Hyvinvointimittaamisessa piilee mahdollisuuksia uusiin innovatiivisiin palveluihin

Sitran kyselytutkimuksen mukaan hyvinvointia mittaavia älylaitteita käyttää jo iso osa väestöstä. Omaehtoinen mittaaminen auttaa edistämään hyvinvointia. Yksilön luvalla jaettu data tarjoaa väylän ennaltaehkäiseviin terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Suomessa on ainesta esimerkiksi muille maille.
Kuva: Topias Dean / Sitra

Kirjoittajat

Mira Nupponen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Tiina Härkönen

Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

Yksilöistä kertyy valtavasti dataa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin. Sen lisäksi ihmiset kartuttavat ja seuraavat omilla älylaitteillaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää dataa.

Eri datalähteiden yhdistämiseen perustuvat palvelut ovat niin Suomessa kuin maailmalla vasta kehittymässä, sillä toistaiseksi palveluntarjoajat ovat hamstranneet keräämäänsä datan pääasiassa omiin varastoihinsa. Sitran teettämän kyselytutkimuksen perusteella aika olisi kuitenkin kypsä datan yhdistämiseen perustuvien palvelujen ja palveluekosysteemien luomiseen. Niiden avulla Suomi voisi näyttää maailmalle suuntaa uudenlaisten, kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen rakentamisessa. Tästä hyötyisivät niin dataansa jakavat ihmiset, tutkimuslaitokset, yritykset kuin julkisten palvelujen kehittäjät.

Sitra selvitti itsensä mittaamiseen tarkoitettujen älylaitteiden käyttöä sekä ihmisten suhtautumista niiden tuottamaan dataan ja sen hyödyntämiseen neljässä Euroopan maassa. Kantar TNS Oy toteutti Puettavat älylaitteet -kyselyn kesä-heinäkuussa 2020 Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa ja Suomessa. Vastaajia oli yhteensä yli 4000 eli 1000 henkilöä kustakin maasta. Alla kooste tuloksista sekä koko tutkimusaineisto ja aihetta avaava uutinen.

Kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa on vetovoimaa

Kaikista vastaajista puolet käyttää tällä hetkellä erilaisia aktiivisuusmittareita. Vertailumaista eniten käyttäjiä löytyy nyt Alankomaista (57 prosenttia) ja vähiten Saksasta (48 prosenttia).

Kaikista vastaajista yli puolet, eli 51 prosenttia käyttää erilaisia aktiivisuusmittareita. Suomessa vastaava luku oli 53 ja Saksassa 46 prosenttia.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Eniten mittaamisessa hyödynnetään älypuhelimien sisältämiä sovelluksia ja vähiten älysormuksia.

26 prosenttia kaikista vastaajista käytti itsensä mittaamiseen aktiivisuusranneketta tai älykelloa. Maakohtaiset luvut olivat: Alankomaat 26 %, Ranska 25 %, Saksa 26 % ja Suomi 28 %. Kaikista vastaajista 38 % käytti älypuhelimen terveysmittaamisen sovellusta. Maakohtaiset luvut olivat Alankomaat 43 %, Ranska 38 %, saksa 35 % ja Suomi 37 %. Vain 4 prosenttia kaikista, 6 % alankomaalaisista, 4 % ranskalaisista ja saksalaisista sekä 3 prosenttia suomalaisista käytti älysormusta. Jotain muuta älylaitetta käytti 21 % kaikista, alankomaalaisista 28 %, ranskalaisista 23 %, saksalaisista 20 % ja suomalaisista 14 %.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana. Mittaaminen on edelleen lisääntymässä, sillä viidennes (19 prosenttia) käyttäjistä oli aloittanut käytön kyselyä edeltävän puolen vuoden aikana.

Suomalaisten valmius omaksua uusia teknologioita ja kiinnostus itsensä mittaamiseen näkyy verrokkimaita pitkäaikaisempana laitteiden käyttönä. Suomessa on eniten yli viisi ja jopa yli kymmenen vuotta laitteita käyttäneitä. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa oltiin myös kokonaisuudessaan pääosin muita maita kiinnostuneempia itsensä mittaamisesta.

