Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 01.03.2019

Edistyksellinen demokratia ja hallinto tarttuvat isoihin muutosilmiöihin yhdessä kansalaisen kanssa

Ehdotamme strategiseksi tavoitteeksi (10-20v.): Edistyksellinen demokratia ja hallinto tarttuvat isoihin muutosilmiöihin yhdessä kansalaisten kanssa.

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Kansalaisilla on uusia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Strateginen ja ketterä hallinto ratkaisee viheliäisiä ongelmia ja toteuttaa rakenteellisia uudistuksia.

Missä mennään?

Nykytila

Päättäjillä ja hallintokoneistolla ei ole enää aikaa miettiä pitkän aikavälin tavoitteita, saati yhteiskunnallisia visioita. Tämä johtaa edustuksellisen demokratian näköalattomuuteen.

Siiloutunut hallinto ei saa otetta ihmisten arjen ilmiöistä mutta ei myöskään pysty reagoimaan kokonaisvaltaisesti maailmaa muuttaviin megatrendeihin. Kansanvallan ja päätöksenteon tietopohjan legitimiteetti on koetuksella, koska järjestelmä ei pysty tarjoamaan ratkaisuja ja päätöksiä ympäröivän maailman haasteisiin.

Tätä kohti!

Tavoitetila

Demokratian toimintatavat, julkishallinto ja näiden johtaminen on uudistettu niin, että on mahdollista muodostaa pitkän aikavälin yhteiskunnallinen visio, jota kohti pyritään.

Päätöksenteko ja hallinto pystyvät tarttumaan kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen tai työttömyyteen.

Avoimuuteen pohjaava ja moniuloitteiseen tietoon perehtyvä päätöksenteko vahvistaa luottamusta, ja kansalaiset kokevat kansanvaltaisen järjestelmän itselleen hyödylliseksi ja tärkeäksi.

Uudistumiskyky on poliittis­hallinnollisen järjestelmän perusominaisuus, jonka avulla Suomi kansakuntana pystyy tarttumaan maailmaa muokkaavien megatrendien, kuten digitalisaation, ilmastonmuutoksen, ikääntymisen ja kaupungistumisen mahdollisuuksiin.

Miksi muutos on välttämätön?

Edustukselliset demokratiat ovat ison murroksen keskellä. Megatrendit, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, synnyttävät työn murroksen kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin vastaaminen ei onnistu teollisen aikakauden rakenteilla. Samalla edustuksellisen demokratian näköalattomuus ja tehottomuus vastata kansalaisten tarpeisiin ovat syöneet demokratian uskottavuutta, mikä näkyy osallisuuden, esimerkiksi äänestysaktiivisuuden, jatkuvana heikkenemisenä.

Nykyinen poliittis-hallinnollinen johtamisjärjestelmämme pohjautuu mallille, jossa ongelmia ratkotaan valtioneuvoston johdolla ministeriöissä eli hallinnon eri siiloissa, jotka tuottavat ministeriökohtaisesti lakimuutoksia eduskunnalle uudistusten eteenpäin viemiseksi.

Hallinnon siiloutuminen ja lainsäädännön sekä budjetoinnin yksityiskohtaisuus ovat tehneet vaikeaksi tarvittavien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tekemisen. Siilot ja hallinnonalakohtaiset budjetit eivät riittävästi tue ongelmanratkaisua tilanteessa, jossa kohtaamme monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Näiden ratkaiseminen vaatisi kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa hallinnolta ja julkiselta johtamiselta. Myös hallituskausien ylittävä laajapohjainen parlamentaarinen yhteistyö olisi välttämätöntä.

Poliittis-hallinnolliselta järjestelmältämme vaaditaan nyt samankaltaista näköalaa ja uudistumista kuin suomalainen hyvinvointivaltio oli aikanaan. Suomen kaltaiselle pienelle maalle uudistumiskyky on elinehto sopeutuessamme megatrendeihin ja menestyäksemme globaalissa kilpailussa – unohtamatta pohjoismaisia ihanteitamme, jotka tukevat luottamusta osallisuuteen.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituskauden tavoitteena on valtioneuvosto, joka hallitsee ilmiöpohjaiset työskentelytavat, tarttuu mahdollisuuksiin ennakoivasti ja strategisesti, on mahdollisimman avoin ja dialoginen sekä luo arvoa yhdessä kansalaisten ja kumppaneiden kanssa.

Valtioneuvoston päätösten toimeenpanonkyvyn kehittäminen on olennainen osa keinovalikoimaa, jolla ylläpidetään yhteiskuntamme ja demokraattisen oikeusvaltiomme kykyä vastata kansalaisten odotuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Toimeenpanokyvyn vahvistaminen edellyttää mallia, jossa rahoitus seuraa hallituksen strategisiksi kärjiksi valittuja ilmiöitä, näiden ratkaisemiseksi asetettuja tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia tehtäviä. Valtion budjetin valmistelu ja toimeenpano tulisi muuttaa niin, että budjettiin voitaisiin rakentaa osin ilmiölähtöisiä kokonaisuuksia.

Hallituksen strategisen ohjelman yhteensovittamista ja strategista otetta tukemaan ehdotamme vahvempaa strategisen johtamisen tukea uuden julkishallinnon kehitysosaston muodossa. Osaston tehtävä kattaisi uudistustyön käytännön työkalut ja tuen kaikissa muodoissaan, kuten politiikan johtamista tukevat toimet, tiedon käytön valtioneuvoston päätöksenteon valmistelussa, ja julkisen hallinnon reformien projektijohtamisen tuen.

Kärkihanke-esimerkkejä

  1. Työkaluja toimeenpanon tueksi. Julkisen päätöksenteon uudistamiseksi kehitetään ja vakiinnutetaan käyttöön uusia työkaluja, kuten ilmiöpohjainen budjetointi ja vaikuttavuusinvestoiminen, joiden avulla päätöksenteossa ja esimerkiksi valtion talousarvion laatimisessa pystytään tarttumaan kokonaisvaltaisesti monimutkaisiin ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen tai ilmastonmuutokseen.
  2. Hallinnon uudistajat yhteen. Perustetaan julkishallinnon kehitysosasto valtionhallinnon uudistumis- ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi ja synergioiden varmistamiseksi.
Esimerkki: Dialogi rakentaa luottamusta

Erätauko-menetelmästä apua isoihin uudistuksiin

Jatkossa monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia tulisi ratkaista enemmän dialogisesti eli hallinnon, sidosryhmien ja kansalaisten yhteisen tekemisen ja yhteistyön pohjalta. Yksi esimerkki tällaisesta haasteesta on lähivuosina päätettäväksi tuleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka valmistelussa käytetään rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun toimintamallia – Erätaukoa. Laajojen, monimutkaisten uudistusten valmistelu ja toimeenpano edellyttävät vahvaa yhteistyötä: jaetun ymmärryksen muodostamista ongelmista ja niiden juurisyistä, yhteistä ajattelua, kehittämisponnistuksia ja ennen muuta olemassa olevien resurssien yhteiskäyttöä. Dialogia voidaan hyödyntää päätöksentekoprosessin eri osissa, kun halutaan laajentaa ja syventää ymmärrystä asiaan liittyvistä erilaisista näkökulmista ja intresseistä.

Erätauko­keskustelun voi hallinnon lisäksi järjestää kuka vain erilaisten lähtökohtien ymmär­tämiseksi kiristyneessä yhteiskunnallisessa keskusteluilmapiirissä.

Mistä on kyse?