Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 15.12.2014

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 4 / 2014

Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

1 Yleiskuva Sitrasta

Vaalikauden lähestyessä loppuaan myös moni Sitran käynnistämistä hankkeista on tulossa kriittiseen taitekohtaan tai päätökseen.

Marraskuun loppupuolella saavutettiin merkittävä virstanpylväs sähköisen tunnistamisen osalta, kun Suomen hallitus esitti sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskevan lain muuttamista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2015. Lakiesitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan tämän hallituskauden aikana toteutetaan kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu. Tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa suomalaista sääntelyä EU:n vaatimuksien mukaisesti.

Sitran kannalta asian eteneminen päätepisteeseen on erityisen tärkeää, sillä sähköisen tunnistamisen kansallisen mallin valmistelua aloitettiin Sitran toimesta vuonna 2011 ja työtä on jatkettu lakiluonnoksen valmistumiseen asti.

Muun muassa nyt esitetty luottamusverkosto on ollut Sitran agendalla jo ensimmäisessä tunnistamista koskevassa selvitystyössä. Lainmuutoksen esitystä on valmisteltu valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Sitran asiantuntijat ovat osallistuneet valmistelutyöhön valtiovarainministeriön työryhmissä. 

Sitran kehittämä sote-rahoitusmalli julkistettiin lokakuun 21. päivä. Mallissa palvelujen järjestäjien ja tuottajien roolit erotetaan selvästi toisistaan ja palvelujen nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli korvataan yksikanavaisella järjestelmällä. Sitran mallissa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen apuvälineiksi otetaan palvelupaketit, joiden avulla järjestämisvastuussa oleva sote-alue sopii palveluiden tuottajien kanssa konkreettisesti siitä, kuka tuottaa minkälaisia palveluita ja kuinka paljon ne maksavat. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan palvelupaketeissa integroida toisiinsa sote-  järjestämislakiesityksen tavoitteiden mukaisesti. 

Rahoitusmalli on otettu erittäin myönteisesti vastaan ja erityisesti palvelupaketit ja mallin tarjoamat konkreettiset ratkaisut sote-järjestelmän ongelmiin ovat saaneet laajaa huomiota mediassa. Mallin julkaisun jälkeen avainalueen asiantuntijat ovat esitelleet sitä useita kymmeniä kertoja ja muun muassa Helsingin Sanomat esitteli pääkirjoituksessaan Työterveys ei voi jäädä sivuun (22.10.) Sitran-mallin.

Merkittävin vastaanotto Sitran sote-rahoitusmallille tuli sosiaali-ja terveysministeriön monikanavaisen rahoituksen purkua selvittävän työryhmän sihteeristöltä, jonka esityksen jälkeen malli esiteltiin varsinaiselle työryhmälle, joka otti erityisesti malliin sisältyvän ohjausmekanismin vastaan hyvin myönteisin kommentein.

Toisessa terveydenhuoltoon liittyvässä hankkeessaan Sitra selvitti digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden potentiaalia Suomessa ja lopputulos oli, että potentiaali on vielä käyttämättä, vaikka muu yhteiskunta terveydenhuollon ympärillä alkaa olla digitalisoitunut. Varsinaiset vaikuttavuusarviot eri puolilla Suomea tehdyistä kokeiluista valmistuvat ensi vuoden puolella, mutta kaksi keskeistä huomiota voi jo nyt nostaa esiin. Moni Sitran rahoittama kokeilu on jo integroitumassa osaksi terveydenhuollon ja ihmisen arkea: kysyntä- ja kustannuspaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuollon perinteinen tapa toimia on täysremontin edessä, ja samanaikaisesti oman terveyden seurannasta ja mittaamisesta on tullut monelle suomalaiselle arkipäivää.

Uusien teknologioiden käyttöönotossa tarvitaan kuitenkin siihen erikoistunutta tukea. Sitran 2013–2014 rahoittamissa, eri puolella Suomea tehdyissä kokeiluhankkeissa on testattu ihmisen arkea helpottavia palveluita, kuten etälääkärin vastaanottoa, tietokoneavusteista omien oireiden arviointia ja pitkälle vietyä omahoitoa. Tämä Sitran hankekokonaisuus päättyy vuoden 2014 lopussa.

