archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Empatia on uusi sisu – ja näin siinä voi muuttua paremmaksi

Entistä monimutkaisemmassa maailmassa empatia on kansalaistaito, jota ilman ei pärjää. Made in Empatia haluaa tehdä Suomesta maailman empaattisimman maan.

Julkaistu

Slush, Ravintolapäivä, Angry Birds. Mikä voisi olla seuraava suomalainen onnistuminen?

Vastaus on empatia – ainakin, jos kysyy Made in Empatia -tiimin Virve Miettiseltä.

Miettisen mukaan empatia on uusi sisu. Se on liima, joka estää meitä erkaantumasta omiin kupliimme yhä kauemmas toistemme todellisuudesta. Se on avain työyhteisöjen menestymiseen ja kokonaisten yhteiskuntien muuttamiseen.

– Suomalaiset tunnetaan maailmalla sisusta, jonka voimin pusketaan yksin läpi harmaan kiven. Nykymaailmassa se ei kuitenkaan yksin riitä. Myötäeläminen on yhä tärkeämpää. Entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisemiseksi täytyy pelata paremmin yhteen, Miettinen sanoo.

Tiimin mukaan empatiaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun vihapuhe ja rasismi nostavat päätään.

– Ja kun robotiikka kehittyy, mitä ihmisille jää? Tehtävät, jotka edellyttävät empatiaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja. Meidän pitää olla valmistautuneita, Miettinen sanoo.

Miettinen ja tiimin muut ”empatia-asianaiset” haluavat tehdä Suomesta maailman empaattisimman maan. Made in Empatia on yleishyödyllinen brändi, jolla ei ole virallista omistajaa. Sen ympärille on tarkoitus luoda yhteiskunnallinen liike, johon kaikilla on vapaa pääsy. Osana kampanjaa yksittäiset ihmiset, työyhteisöt ja koulut voivat opetella empatiaa taitona. Mukana olevat kumppaniverkostot voivat viedä empatiaopetusta muun muassa työyhteisöihin.

– Se on suuren lumipallon alku, tarttumapinta erilaisille empatiaa edistäville tuotteille ja palveluille.

Se, kuinka mukaan lähtevät yritykset kertovat osallistumisestaan, on vielä työn alla. Konsepti toimii alustana, jolla ihmiset saavat itse oivaltaa ja tehdä asioita ilman, että kaikki on määritelty valmiiksi ylhäältä käsin. Miettisen mukaan empatia teemana puhuttelee meitä kaikkia, joten ihmisten on helppo löytää oma roolinsa.

– Niin Slush, Ravintolapäivä kuin Linuxkin ovat ponnistaneet samasta toimintakulttuurista. Ne toimivat alustaperiaatteella ja pyrkivät sitomaan yhteisöjä kaikkia hyödyttäviin projekteihin.

Made in Empatian alkuperäinen kärki oli kulttuurisektorissa, koska kulttuurin kautta luontaisesti altistutaan kohtaamisiin ja asetutaan toisen rooliin. Kilpailuprosessin aikana tiimi kuitenkin ymmärsi, että ison yhteiskunnallisen muutoksen on tultava monelta suunnalta.

– Empatia helposti pelkistetään pehmopuheeksi, mutta me haluamme viedä sitä työelämään, yrityssektorille ja kouluihin – paikkoihin, joissa vietämme ison osan päivästä.

Suuri oivallus tiimille on ollut, että empatia on arkipäivän kansalaistaito, jota jokainen tarvitsee selviytyäkseen yhä monimuotoisemmissa yhteisöissä.

– Mitä kaikkea onkaan mahdollista saada aikaan, jos katsoo asioita asiakkaan tai pomon silmälasien kautta? Tai miettii, mitä siitä itsestä poikkeavasta koulukaverista tuntuu.

Miettisen mukaan ainakin parempaa johtamista, parempia palveluita ja tuotteita. Jopa parempaa demokratiaa.

Seuraa meitä

Twitterissä

Instagramissa

 

Tiimi

Aino Heikkisen päämääränä on auttaa ihmisiä löytämään paikkansa ja löytää osaamista sieltä, mistä muut eivät sitä löydä.

Ulla Teräs on konseptoija ja kehittäjä, joka haluaa tehdä kulttuurista helpommin lähestyttävää, koska kulttuuri muuttaa elämiä.

Virve Miettinen on vuorovaikutussuunnittelija ja yhteiskehittäjä, joka tekee uutta kaupunkia ja kulttuuria ihmisten kanssa, ihmisten ehdoilla ja ihmisille.

 

Ota yhteyttä

Ulla Teräs

ulla.m.teras@gmail.com

+358503438393

Mistä on kyse?