Hyvinvointi-IKEAlla Japaniin

Suomi ja muu kehittynyt maailma voisi vähitellen oppia nauttimaan saavuttamastaan vauraudesta. Uusia innovaatioita tarvitaan, mutta ei enää hinnalla millä hyvänsä. Sitran Energiaohjelmassa vaikuttava Osmo Soininvaara kehottaa suomalaisia ottamaan mallia rennommin maailman murheisiin suhtautuvista ranskalaisista ja hollantilaisista.  

Suomi on useiden globaalien trendien ja ilmiöiden vaikutuspiirissä. Globalisaatiosta ei kannata olla peloissaan vaan kansainvälisistä kokemuksista kannattaisi ottaa opiksi.

– Määrällisen kasvun aika on kehittyneessä maailmassa ohi tai ainakin tulossa tiensä päähän. Nyt meillä olisi Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus elää aikaisempia sukupolvia mukavammin ja rehkiä vähemmän. Esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa tämä ymmärretään. Siellä ihmisillä on hauskaa, eivätkä he työskentele päivästä toiseen verenmaku suussa ja kasvata tuotantoa hinnalla millä hyvänsä, haastaa Osmo Soininvaara protestanttisen työetiikkansa sisäistäneet suomalaiset.

Viisaat ihmiset yhteen ja ideoimaan uusia asioita

Päivän politiikkaan Osmo Soininvaara ei enää kaipaa. Iltapäivälehtijulkisuus ja viihdeohjelmissa juokseminen eivät jaksa häntä kiinnostaa. Entinen kansanedustaja ja peruspalveluministeri Soininvaara on nykyisin luennoitsija ja kirjailija. Vuoden 2010 loppuun saakka hän on myös valtiovarainministeriön toimeksiantona kokoamassa Päijät-Hämeeseen 170 000 hengen kuntaliitosta. Työnimellä ”UusiKunta” kulkevan kuntaliitoksen pitäisi toteutua vuoden 2013 alussa.

Muun muassa Sitran Energiaohjelman johtoryhmässä istuva ja Muutoksen Suomi -työryhmään osallistunut Soininvaara näkee Sitran roolin tulevaisuudessa nimenomaan uusien innovaatioiden synnyttäjänä. Viisaiden ja eri taustoista saapuvien ihmisten kokoaminen saman pöydän ääreen on toimiva tapa saada aikaan uudenlaisia ajatuksia.

Innovaatioita tarvitaan ja keskisuurikin on kaunista

Suomalaisten hauskanpidon lisääminen ei tarkoita suomalaisten innovaatioiden kehittämisen lopettamista. Ideoille ja keksinnöille on kyllä runsaasti tarvetta myös tulevaisuudessa.

– Teollinen pohjamme on vaarassa, konepajateollisuutemme hiipumassa ja puunjalostusteollisuuden markkina-alue supistumassa. Tässä syrjäisessä maassa menestyäkseen on oltava vähän muita kilpailijamaita fiksumpi, sanoo Soininvaara.

– Uudesta Nokiasta voi tietysti haaveilla, mutta realistisempaa on tavoitella jättiläisyritysten rinnalle uusia ympäristö- ja hyvinvointiteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi sellaisia kuin Suunto tai Rapala ovat omilla aloillaan. Siis useita hieman pienempiä, mutta kansainvälisesti suuntautuneita yrityksiä. Jos suomalaiset kykenevät toisaalta kehittämään jonkinlaisen monipuolisen hyvinvointiteknologiatavaratalon, ”hyvinvointi-IKEAn”, niin sillä olisi varmasti suuret mahdollisuudet myös kansainvälisillä markkinoilla. Eräs kiinnostava vientimaa on esimerkiksi teknologiasta innostuneita ihmisiä täynnä oleva Japani.

Sähkön vihreys on katsojan silmässä

Energiaohjelman johtoryhmässä Soininvaara on nostanut keskusteluun energia-alan hämärtyneen terminologian. Kaikki energia ei ole aivan niin vihreää kuin miltä se ensin näyttää.

– Kokonaisoptimoinnin kannalta on tärkeää hahmottaa kuinka vihreää myynnissä oleva sähkö on. Vesisähkösopimuksissa myydään vanhaa vesivoimaa saasteettomana. Siinä on mielestäni vähän anekaupan makua, Soininvaara pohtii.

– Todellisuudessa kaikki sähkönkulutus pyörittää aina myös sitä viimeistä ja huonointa voimalaitosta, joka on melkein koko vuoden kivihiililauhdevoimala. Tämän viimeisen voimalan mukaan sähkön ominaispäästöt pitäisi laskea. Sähkölämmitysala käyttää kuitenkin mielellään keskiarvolukuja, joka on minusta väärin. Vihreän sähkön hankintasopimukset, jotka lisäävät myös investointeja vihreän sähkön tuotantoon, ovat sitten asia erikseen, Soininvaara laskee. 

Sähkölämmittäjien lisäksi myös kunnallisten jätemonopolien olisi Soininvaaran mielestä syytä katsoa peiliin. Niiden olisi syytä kehittää uusia ja innovatiivisia toimintatapoja perinteisen jätteiden käsittelyn rinnalle.

Luotettavampaa tietoa jätteiden hyödyntämisestä kaivataan

Kierrätys toimii Suomessa jo jollain lailla, mutta myös kaatopaikalle päätyvä jäte olisi saatava hyödynnettyä. Jätteiden hyötykäytöstä ja kierrätyksestä puhuminen on Suomessa vaikeaa, sillä ne herättävät useissa ihmisissä suorastaan ideologisia intohimoja.

– Minun puolestani jätteitä voidaan kyllä hyvin sekä polttaa, mädättää että kierrättää. Olennaista on toimia mahdollisimman tehokkaasti. Erilaisista vaihtoehdoista olisi saatava luotettavaa ja kiistatonta tietoa. Tällä hetkellä ideologiset näkemykset – massapoltto vastaan kehittyneemmät teknologiat – hämärtävät tarjolla olevien tietojen uskottavuutta. Nykytiedoilla on vaikea tehdä omia johtopäätöksiä, Soininvaara harmittelee.

Mafia turvapalvelujen tuottajana

Osmo Soininvaaran ensimmäinen kosketus Sitraan oli Talouspolitiikan johtamiskurssi, jolle hän osallistui 1990-luvun alussa. Myöhemmin hän toimi myös itse luennoitsijana Sitran kursseilla.

– Vuonna 2000 osallistuin Sitran Suomi 2015 -kurssille, johon liittyi myös muutamia tutustumismatkoja. Mieleeni on jäänyt eräänä yksityiskohtana suomalaisen liikemiehen lausahdus elämän arjesta silloisessa Moskovassa. Edullisin ja luotettavin turvallisuuspalvelujen tarjoaja Venäjällä oli kuulemma mafia. Olihan se aika hämmentävä lausunto meidän suomalaisten kurssilaisten korvissa, muistelee Soininvaara.