Suomessa jopa 15 prosenttia vastanneista oli käyttänyt älylaitetta itsensä mittaamiseen yli 5 vuoden ajan. Alankomaissa vastaava luku oli 7, ranskassa 3 ja Saksassa 6 %.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Kuntoa ja yleistä hyvinvointia mitataan aktiivisemmin kuin suoraan terveyteen liittyviä asioita. Askelmäärät ovat selvästi suosituin mittaamisen kohde, sillä kaksi kolmesta vastaajasta (67 prosenttia) kertoo mittaavansa niitä. Energiankulutuksen ja sykkeen mittaamisen mainitsi noin puolet vastaajista, unen ja painon mittaamisen reilu kolmannes. Varsinaisia sairauden seurantaan suoraan liitettäviä mittauskohteita kuten verenpaine (19 prosenttia) tai verensokeri (6 prosenttia) mitataan tällä hetkellä selvästi yleistä hyvinvointia kartoittavia kohteita harvemmin.

Kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi mittaavansa askeleitaan. Energiankulutusta mittasi 48 %, sykettä 46 %, unta 38 % ja painoaan 33 % vastaajista.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Mittaamisen kohteissa oli maiden välisiä, kiinnostavia eroja itseään jo älylaitteella mittaavien vastaajien joukossa. Suomalaisista jo itseään mittaavista vastaajista jopa neljä viidestä mittasi askeleitaan, kun taas ranskalaisia (52 prosenttia) askeleet kiinnostivat vähiten. Ranskalaiset seurasivat painoaan muita maita selvästi eniten, kun taas suomalaiset (19 prosenttia) merkittävästi muita maita vähemmän. Alankomaalaisten (34 prosenttia) kiinnostus unen mittaamiseen oli vertailumaiden joukossa pienintä, mutta he olivat hieman muita kiinnostuneempia kehon lämmön mittaamisesta (11 prosenttia). Saksalaisista jopa yksi neljästä mittasi verenpainetta, kun taas suomalaiset (14 prosenttia) mittasivat sitä verrokkimaihin nähden vähiten.

Eri maissa mitattiin muita enemmän seuraavia asioita: Alankomaissa kehonlämpöä, jota kertoi mittaavansa 11 prosenttia maan vastaajista; Ranskassa painoa, jota mittasi 40 % vastanneista, Saksassa verenpainetta, jota mittasi 24 % vastanneista ja Suomessa askelia, jota mittasi 81 % kyseisen maan vastaajista.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Mittaamistulosten hyödyntäminen on suurella osalla vastaajia jo selvästi osa arkea. Lähes puolet (47 prosenttia) kertoi hyödyntävänsä itse mittaamaansa data päivittäin tai lähes päivittäin ja kolmannes muutaman kerran kuussa. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista sanoi, että ei hyödynnä tuloksia laisinkaan.

Tällä hetkellä hyvinvointiaan mittaavat kokevat saaneensa mitatusta tiedosta runsaasti hyötyjä. Kaikista vastaajista 40 prosenttia kertoo motivoituneensa liikkumaan enemmän tai paremmin, kun lähes viidesosa, 19 prosenttia on muuttanut ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi. Sama määrä kertoo pystyneensä ottamaan aiempaa paremmin vastuuta hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä, kun taas joka kuudes on oppinut kuuntelemaan itseään ja ennaltaehkäisemään uupumista.

Kaikista vastaajista 40 prosenttia kertoo motivoituneensa liikkumaan enemmän tai paremmin, kun lähes viidesosa, 19 prosenttia on muuttanut ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi. Sama määrä kertoo pystyneensä ottamaan aiempaa paremmin vastuuta hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä, kun taas joka kuudes, 17 prosenttia, on oppinut kuuntelemaan itseään ja ennaltaehkäisemään uupumista.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Tulevaisuuden hyvinvointia yhdistetystä datasta

Datan tarjoamat mahdollisuudet ja toisaalta siihen liittyvät pullonkaulat on laajasti tunnistettu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen avulla terveydenhuoltoa halutaan vastedes kehittää nykyistä ennaltaehkäisevämmäksi ja yksilöllisemmäksi, mutta datan saatavuus ja sen hyödyntäminen on kuitenkin yhä rajallista. Esimerkiksi yksilön itsensä keräämän datan hyödyntäminen terveydenhuollossa ja terveyspalveluissa on edelleen hyvin vähäistä.

