Julkaistu 15.12.2017

Dialogin pitää ravistella johtajan sisintä

Diakoniajohtaja Jarmo Kököllä oli suuria esteitä median kanssa työskentelyä kohtaan. Suorastaan fobia, kuten hän itse sanoo.
Kirjoittaja
Taneli Heikka, FT, on viestinnän tutkija, yrittäjä ja toimittaja. Hän suunnittelee ja toteuttaa dialogisia prosesseja ja niihin liittyvää viestintää. Kuva: Peter Forsgård.

Kökkö oli Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) diakonijohtaja, kun konserni järjesti sidosryhmien kanssa dialogisia kohtaamisia 2013-2015. Niissä pohdittiin sosiaali- ja terveystyötä ennakkoluulottomasti ja ilman titteleitä. Fasilitoituihin tapaamisiin kutsuttiin poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita, taiteilijoita – ja mediaa.

”Olen aina ollut mediakammoinen, lähes fobisti. En ole koskaan pitänyt itseään kyvykkäänä sen kaltaisissa rooleissa, joissa pitää puhua julkisuuteen. Vaikka olen toimittajan kanssa naimisissa!”

Työpajoja kutsuttiin Diakonia-utopioiksi. Mitä tapahtui?

”Siinä niin kävi, että Diakonia-utopioista syntyi yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sidosryhmätyön Luokkaretki-konsepti. Siitä tuli niin suosittu, että niitä alettiin tilata Helsingin diakonissalaitokselta.”

Utopiatyöryhmissä siis huomattiin, että HDL:n työ oli ulospäin niin kiinnostavaa, että sitä pitäisi systemaattisesti avata ulkomaailmalle. Luokkaretkellä päättäjiä, asiantuntijoita ja mediaa viedään pikkubussilla kohtaamaan asunnottomia, päihdeongelmaisia, liikkuvaa väestöä ja muita vähäosaisia, ja tapoja toteuttaa heille vaikuttavia palveluita.

Luokkaretki näkyi myös journalistiseen ja sosiaaliseen mediaan. HDL pääsi puhumaan asiakkaidensa puolesta ja näkymään julkisuudessa.

”Fobiat on pois pyyhitty. HDL:n uudistava sosiaali- ja terveystyö tuli dialogisen työtavan avulla huomattavan tunnetuksi. Emme olleet sellaista kokeneet. Se oli minulle suurta henkilökohtaista oppimisprosessia alusta loppuun”, Kökkö sanoo.

Kökkö jäi eläkkeelle diakoniajohtajan työstä 2017 ja on perustanut yhtiökumppaninsa Timo Salmisaaren kanssa EcoWorks –nimisen startupin.

Kökköä kiehtoo, kuinka ilman ennalta määrättyä tavoitetta tapahtuva työskentely voi johtaa hyvinkin konkreettisiin tuloksiin. Hän soveltaa dialogista ajattelua moniin sellaisiin alueisiin, joissa se ei ole vielä valtavirtaa, esimerkiksi johtamiseen, potilastyöhön ja sidosryhmäsuhteisiin.

”Tällainen dialogi edellyttää uskallusta irtautua siitä kuka ja mikä on, ja asettua ei-kenenkään maalle. Tilaan, jossa syväkohtaaminen toisten kanssa on mahdollista.”

Oma nahka ja tunteet on uskallettava panna peliin.

”Jos dialogi ei ravistele sisintä ja persoona tule näkyville, ammatillinen tulos tuskin toteutuu.”

Dialogisen työskentelyssä pitää täyttyä Kökön mielestä ainakin kolme ehtoa:

  • Dialogin pitää olla arvoperustaista.
  • Sen pitää vedota tunteisiin.
  • Työlle pitää olla turvallinen tila.

Kökön uusi yritys EcoWorks on sote-alan palveluintegraation konsulttiyritys. EcoWorks auttaa tarjoamaan sote-palvelut integroidusti, asiakkaan tarpeista käsin. Integraation lähtökohtana on asiakkaan subjektiivisen palvelutarpeen kokemus. Tämä edellyttää dialogista toimintatapaa.

Dialogisten palvelujen tehon hän oivalsi, kun HDL kehitti integroituja palvelukonsepteja, kuten syrjäytetyille nuorille tarkoitetun palvelukokonaisuuden, Vamoksen. Sen teho perustuu nuorten kohtaamiseen kädestä pitäen ja rinnalla kulkien.

”Syväoppiminen onnistuu, kun on riittävä emotionaalinen ja älyllinen turva”, hän sanoo.

Kökön mielestä dialoginen työskentely on kaikissa organisaatioissa välttämätön ”reality check”, paluu todellisuuteen. Johtaja joutuu iholle toimintaympäristönsä kanssa ja siirtyy reflektoivaan, luovaan tilaan. Vuorovaikutuksen puute taas johtaa luovan tilan kutistumiseen.

”Mielestäni ainoa tapa selvitä nykyään on radikaali luovuus. Tuoreutumisen tuottaminen. Dialogisuus mahdollistaa sen.”

Parempi vuorovaikutus ei välttämättä tuota uusia bisnesmalleja nyt ja heti. Se luo metaymmärrystä strategiselle ajattelulle.

”Jos syvällisyys ei kiinnosta ja dialogi nähdään bisneksen kannalta toisarvoisena, se ei onnistu.”

Kökkö kannustaa kokeilemaan. Hän muistelee yhtä Luokkaretkeä, jolle vietiin raskaan sarjan sote-vaikuttajia, esimerkiksi sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien johtajia.

”Kun retki kääntyi loppua kohden, jengi oli mykistyneen hiljaa.”

Pomot olivat käyneet todellisuudessa.

Haluatko kuulla lisää? Jarmo Kökön tavoitat sähköpostilla jarmo.kokko@ecoworks.fi

Mistä on kyse?