Arvioitu lukuaika 3 min

Hämeenlinnalaisnuoret suunnittelevat itse kunnallisia palveluitaan

Lasten ja nuorten hyvää arkea rakentavat Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen minipilottien avulla myös heidän vanhempansa sekä Hämeenlinnan kaupunki, yritykset ja järjestöt.

Julkaistu

Korskeita juhlapuheita asukas- ja asiakaslähtöisyydestä on kunnissa kuunneltu jo vuosia. Käytännön toiminta on ollut paljon vähäisempää. Hämeenlinnassa äänessä ovat nyt lapset ja nuoret, jotka suunnittelevat itse heitä itseään koskevia palveluja. Lasten ja nuorten hyvää arkea rakentavat Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen minipilottien avulla myös heidän vanhempansa sekä Hämeenlinnan kaupunki, yritykset ja järjestöt.  

Lapsilla ja nuorilla on usein runsaasti vapaa-aikaa. Eka- ja tokaluokkalaisilla on kerhotoimintaa kouluissa, mutta sitä vanhemmilla on usein luppoaikaa koulun loppumisen ja iltaharrastusten alkamisen välillä. Miten tuon ajan voisi käyttää mielekkäästi ja hyödyllisesti?  

– Hämeenlinnan Iittalassa Suomen Punaisen Ristin Kalvolan paikallisosasto kuunteli nuoria ja heidän vanhempiaan. Niinpä se pisti hankkeemme minipilotin avulla pystyyn Elämänkaari-kahvilan kaupungin nuorisotaloon. Kahvila on avoinna joka tiistai kello 12 – 17 ja sinne voivat tulla koululaiset tekemään läksyjään, leipomaan ja muuten vaan rupattelemaan. Käytännössä kahvilaa pitävät yllä Iittalan ikäihmiset vapaaehtoisvoimin. Näin tila palvelee samalla sekä nuorisoa että vanhuksia, kertoo Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen asukasagentti ja projektipäällikkö Mira Sillanpää.  

Elämänkaari-kahvila on vain yksi vuosina 2010 ja 2011 järjestettyjen 44 mikropilotin tuloksista. Vuoden 2010 syksyllä alkanut ja vuoden 2012 loppuun saakka kestävä hanke etsii rohkeita ja uusia palvelukokeilujen aiheita. Kokeiluideoiden lähteinä ovat nuoret ja lapset itse sekä heidän perheensä, mutta myös yritykset, järjestöt, seurakunnat ja Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö. Hankkeen rahoittavat puoliksi Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma sekä Hämeenlinnan kaupunki.   

Maaseutua ja kivikaupunkia  

Hämeenlinnan kaupungista hankkeessa ovat mukana Iittalan ja Jukolan alueet. Iittala on Hämeenlinnaan hiljattain liittynyt maaseutukunta. Jukolan asuinalue on puolestaan osa kanta-Hämeenlinnaa ja eräs kaupungin lähiöistä.  

– Alueet ovat hyvin erilaisia sekä asukkailtaan että kaupunkirakenteeltaan. Toisaalta perinteistä maaseutua, toisaalta tiheästi rakennettua kivikaupunkia. Molemmissa on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Hämeenlinnan kaupungin kannalta on hyödyllistä, että asukaslähtöisiä ideoita saadaan molemmista. Ja on niitä runsaasti saatukin, kiittelee Sillanpää hämeenlinnalaisia aktiivisuudestaan.   

Tutkimus tukee hanketta   

Hanketta seuraa ja sen tuloksia arvioivat alusta loppuun saakka Tampereen yliopiston tutkijat. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pääpaino on asukaslähtöisyydessä, toisessa vaiheessa uudenlaisten palvelujen tilaaja-tuottaja-mallien kehittämisessä ja kolmannessa vaiheessa nykykaupunkiin sopivan kyläyhteisöllisen toimintamallin synnyttämisessä.  

– Olemme saaneet hankkeen tutkijoilta hyviä kommentteja matkan varrelta ja päässeet myös soveltamaan niitä lennossa käytäntöön, kertoo Sillanpää.   

Nuoret miehet liikkumaan ja liikuttamaan muita   

Jukolan lähiössä noin 50 nuoren miehen joukko etsi itselleen liikunnallista tekemistä. Porukka otti yhteyttä Sillanpäähän, joka puolestaan usutti kaverit ottamaan yhteyttä läheisen koulun rehtoriin. Porukka haki Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeelta minipilottirahaa salivuorojen maksuun, mutta rehtoripa tarjosikin salin poikien käyttöön maksutta. Niinpä pilottirahoilla saatiin hankittua uusia urheiluvälineitä kaikkien käyttöön.  

– Nyt nämä vanhemmat kaverit pitävät myös liikuntakerhoa pienemmille pojille ja yksi aikaisemmin työttömänä ollut nuori on lisäksi työllistynyt tämän toiminnan kautta Hämeenlinnan kaupungille, kertoo Sillanpää.   

Loppuelämän ratkaisujen sijaan tämän päivän ratkaisuja   

Sillanpää toivoo, että hankkeesta jää elämään yhteisöllinen toimintatapa Hämeenlinnaan. Jo nyt hän on ollut huomaavinaan kaupungin lasten- ja nuortenlautakunnan toiminnassa aikaisempaa yhteisöllisempiä piirteitä. Muun muassa työpaja-toiminta on tullut osaksi lautakunnan työskentelyä. Myös kuntalaiset ovat aktivoituneet.

– Ei odoteta että joku tekee asiat puolestasi vaan ollaan itse aktiivisia. Paikallinen hyvinvointi lähtee ihmisten omasta aktiivisuudesta. On myös muistettava, että aina ei rakenneta suuria ja mahtavia loppuelämän kattavia ratkaisuja. Myös pienillä muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia. Jos kuntalaisten tarpeet muuttuvat, niin myös kunnallisten palveluiden on muututtava niiden mukana, muistuttaa Sillanpää.

Julkaistu

Mistä on kyse?