamiselle kotoutumiseen liittyen. Samoin ajatus, että työperäiselle maahanmuuttajalle riittäisi englannin kielen taito, torjuttiin yksimielisesti.
Myös hoitoalalla suomen kielen osaaminen oli vahva osallistujia yhdistävä vaatimus. Tosin erikseen kysyttäessä avustavista hoitoalan tehtävistä osallistujien näkemyksissä alkoi jo syntyä hajontaa.
Faktatiedon tarve tarkoittaa, että vastaajat peräänkuuluttivat parempaa tietoa ja seurantaa työperäisestä maahanmuutosta, sen määritelmästä ja perusteluista sekä vaikutuksista julkiseen talouteen, muun muassa sosiaaliturvakustannuksiin.
Voxit-keskustelussa löytyi selkeä jakolinja sen suhteen, koetaanko panostukset työperäiseen maahanmuuttoon investointeina, joista seuraa tuottoa Suomen kilpailukyvyn ja talouden kannalta vai pelätäänkö työperäisestä maahanmuutosta syntyvän enemmän julkisia kustannuksia.
Työperäisen maahanmuuton tuottavana investointina näkevä mielipideryhmä oli valmis myös panostamaan kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin. Sen sijaan toinen mielipideryhmä luonnollisesti suhtautui hyvinkin kriittisesti toimiin, joiden voi ymmärtää aiheuttavan julkisia menoja
Tämän jakolinjan kautta voidaan ymmärtää, että keskustelussa esiin noussut faktojen tarve työperäisen maahanmuuton vaikutuksista on tärkeä osallistujia yhdistävä tekijä.
Jos työperäiseen maahanmuuttoon tehtäviä julkisia panostuksia perustellaan investointiajattelulla, olisi vastuullista perustella investoinnin logiikka luotettavalla ja ymmärrettävässä muodossa esitettävällä datalla.
Työperäistä maahanmuuttoa koskevien näkemysten ohella kansallinen Voxit-keskustelu tarjosi mielenkiintoisia huomioita uudenlaisten osallistumismenetelmien käytöstä haastavan yhteiskunnallisen aiheen käsittelyssä.
Kokemus vahvisti Sitran aiempia huomioita siitä, että valtaosa suomalaisista haluaa yhä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kun käsiteltävä asia on ajankohtainen ja heille itselleenkin tärkeä.
Tutustu Voxit-keskustelun tuloksiin ja analyysiin Motivan verkkosivuilla.
Lue lisää Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus -prosessista.
+358 294 618 513
kirsi.hantula@sitra.fi
+358 294 618 302
aini.raisanen@sitra.fi
Asiantuntija, Demokratiainnovaatiot-ohjelma
+358 294 618 495
heikki.lauha@sitra.fi