Perustulosta on jälleen keskusteltu vilkkaasti tänä syksynä. Ajatushautomo Tänkin toteuttama, Sitran ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:n rahoittama selvitys siitä, millä edellytyksillä perustuloa voitaisiin realistisesti kokeilla Suomessa, julkaistiin marraskuun lopulla. Tänkin esityksen mukaan kenttäkoe on luotettavin tapa tutkia, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään käytännössä testaamalla. Ehdotetun mallin keskeinen tutkimuskysymys on perustulo-uudistuksen vaikutus pienituloisten, työikäisten työssäkäyntiin, ehdotettu toteuttamistapa on negatiivinen tulovero, ja keskeistä on, että kokeeseen osallistujat valitaan satunnaisesti ympäri Suomen.

Sitran rooli selvityksen toisena rahoittajana on helposti perusteltavissa: yhteiskunnan monimutkaisuus edellyttää strategisempaa johtamista ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa (josta kenttäkoe on hyvä esimerkki). Itse perustulossa Sitraa kiinnostaa ennen kaikkea mahdollisuus tehdä jokaisesta työtunnista kannattava. Sitra on tiivistänyt työtään myös hallinnon kehittämisen osalta.

Yliasiamies Mikko Kosonen on puhunut raporttinsa Governments for the Future: Building the Strategic and Agile State löydöksistä ja ajanut etenkin strategisempaa ja tiiviimpää hallitusohjelmaa. Asia oli näyttävästi esillä muun muassa A-studiossa, johon oli tiedusteltu puolueiden näkemystä aiheesta. Hallitusohjelman sekä prosessin uudistamiselle näytti olevan laajaa tilausta.

2  Toimintakohtainen katsaus vaikuttavuustyöhön

2.1  Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet –teeman tavoitteena on rohkaista välittävään huolenpitoon samalla edistäen uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa. Teemassa on viisi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää

2.1.1 Hyvinvointia tiedosta

Digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden potentiaali on Suomessa suurelta osin vielä käyttämättä, vaikka muu yhteiskunta terveydenhuollon ympärillä alkaa olla digitalisoitunut. Tämä on johtopäätös, kun Sitran tämän hankekokonaisuuden puitteissa rahoittamien sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluiden oppeja on summattu yhteen kokonaisuuden päättyessä vuoden 2014 lopussa.

Varsinaiset vaikuttavuusarviot eri puolilla Suomea tehdyistä kokeiluista valmistuvat ensi vuoden puolella, mutta kaksi keskeistä huomiota voi jo nyt nostaa esiin. Moni kokeilu on jo integroitumassa osaksi terveydenhuollon ja ihmisen arkea: kysyntä- ja kustannuspaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuollon perinteinen tapa toimia on täysremontin edessä ennen pitkää, ja samanaikaisesti oman terveyden seurannasta ja mittaamisesta on tullut monelle suomalaiselle arkipäivää.

Uusien teknologioiden käyttöönotossa tarvitaan kuitenkin siihen erikoistunutta tukea. Sitran 2013–2014 rahoittamissa, eri puolella Suomea tehdyissä kokeiluhankkeissa on testattu ihmisen arkea helpottavia palveluita, kuten etälääkärin vastaanottoa, tietokoneavusteista omien oireiden arviointia ja pitkälle vietyä omahoitoa.

Käsi kädessä omahoidon kokeiluiden kanssa on vuoden 2014 kulkenut Sitran käynnistämä ja rakentama terveysteknologia-alan kuukausittainen verkottumistapahtuma, Health Tuesday. Health Tuesday’n ympärille on rakentunut sadoista terveysteknologia-alan mahdollisuuksista kiinnostuneiden kasvuyrittäjien, rahoittajien, julkisten toimijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisö. Toimiva ja kaivattu konsepti saa hyvän kodin Tekesistä, joka jatkaa Sitran aloittamaa työtä vuonna 2015. Säännöllisesti järjestettävät verkostoitumistilaisuudet sopivat hyvin osaksi Tekesin juuri käynnistynyttä, nelivuotista ’Terveyttä biteistä’ -rahoitusohjelmaa.

