Julkaistu 29.11.2018

Hyvinvointi­analytiikka vauhdittaisi siirtymää kohti älykästä terveydenhuoltoa

Tuore selvitys: Ennakoiva ja yksilöllinen terveydenhoito edellyttää hyvinvointianalyytikoita tukemaan entistä parempaa asiakasymmärrystä ja palveluohjausta.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Viime vuosina on puhuttu paljon big datan ja tekoälyn tuomista mahdollisuuksista. Niin myös terveydenhuollossa, missä kerätään ja tallennetaan päivittäin valtavat määrät tietoa. Sitran vastikään julkaiseman From Big Data to Myhealth-selvityksen mukaan näiden tietomassojen älykkäässä hyödyntämisessä otamme kuitenkin vasta ensimmäisiä askeleita.

Selvityksessä arvioidaan, kuinka hyvin osaamme hyödyntää terveys- ja hyvinvointidataa tällä hetkellä, esitellään hyvinvointianalyytikkojen koulutusohjelman (HEAP) pilottihankkeen kokemuksia ja oppeja sekä kerrotaan käytännön tapausesimerkkien avulla, miten tietoa hyödynnetään uudenlaisissa terveyspalveluissa jo nyt.

Sitran projektijohtaja Tuula Tiihonen arvioi, että pilotoinnin perusteella voidaan sanoa, että hyvinvointianalyytikoille on selkeä tarve terveydenhuollossa, sillä esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus ei sisällä nykyisellään analytiikkaosaamista.

”Analytiikka opettaa miten tietoja voidaan hyödyntää ja tulkita sekä miksi asioita pitää kirjata järjestelmiin ja mitä tietoa kannattaa kirjata ja mitä ehkä ei. Tavoitteena on parempi asiakasymmärrys datan avulla ja se, että osaisimme sen avulla kehittää palveluja paremmin ja parantaa asiakaskokemusta sekä asiakkaan palveluohjausta”, Tiihonen sanoo.

HEAP-pilottiprojekti toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK), Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön ja Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa.

Ovatko tietovarannot kuin laajeneva kirjasto, jota kukaan ei saa tai osaa käyttää?

Hyvinvointianalyytikot voisivat toimia erilaisissa rooleissa eri osissa terveydenhuoltojärjestelmää ja esimerkiksi tuottaa hyödynnettävää tietoa hoitotiimin tai johdon päätöksenteon tueksi. Analyytikko voisi koostaa ja analysoida mm. potilasdataa sekä asiakastietoa palveluohjauksen ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi. Analyytikko voisi myös tukea yksilöllistä terveys- ja hyvinvointisuunnittelua ja -valmennusta datan avulla.

Yliopettaja ja HEAP-pilottihankkeen projektipäällikkö Andrew Sirkka SAMK:ista sanoo, että sosiaali- ja terveydenhuolto ovat tietointensiivisiä aloja, joissa tietoa dokumentoidaan ja arkistoidaan massiivisia määriä.

”Kuitenkin ongelmaksi on noussut tuon laajan tietovarannon käyttö ja hyödyntäminen ihmisen itseään koskevan päätöksenteon tilanteissa. Nuo tiedostot ovat kuin laajeneva kirjasto, jonka kokoelmia kukaan ei saa käyttää! Kerätystä tiedosta on tullut ongelmajätettä”, Sirkka sanoo.

Hyvinvointianalytiikka voidaankin nähdä lukutaitona, jonka arvo kasvaa jatkuvasti, varsinkin terveydenhuollon kaltaisessa monimutkaisessa ympäristössä. Niin ikään se on tärkeä keino parantaa ihmisten osallisuutta omassa hoidossaan.

Tulevaisuudessa tätä lukutaitoa tarjoavat yhä useammin tekoäly ja algoritmit, mutta niitä odotellessamme terveydenhuollon arjessa tarvittaisiin data-analyysin ammattilaisia, jotta tietovarantomme saataisiin hyötykäyttöön.

Uudenlaisia palveluja on käytettävissä jo nyt: Suomi ja Viro edelläkävijöinä

HEAP-pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat rohkaisevia mutta alleviivaavat myös sitä, että tehtävää on vielä paljon. Asiakasrajapintaa hoidetaan edelleen pääosin manuaalisesti terveydenhuollon arjessa. Toiminta- ja prosessiautomaatio on vasta aivan alkuvaiheessa moniin muihin toimialoihin verrattuna.

Pilotin myötä datan käytön esteiksi tunnistettiin esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmien monimutkaisuus, tiedon puute, käyttöoikeuksien rajoitteet ja tietosuojasäädökset (tässä järjestyksessä).

Hyvinvointianalyysiohjelman, johon kuului myös hyvinvointivalmennusta, puolestaan nähtiin tuovan lisäarvoa niin ammattilaisille, asiakkaille kuin koko palvelujärjestelmälle. Erityisesti laadunhallinnan, muutosjohtamisen ja asiakasviestinnän arvioitiin parantuvan, jos hyvinvointianalytiikkaa käytettäisiin nykyistä enemmän.

Tämänhetkisistä haasteista huolimatta tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Olemme parhaillaan matkalla kohti osallistavaa ja ennakoivaa hyvinvointia, terveys 1.0:sta älykkääseen terveys 4.0:aan.

Tämä matka on aikoinaan alkanut erilaisten tietoaineistojen muuttamisella digitaaliseen muotoon, jatkunut eri tietoaineistojen yhdistelyn oppimisella ja etenee parhaillaan kohti entistä yksilöllisempien palvelujen kehittämistä. Matka jatkuu kohti tekoälyn ja algoritmien mahdollistamia yksilöllisiä päätöksenteon tukipalveluja ja parempaa asiakasymmärrystä. Suomi ja Viro ovat tämän matkan edelläkävijöitä.

From BigData to Myhealth -julkaisussa esitellään uudenlaisia, jo käytössä olevia keinoja hyödyntää dataa, kuten Terveyshyötyarvio, joka tunnistaa väestön hoitovajeita ja auttaa löytämään kullekin yksilölle tehokkaimmat ennaltaehkäisy- ja hoitovaihtoehdot sekä Kardiokompassi, joka auttaa arvioimaan henkilökohtaista riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin genomi- ja elintapatietojen perusteella.

Niin ikään esittelyssä on sähköinen OmaOlo-palvelu, joka tarjoaa asiakkaalle apua ajasta ja paikasta riippumatta. Datan hyödyntämisen kokonaisuudessa merkittävä rooli tulee olemaan myös suomalaisilla tietoaltailla ja biopankeilla.

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, Ihminen edellä, Sitra

+358 (294) 618 269

tuula.tiihonen@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra

+358 (294) 618 286

jukka.vahti@sitra.fi

Mistä on kyse?