Hedelmällistä ideointia turvallisuuden parantamiseksi

Uuden turvallisuuden ideapaja törmäytti turvallisuutta edistävien ideoiden omistajat ja ideoista kiinnostuneet tahot.
Ideoiden parissa työskentelyä

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

10 ideaa, 45 henkilöä ja kaksi tuntia. Uuden turvallisuuden ideapaja törmäytti turvallisuutta edistävien ideoiden omistajat ja ideoista kiinnostuneet tahot. Tuloksena syntyi hyödyllisiä kehitysehdotuksia, kontakteja ja ratkaisuja.

Kulttuuritehdas Korjaamon vaunusalissa järjestetyssä ideapajassa pääosassa oli puheensorina. Ideoiden omistajien tehtävänä oli esitellä omia ideoitaan, ja osallistujat antoivat kommentteja ja kehitysehdotuksia valmiusasteiltaan eri vaiheissa oleviin ideoihin.

Kaikki kymmenen ideaa oli alun perin ilmoitettu vuoden alussa päättyneeseen uuden turvallisuuden ideakuulutukseen. Kukin idea edistää turvallisuutta omalla tavallaan; erään idean taustalla on halu vähentää syrjäytymistä vahvistamalla ammattikoulujen opiskelijoiden itseluottamusta ja yrittämisen intoa. Toisen idean tavoitteena on kannustaa nuoria miehiä toimimaan aktiivisesti positiivisen mieheyden puolestapuhujina ja perheväkivaltaa vastaan (katso lista ideoista sivun alalaidasta).

Ideapajan ideat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että jokainen voi luoda turvallisuutta omassa yhteisössään toimimalla aktiivisesti. Viranomaiset eivät ole ainoita turvallisuuden toimijoita, vaan turvallisuutta tekevät kaikki.

Monet ideoista vahvistavat ihmisten osallisuutta, joka on oleellista turvallisuuden tunteen syntymisessä. Uusi turvallisuus -foorumi totesi aiemmin keväällä, että turvallisuuden tunne on oleellinen osatekijä yhteiskunnan turvallisuudessa.

Ennen ideapajan työskentelyosuutta Juha Leppänen ajatushautomo Demos Helsingistä esitteli osallistujille ideoiden kokeilemista välineenä yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamiseen. Tutkimuksen ja suunnittelun ohella kokeileminen on hedelmällinen tapa vaikuttaa yhteiskuntaan.

Leppänen käytti esimerkkinä kaupunkikulttuurin muutosta Helsingissä, johon hän liittää kiinteästi kaupungista vuonna 2011 alkaneen Ravintolapäivän. Parissa vuodessa tapahtuma on kasvanut huomattavasti, sillä elokuussa 2013 päivää vietettiin jo 35 maassa.

– On mielenkiintoista pohtia, olisiko tapahtuma voinut kasvaa samalla tavalla, jos sen toteutus olisi edennyt niin sanotusti ylhäältä alas, Leppänen kertoi.

Päivän lopuksi Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Suvi Sundquist kannusti puheenvuorossaan ideoiden omistajia esittelemään omaa ideaa sitkeästi ja keräämään siitä palautetta.

– Kannattaa valmistautua kertomaan kahdessa minuutissa mistä on kyse, miksi idea on yhteiskunnan kannalta hyödyllinen ja mitä toteutus edellyttäisi, Sundquist kertoi.

Jalostaminen ei kuitenkaan vaadi suuria projekteja, vaan palautetta voi kerätä kaikenlaisissa kohtaamisissa, vaikkapa sukujuhlissa tai taloyhtiön kekkereissä.

Entä mitä konkreettista ideoiden omistajat saivat ideapajasta? He iloitsivat erityisesti hyödyllisistä kommenteista ja kehitysehdotuksista, eivätkä suotta: eräs osallistuja kertoi saaneensa ideansa keskeisimpään haasteeseen kymmenen erilaista ratkaisua!

Lisäksi ideoiden esittelijät saivat tapahtumassa hyviä kontakteja ja toteutuskumppaneita toisista ideoista, ja yhteisiä tapaamisia sovittiin jatkoa varten. Vaikka tapahtuman tarkoitus oli ensisijaisesti tukea ideoiden kehittämistä, erään idean omistaja kertoi löytäneensä jopa mahdollisuuden hakea rahoitusta käytännön toteuttamiselle.

