Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Images of money (Flickr, Creative Commons)

Julkaistu 24.05.2012

Hankepuuhastelua vai todellista kehittämistä?

Millaisia ennakkoluuloja EU-rahoitteisiin hankkeisiin liittyy? Maa- ja metsätalousministeriön hankejaoston ylitarkastajat Juuso Kalliokoski ja Sanna Sihvola kommentoivat verkkokeskustelijoiden väittämiä.

Hankesäädösten kiemurat

”Hankerahojen hallinnointi ja jakaminen on rakennettu siten, että varsin suuri osa automaattisesti kuluu hallinnoijien ja valvojien työhön. Varsinaiseen ongelmanratkaisuun tai kehittämiseen jää huomattavan vähän aikaa ja voimavaroja. Ja se on sääli, kun ratkaisemista kaipaavia ongelmia kyllä on, ja ongelmien ratkaisemisesta kiinnostuneita ja siihen kykeneviäkin ihmisiä on. Mutta kuka jaksaa monta kertaa peräkkäin taistella tiensä läpi hankesäädösten?” Rea Peltola, Maamerkkien Facebook-sivu

Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski vastaa:

”Osa byrokratiasta johtuu EU-säädöksistä ja osa taas kansallisesta lainsäädännöstä ja hallintotavasta. Sekä EU-tasolla että kansallisesti byrokratiaa yritetään vähentää ja yksinkertaistaa järjestelmiä. Tietty kontrolli pitää kuitenkin olla, kun kyse on julkisten varojen käytöstä. Olen saanut suoraa palautetta yrityksiltä siitä, että tietyt tukimuodot ovat toimivia ja toiset taas eivät. Toiveena on, että yleisissä kehittämishankkeissa pitäisi voida tehdä enemmän yrityskohtaisia kehittämistoimia.”

Eliitin sosiaalitoimisto

”EU on monelta osin laiskan eliitin sosiaalitoimisto. Hakemusten täyttövaiheessa ei vain kysytä tuloja eikä varallisuutta, vaan annetaan lisää jokaiselle jonka taito riittää hankkeen käynnistämiseen.” Facility Manager, kauppalehti.fi

Ylitarkastajat Juuso Kalliokoski ja Sanna Sihvola vastaavat:

”Julkisen tuen saamiselle on aina tiettyjä ehtoja. Tukea voi saada rajatun määrän rajattuna aikana. Mahdollisuus saada tukea on sitä todennäköisempää, mitä paremmin ehdot täyttää. Tuki kohdentuu hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan, eikä sitä voi käyttää omiin elinkustannuksiin sosiaalituen tavoin. Tukea ei voi hakea jälkikäteen, ja siksi innovaattorinkin on tärkeää ennen varsinaisten toimenpiteiden aloittamista kartoittaa tukivalikoimasta mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi paikalliset toimintaryhmät eli LEADER-ryhmät auttavat idean jalostamisesta ja rahoituksen hakemisessa. Suuri osa heidän asiakkaistaan on uusia toimijoita, joilla ei ole kokemusta hankemaailmasta.”

Kuva: Bala Sivakumar (Flickr, Creative Commons)

Uutta liiketoimintaa vailla

”Kun rahat jaetaan kavereille täysin turhanpäiväiseen puuhasteluun, ei rahalla saada synnytettyä aitoa uutta liiketoimintaa. Toteutumattoman yritystoiminnan arvoa on tietenkin mahdotonta mitata, mutta kyllä yksityisellä sektorilla sadoilla miljoonilla – – saataisiin jotain muutakin, kuin hetkellisesti ”tukityöllistettyjä” aikaiseksi.” Noniin, hs.fi

Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski vastaa:

”Tuen avulla voidaan vahvistaa yritysten kasvua ja kehitystä. Aidosti kasvavat, työllistävät ja uudistuvat yritykset ovat tärkeitä koko kansantalouden kasvun kannalta. Pääsy markkinoille on maaseudulla haastavampaa kuin keskuksissa. Ilman tukea investointi tai muu kehittämistoimenpide saattaa lykkääntyä tai se toteutettaisiin pienemmässä mittakaavassa, ja tuella on erittäin suuri merkitys yrityksen kasvuun. Aina ei voida tietää onnistumista etukäteen ja epäonnistumisiakin pitää sietää ja oppia niistä. Yritysten perimmäisenä tarkoituksena ei kaikissa tapauksissa ole työllistäminen. Investoinnin avulla voidaan toimintaa myös tehostaa, jolloin työvoiman tarve vähenee. ”

Veronmaksajan taskulla

”Suomi on nettomaksaja, eli enemmän menee rahaa EU:n syövereihin kuin sieltä tulee. Tämä tulopuoli onkin aika mielenkiintoinen. Rahaa tulee Suomeen, maatalouden tukiaisina kansallisen tuen lisäksi. Avustuksia saavat erilaiset yritykset, mitä suurempi yritys sitä isommat avustukset. – – Kolmantena voisi mainita ns. leader-rahat, joita ovat mm. kuntien ja järjestöjen hankkeisiin tarkoitetut varat. Lopuksi huomautan että nämä tukiaiset on maksettu EU:n jäsenmaksuina, suomalaisten verovaroista! – – Veronmaksaja ja työtätekevä ei näistä hyödy mitään.” Verot menevät väärään osoitteeseen, kaleva.fi

Ylitarkastajat Juuso Kalliokoski ja Sanna Sihvola vastavat:

”Asioita on hyvä katsoa laajemmin kuin oman maan sisältä päin. Suomen liittyminen Euroopan unioniin on kytkenyt meidät mukaan Euroopan laajuisiin prosesseihin. Kun hyödynnämme erilaisia rahastoja, kuten maaseuturahaston varoja, niin saamme sitä kautta maksamaamme rahaa takaisin aivan kuten muutkin jäsenmaat. Mitä useampi suomalainen aktivoituu hakemaan tukea, niin varat saadaan sitä nopeammin kiertoon kansantaloudessa ja tämä hyödyttää meitä kaikkia. LEADER-työn yksi idea on, että paikalliset ihmiset itse tietävät, mitä omalla kotiseudulla pitää tehdä. Siksi hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta tehdään paikallisessa toimintaryhmässä.”

Teksti: Maija Lielahti

Mistä on kyse?