Hyvinvointia tiedosta -hankekokonaisuus jatkuu Sitrassa vuoden 2015. Omahoidon osuuden päättyessä toiminta keskittyy perimän ja terveyden hankkeisiin, kuten kansallisen genomistrategian valmiiksi saattamiseen yhdessä STM:n kanssa.

2.1.2 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Avainalueen hankkeet tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista tukevaa tietoa asiakaslähtöisesti ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Sitran sote-rahoitusmalli julkistettiin lokakuun 21. päivä. Mallissa palvelujen järjestäjien ja tuottajien roolit erotetaan selvästi toisistaan ja palvelujen nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli korvataan yksikanavaisella järjestelmällä. Sitran mallissa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen apuvälineiksi otetaan palvelupaketit, joiden avulla järjestämisvastuussa oleva sote-alue sopii palveluiden tuottajien kanssa konkreettisesti siitä, kuka tuottaa minkälaisia palveluita ja kuinka paljon ne maksavat. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan palvelupaketeissa integroida toisiinsa sote-järjestämislakiesityksen tavoitteiden mukaisesti.

Rahoitusmalli on otettu erittäin myönteisesti vastaan ja erityisesti palvelupaketit ja mallin tarjoamat konkreettiset ratkaisut sote-järjestelmän ongelmiin ovat saaneet laajaa huomiota mediassa. Mallin julkaisun jälkeen avainalueen asiantuntijat ovat esitelleet sitä useita kymmeniä kertoja. Merkittävin vastaanotto tuli sosiaali-ja terveysministeriön monikanavaisen rahoituksen purkua selvittävän työryhmän sihteeristöltä, jonka esityksen jälkeen malli esiteltiin varsinaiselle työryhmälle, joka otti erityisesti malliin sisältyvän ohjausmekanismin vastaan hyvin myönteisin kommentein. Mallin jatkokehityksessä palvelupakettien toimivuutta testataan keväällä 2015 sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjän ja tuottajien välisen tulosohjauksen työkaluna ja vuotuisen tilauksen välineenä. Tällä halutaan selvittää muun muassa sitä, miten palvelupaketit tukevat tilaajan ja tuottajan välistä keskustelua ja miten palvelupaketteihin liittyvä raportointi pitää toteuttaa ja mitä se edellyttää IT-ratkaisuilta.

Parlamentaarinen työryhmän saavutti marraskuun lopussa yhteisymmärryksen sote-järjestämislain yksityiskohdista. Sitran arvio ”sote-sovusta” oli, että keskeisimmät kysymykset sote-uudistuksessa jäävät ensi vaalikaudelle, jolloin päätetään monikanavaisen sote-rahoituksen uudistamisesta.

Avainalueen työhön liittyen lähikuukausina saadaan lisätietoa nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen kohdentumisesta eri asiakasryhmiin ja hoitoketjuihin Oulussa, Keski-Suomessa ja Kainuussa toteutettavien tutkimushankkeiden ansiosta. Rahoituskenttää tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta. Vastaavaa tietoa rahan kulusta sote-järjestelmässä ei ole Suomessa aiemmin kerätty.

2.1.3  Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen


Vahva sähköinen tunnistaminen

Suomen hallitus esitti sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskevan lain muuttamista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2015. Lakiesitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan tämän hallituskauden aikana toteutetaan kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu. Tarkoituksena on myös yhdenmukaistaa suomalaista sääntelyä EU:n vaatimuksien mukaisesti.

Sitran kannalta asian eteneminen päätepisteeseen on erityisen tärkeää, sillä sähköisen tunnistamisen kansallisen mallin valmistelua aloitettiin Sitran toimesta vuonna 2011 ja työtä on jatkettu lakiluonnoksen valmistumiseen asti.