Katso alta osallistujien ajatuksia ideapajasta:

 

 

Ideapajassa mukana olleet ideat

1. Sata varhaista askelta – varhaiskasvatuksen neuvolan, koulun ja kodin yhteinen kasvatustehtävä
Tässä ideassa huomion kohteena ovat ns. kriittiset nivelvaiheet lapsen varhaislapsuudesta, esikouluun ja kouluun (laajat 4-vuotistarkastukset, esiopetuksesta kouluun siirtymiseen sekä alakoulusta yläkouluun siirtymiseen). Viime vuosina lapsia ja perheitä kohtaavien palveluiden lainsäädäntöä on täsmennetty yhteisen kasvatustehtävän osalta, mutta yhteistä kasvatustehtävää ja sen sisällä olevia variaatioita ei ole määritetty. Konkreettinen tuotos on opas ammatissaan lapsiperheitä kohtaavien ammattilaisten tueksi.

2. Internet-kasvatusillat ala-asteikäisille ja heidän vanhemmilleen
Hankkeen tarkoituksena on järjestää ohjattuja keskustelutilaisuuksia, joissa lapset ja nuoret kertovat omia internettiin liittyviä kokemuksia vanhemmilleen. Kokemukset voivat olla positiivisia tai negativiisia. Ideana on saada ala-asteikäisten lasten vanhemmat ymmärtämään internetiä lastensa silmin.

3. Paikantava turvapalvelu muistisairaille!
Paikantava turvapalvelu on suunnattu erityisesti muistisairaille ja heidän hoivataholleen, erityisesti koti- ja omaishoidon tilanteisiin. GPS paikannuspäätelaitteiden ja mobiiliteknologian sekä siihen liitettävien 24/7 valvonta ja tukipalvelujen avulla voidaan tuottaa muistisairaalle ja hänen perheelleen merkittävää varmuutta ja elämänlaadun parannusta.

4. MITÄ MIES? – mediakampanja nuorten miesten osallisuuden vahvistamiseksi
Haluamme tuoda suomalaiseen perheväkivaltaa koskevaan keskusteluun uudenlaisen, myönteisen vireen. Tavoitteenamme on kannustaa nuoria miehiä toimimaan itse aktiivisesti positiivisen mieheyden puolestapuhujina, miestä syyllistävien stereotypioiden ja miehistä olemassaoloa kaventavien roolien ja myyttien murtajina sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

5. HyvinvointiMEDIA
HyvinvointiMEDIA edistää ja ylläpitää ikäihmisten elämänlaatua ja terveyttä kotona ja hoivakodeissa. Se lähettää kiinnostavia ohjelmia tablettiin, äly-puhelimiin, tietokoneisiin ja tv-ruudulle.

6. Turvallisuusosaamisen portaali
Turvallisuusosaamisen portaali on verkkopohjainen sähköinen oppimisympäristö. Portaali on tutkittuun tietoon pohjautuva innovatiivinen ja kustannustehokas toimintamalli monimuotoiseen koulutuksen järjestämiseen ja riskienhallinnan kehittämiseen eri toimialojen organisaatioille sekä eri koulutusasteiden opiskelijoille.

7. Onnelliset taloyhtiöt
”Onnelliset Taloyhtiöt” -konseptin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta asukkaiden mahdollisuuksista vaikuttaa asumissaan taloyhtiössä sekä kannustaa asukkaita aktiivisesti kehittämään omaaelinympäristöään.

8. Nuoret tsemppaavat nuoria
Taustalla on haaste siitä, että merkittävä osa ammattikouluopiskelijoista on ”putoamisen partaalla”. Innostavien tsemppiryhmien tavoitteena on palauttaa itseluottamus ja yrittämisen mieli. Hankeideaa on kehitetty yhteistyössä Satakunnan Mielenterveysseuran, SAMK Satakunnan Ammattikorkeakoulun, DIAK Ammattikorkeakoulun, Sataedu Ammattikoulun, WinNova ammattikoulun, Porin kaupungin psyko-sosiaaliset palveluiden kanssa.

9. Palturia!
Palturia!-hankkeen tavoitteena on kehittää palvelumuotoilun keinoin uusia turvallisuuspalvelukonsepteja ja selvittää käytännön kokeilujen avulla niiden toimivuutta eri asiakasryhmissä.

10. Naapuruuspiiri- Ikäihmisten kohtaamista kotikulmilla
Naapuruuspiiri on paikallinen olohuone alueen yksinäisille ikäihmisille. Mukana taustalla onviranomaisia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Toteutetaan maksuttomissa tiloissa lähellä ikäihmistä vertaisryhmänä ja vapaaehtoisin taidoin.

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?