archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Asiantuntijapaneeli: Kaikki maat ovat kehitysmaita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kontekstissa

Suomen yhteiskuntasitoumus on jo nyt herättänyt paljon mielenkiintoa kotimaassa ja maailmalla.

Kirjoittajat

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Talouden tulevaisuus

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyy tänä viikonloppuna New Yorkissa pidettävässä kokouksessa Suomen puolesta YK:n kestävän kehityksen agendan.

Agenda2030 luotsaa kehitystä eri puolilla maailmaa suuntaan, joka luo hyvinvointia kauas tulevaisuuteen. Näin voidaan ennaltaehkäistä maailmanlaajuisten kriisien, kuten kesällä 2015 Euroopassa koetun pakolaiskriisin, toistuminen ja paheneminen. Vaikka kriisit yllättävät, on niiden siemenet kylvetty usein vuosikymmeniä aikaisemmin.

Suomessa kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli valmistelee, haastaa ja arvioi kestävän kehityksen toimikunnan työtä ja poliittista päätöksentekoa. Paneeli korostaa, että nyt allekirjoitetun agendan tekee ainutlaatuiseksi sen universaalisuus. Se tarkoittaa, että jokaisen sitoutuneen maan tulee kiinnittää huomiota tavoitteisiin erityisesti omassa maassaan. Tässä kontekstissa kaikki maat ovat kehitysmaita, ja jokaisella maalla on tehtävää saadakseen taloutensa ja yhteiskuntamallinsa kestäväksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Tämä edellyttää tavoitteiden jalkauttamista suomalaisten päätöksiin, toimintaan ja rutiineihin – niin yrityksissä, kodeissa kuin hallinnossa.

Agenda2030 asettaa haastavia tavoitteita kaikille sen kolmelle ulottuvuudelle: ekologiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle. Paneelin mielestä tavoitteita jalkautettaessa on tärkeää löytää ratkaisut, jotka kunnioittavat ekologisia reunaehtoja samalla, kun ne tuottavat taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Pilaantuneessa ympäristössä kun ei toimi yhteiskunta eikä talous.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttaminen on mahdollisuus Suomelle. Parhaimmillaan se houkuttelee luomaan uudenlaisia sosiaalisia innovaatioita, jotka mahdollistavat hienojen, jo tehtyjen teknologisten ratkaisujen monistamisen ja kaupallistamisen ja näin luovat Suomeen työpaikkoja ja kasvattavat vientiä. Toisaalta voi syntyä sellaisia sosiaalisia innovaatioita, jotka lisäävät hyvinvointia niukemmissakin puitteissa.

Suomi on jo tuonut YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osaksi yhteiskunnan toimintaa. Tätä toteuttamaan rakennettu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on suomalainen sosiaalinen innovaatio. Kaikki Suomessa toimivat organisaatiot voivat tehdä sitoumuksen yhteen tai useampaan tavoitteeseen, toteuttaa niitä ja seurata julkisesti menestymistään tavoitteidensa toteutuksessa. Sitoumusten kautta osallistujat kehittävät omat keinonsa olla mukana ratkaisemassa maailman kohtalonkysymyksiä. Yhteiskuntasitoumuksessa mukana olo luo mahdollisuuden verkostoitua sekä tuoda kestävän kehityksen merkitystä lähemmäs työntekijöitä, oppilaita ja muita sitoumuksessa mukana olevan organisaation jäseniä.

Suomen yhteiskuntasitoumus on jo nyt herättänyt paljon mielenkiintoa kotimaassa ja maailmalla. Asiantuntijapaneeli korostaa, että juuri silloin, kun ajat ovat vaikeat, on tähdättävä menestykseen pidemmällä aikavälillä. YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n tavoitteiden pohdinta ja sen työkalujen käyttö mietittäessä Suomen menestymistä on ensiarvoisen tärkeää juuri nyt. 

Kirjoittajat: Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
 

Lisätietoja:

Jukka Noponen, p. 040 587 4323, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Eeva Furman, p. 040 740 1479, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeliin
kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori HeikkiHiilamo, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman, kansantaloustieteen dosentti, Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskanen, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

Sitra koordinoi asiantuntijapaneelin työtä Jukka Noposen ja Eeva Hellströmin johdolla.

Mistä on kyse?