Muun muassa nyt esitetty luottamusverkosto on ollut Sitran agendalla jo ensimmäisessä tunnistamista koskevassa selvitystyössä. Lainmuutoksen esitystä on valmisteltu valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Sitran asiantuntijat ovat osallistuneet valmistelutyöhön valtiovarainministeriön työryhmissä.

Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet –teema edistää myös alla olevien avainalueiden kautta tavoitteitaan. Kyseisillä avainalueilla ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisestä raportointijaksosta. 

2.2 Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema

Sitran teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.

Sitran hallitus teki lokakuun lopulla päätöksen teeman alle sijoittuvasta uudesta avainalueesta, jonka työ alkaa ensi kevään aikana. Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit -avainalueen tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila Suomen siirtymiselle kohti kiertotaloutta. Tämä tehdään konkreettisten liiketoimintamallien ja kannusteiden avulla. Avainalueen pilotti-alueeksi on valittu tekstiiliala.

Sitra julkisti marraskuun lopussa laajan selvityksen kiertotalouden mahdollisuuksista Suomelle. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle -selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus havainnollistaa kiertotalouden taloudellista potentiaalia viidellä sektorilla: konepaja-, paperi-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa sekä yksityisessä kulutuksessa. Lisäksi se tarjoaa käytännön esimerkkejä yrityksille tarjoutuvista uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Konsulttiyhtiö McKinsey toimi selvityksessä Sitran sisältökumppanina.

Sitra on yhdistänyt voimansa biotalouden visionäärien kanssa ja perustanut yhdistyksen tukemaan Koli Forumia. Tähän asti joka toinen vuosi järjestettävä Koli Forum on tunnettu maailmalla uusia näkökulmia luonnonvarojen kestävään käyttöön tarjoavana kansainvälisenä kohtaamispaikkana päättäjille ja mielipidevaikuttajille. Yhdistyspohjainen toiminta käynnistää Koli Forumin uudistumisen ja mahdollistaa sen aktivoimisen ja laajentumisen.

Koli Forum ry:n perustajina olivat Sitran lisäksi Ilmatieteenlaitos, Itä-Suomen yliopisto, Lieksan kaupunki, Metsäntutkimuslaitos Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Oulun yliopisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT. Syksyn aikana yhdistykseen on jo liittynyt mukaan kolme merkittävää bio- ja kiertotalouden yritystä: Lassila & Tikanoja Oyj, Neste Oil Oyj ja Raisio Oyj.

Seuraavan Koli Forumin teemana on pohjoinen ja arktinen biotalous eli Wealth from Northern Bioeconomy – Joint Opportunities and Challenges for Business and Well-Being.

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta –teema edistää alla olevien avainalueiden kautta tavoitteitaan. Kyseisillä avainalueilla ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisestä raportointijaksosta.

2.3  Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit

Talouden rakenteisiin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin kohdistuu tällä hetkellä paineita sekä globaalisti että meillä Suomessa. Muutokseen sopeutuminen vaatii rohkeita, innovatiivisia avauksia. Sitra haluaa osaltaan edistää talouteen ja työhön liittyvien uudenlaisten ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa Suomessa. Tätä tehtävää hoitaa vuoden 2014 alussa aloittanut Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teema.

Sitran hallitus teki lokakuun lopulla päätöksen teeman alle sijoittuvasta uudesta avainalueesta. Työelämän taitekohdat -avainalue aloittaa työnsä vuoden 2015 keväällä ja hakee uusia ratkaisuja työelämän, etenkin keskipalkkaisen työn murrokseen.

Keskeisenä tavoitteena on työelämän toimintamallien uudistaminen talouden ja työmarkkinoiden nykytilaan ja tulevaisuuteen sopiviksi. Tätä systeemistä muutosta viedään eteenpäin lisäämällä työelämävalmiuksia ja kykyä omaksua uusia työn tekemisen muotoja, kuten yrittäjyyttä ja ammatinharjoittamista. Avainalue testaa myös työn kohtaannon uusia toimintamalleja ja edistää työelämän rakenteiden ja pelisääntöjen uudistamista siten, että ne tukevat paremmin työllistymistä.

2.3.1 Vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kanavoimalla yksityistä pääomaa erilaisiin hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Syksyn aikana uusi Vaikuttavuusinvestoiminen –avainalue kartoittanut suuren määrän sidosryhmiä, kuten palveluntarjoajia, viranomaisia, sijoittajia ja mittaamisen asiantuntijoita.

Konsulttiyhtiö Deloittelta tilattu selvitys ns. vaikuttavuustoimijoista eli myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia tuottavista suomalaisista tahoista valmistui syyskuun puolivälissä. Selvityksen mukaan vaikuttavuustoimijoiden kenttä on Suomessa vielä melko kypsymätön, mutta joukosta erottuu myös joitakin potentiaalisia toimijoita.

Ensimmäisen käytännön pilotin valmistelu jatkuu. Siinä kunta-alan ja valtion työnantajille tarjotaan palvelukokonaisuutta, joka auttaa niitä edistämään työhyvinvointia ja mm. vähentämään sairauspoissaoloja. Palvelu tuotettaisiin ns. SIB-rahoituksella (engl. Social Impact Bond eli tulosperusteinen rahoitussopimus).

Marraskuussa suomalaisille sidosryhmille järjestettiin opinto- ja tutustumismatka Lontooseen, sillä Iso-Britannia on yksi alan edelläkävijöistä: vaikuttavuusinvestoimisen markkinoiden rakentaminen alkoi Britanniassa jo 2000-luvun alussa ja maan hallitus on ollut talkoissa aktiivisesti mukana. 

3  Liiketoiminnan kehitys

Sitra on tehnyt viime kesän aikana yhdessä Lifeline Ventures –rahaston sekä yksityissijoittajien kanssa yhteensä lähes 2 miljoonan euron sijoituksen Optomeditech Osakeyhtiöön. Yhtiö on kehittänyt laitteen, jonka avulla potilaiden nesteytyshoidon tulosta voidaan huomattavasti parantaa. Uusi menetelmä johtaa hoidon kustannusten säästöön, potilasturvallisuuden paranemiseen ja sivuvaikutusten minimoimiseen. Optomeditechin innovaatiot arvioidaan potentiaalisiksi kansainvälisiksi läpimurtotuotteiksi.

Marraskuun aikana kaksi Sitran kohdeyritystä listautui pörssiin ja keräsi sijoittajilta uutta pääomaa toimintansa kehittämiseen. Aivoterapiayhtiö Nexstim keräsi listautumisannilla yli 15 miljoonaa euroa ja listautui First North –markkinapaikalle Helsingissä ja Tukholmassa. Toinen Sitran pitkäaikainen salkkuyritys nimeltä Fibrogen listautui New Yorkissa teknologiapörssi Nasdaq:iin ja keräsi uusia sijoituksia noin 150 miljoonaa dollaria. 

Sitran uudet pääomasijoitukset kanavoidaan jatkossa markkinoille yksityisten pääomarahastojen kautta ja uusia suoraan alkuvaiheen yrityksiin kohdistuvia sijoituksia tehdään ainoastaan poikkeustapauksissa Sitran avainalueiden tavoitteiden tukemiseksi.

4  Strategia ja tutkimus

Sitran tutkimustoiminta on luonteeltaan olemassa olevaa tietoa yhteen kokoavaa. Emme tuota tietoa tiedon vuoksi, vaan teemme ja teetämme tutkimusta, joka tuo selvän, todistettavan panoksen tutkittavaan haasteeseen ja on aidosti hyödyllistä sidosryhmillemme.

Tutkimustoiminnalla on aina yhteys Sitran kestävän hyvinvoinnin strategiaan – tutkimus joko haastaa, syventää tai rakentaa strategiaamme uusia näkökulmia.

Perustulosta on jälleen keskusteltu vilkkaasti tänä syksynä. Ajatushautomo Tänkin toteuttama, Sitran ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:n rahoittama selvitys siitä, millä edellytyksillä perustuloa voitaisiin realistisesti kokeilla Suomessa, julkaistiin marraskuun lopulla. Tänkin esityksen mukaan kenttäkoe on luotettavin tapa tutkia, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään käytännössä testaamalla. Ehdotetun mallin keskeinen tutkimuskysymys on perustulo-uudistuksen vaikutus pienituloisten, työikäisten työssäkäyntiin, ehdotettu toteuttamistapa on negatiivinen tulovero, ja keskeistä on, että kokeeseen osallistujat valitaan satunnaisesti ympäri Suomen.

Sitran rooli selvityksen toisena rahoittajana on helposti perusteltavissa: yhteiskunnan monimutkaisuus edellyttää strategisempaa johtamista ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa (josta kenttäkoe on hyvä esimerkki). Itse perustulossa Sitraa kiinnostaa ennen kaikkea mahdollisuus tehdä jokaisesta työtunnista kannattava.

Osana tärkeää ennakointityötä Sitran 2014-2015 trendilista julkaistiin lokakuun puolivälissä ja lista on kerännyt jo yli 10 000 katselukertaa slide sharessa. Kansallisessa ennakoinnissa olemme sopineet kansallisen ennakointiverkoston muodostavan hallitusneuvottelijoiden käyttöön keskeisimmät nostot tulevaisuuden ilmiöistä, joita tulevan hallituksen on syytä huomioida työssään. 

5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen konsepti on osoittautunut erittäin toimivaksi: kurssin palaute on kautta linjan kiittävää, ja tarve poikkiyhteiskunnalliselle, päätöksentekijöille suunnatulle talouspolitiikkakoulutukselle on selvästi olemassa. Järjestyksessään viides kurssi sai todistuksensa 19.11.2014. Talven ja kevään aikana koulutusohjelmaan suunnitellaan pientä rakenteellista viilausta, ja seuraava kurssi pidetään hieman uudistettuna heti vaalien jälkeen touko-kesäkuussa.

11.12.2014 alkavan Uusi koulutus -foorumin valmistelu alkaa olla loppusuoralla: yhteensä 259 hakijan joukosta valittiin lopulta 31 osallistujan monipuolinen ja moniääninen joukko aktiivisia kehittäjiä ympäri maata. Foorumin tehtävänä on muodostaa suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden visio ja toimenpidesuositukset, ja samalla omalta osaltaan nostaa koulutukseen liittyvää tulevaisuuspohdintaa ja sen tärkeyttä esille.

Sitran vuosina 2000–2003 järjestämässä Suomi 2015 -koulutusohjelmassa analysoitiin kattavasti maamme menestystekijöitä ja haasteita sekä visioitiin parempaa tulevaisuutta Suomelle ankkurina vuosi 2015. Järjestämme alkukeväästä 2015 alumnitapaamisen, jossa kurssien tuloksia peilataan tapahtuneeseen kehitykseen.

6 Sitran viestintä ja ulkoinen kuva

Vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää hyvää sidosryhmäyhteistyötä ja viestintää, joka saavuttaa oikea-aikaisesti ja tehokkaasti eri sidosryhmät. Tämän vuoksi Sitran viestintä huolehtii jatkuvasti niin ulkoisen kuin sisäisenkin tilannekuvan hallinnasta. Hyvä tilannekuva on välttämätön sidosryhmätyömme ja viestiemme ajankohtaisuuden ja merkityksellisyyden saavuttamisessa.

Sitra hyödyntää viestinnässään yhä enemmän digitaalisia kanavia, mikä on heijastunut myös kävijämäärien kasvuna. Sitra.fi -kävijät ovat kasvaneet tammikuun 30 000 yksittäisestä kävijästä marraskuun 52 000 kävijään.

Vastaavasti edellisessä katsauksessa raportoidusta Sitran intrasta on saatu myös palautetta. Intra-uudistuksen jälkeen käyttöaste on noussut:

10/2013 79 prosenttia sitralaisista käytti päivittäin, nyt 12/2014 91 prosenttia käyttää päivittäin ja 100 viikoittain.

Mistä on kyse?