Nuorimmassa ikäryhmässä (18–34-vuotiaat) yli puolet (53 prosenttia) vastanneista oli kiinnostuneita jakamaan tietojaan tutkimusorganisaatioiden kanssa, mikäli se hyödyttäisi itse tai muita. Jopa 43 prosenttia kaikista vastaajista olisi valmis jakamaan tietojaan tutkimusorganisaation kanssa, jos siitä olisi suoraa tai epäsuoraa hyötyä itselle tai muille. Suomalaiset olivat muita maita valmiimpia jakamaan tietojaan yleiseen hyvään.

Suomalaisista 48 prosenttia oli kiinnostuneita jakamaan mittaustietojaan tutkimusorganisaatioiden kanssa, kun alankomaalaisista vastaajista 39 %, ranskalaisista 45 % ja saksalaisista vastaajista 40 % oli samaa mieltä.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Vastaajat olivat valmiita jakamaan henkilökohtaista hyvinvointitietoaan eri tahojen kanssa, mikäli se mahdollistaisi oman terveyden seurannan tai uudet palvelut. Erityisesti juuri oman hyvinvoinnin kanssa suoraan tekemisissä olevien tahojen kanssa ajatus omien tietojen jakamisesta vaikutti tuntuvan kaikkein luontevimmalta.

Omalle lääkärille tai sairaanhoitajalle tietojaan olisi valmis jakamaan tai näyttämään yli puolet (52 prosenttia) kaikista vastanneista. Vastaava luku apteekkien kohdalla oli 40 prosenttia, ravintoneuvojan kohdalla 42 prosenttia, henkilökohtaisen kuntovalmentajan kohdalla 37 prosenttia ja terveyspalveluja välittävien yritysten kohdalla 25 prosenttia. Vakuutusyhtiöille ja lääkeyrityksille tietojaan olisi valmis luovuttamaan vain alle viidennes, 18 prosenttia vastaajista, ja ruokakaupoille sekä ravintoloille vain 11 prosenttia vastaajista. Nämä vastaajat eivät vielä olleet luovuttaneet tietojaan kyseisille tahoille.

Mikäli se mahdollistaisi terveyden seurannan tai uudet palvelut, apteekkien kanssa dataa voisi jakaa 40 %, kuntosalin tai henkilökohtaisen valmentajan kanssa 37 %, ravintoneuvojan kanssa 42 % ja terveyspalveluja tarjoavan yrityksen kanssa 25 % kaikista kyselyyn vastanneista.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Millaiset palvelut kiinnostavat?

Kyselyn mukaan kertyneen tiedon nykyistä laajempaa hyödyntämistä toivoo jo merkittävä osa nykykäyttäjistä kaikissa maissa. Kiinnostavimmiksi uusiksi dataa yhdisteleviksi palveluiksi vastaajat listasivat useimmiten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävän ohjelman (23 prosenttia), samoin kuin henkilökohtaisen ruoka- ja ravintoneuvonnan sekä liikunnan ohjeistuksen ja kehityksen seurannan.

Aavistuksen enemmän terveyteen linkitetyt palvelut, kuten terveyden ja hyvinvoinnin riskien madaltaminen ja omaan terveyteen liittyvä tutkimusohjelma (20 prosenttia) sekä räätälöity terveyden seuranta- ja ohjeistuspalvelu (19 prosenttia) kiinnostivat niin ikään isoa osaa vastaajista.

Seuraavat räätälöidyt, dataa yhdistävät palvelut kiinnostivat vastaajia. 23 % olivat kiinnostuneita henkilökohtaisesta hyvinvointiohjelmasta, liikunnan ohjeistuksesta ja kehityksen seurannasta sekä ruoka- ja ravintoneuvonnasta, kun taas 20 % oli kiinnostunut terveyden ja hyvinvoinnin riskien madaltamisesta ja 19 % terveyden seuranta- ja ohjeistuspalveluista.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Mikä motivoi itsensä mittaamiseen?

Itsensä mittaaminen näyttäisi olevan usein tukena, kun seurataan elintapoja tai niiden muutosten vaikutusta. Jatkossa kuitenkin halutaan mitata myös omaa terveyttä ja siihen liittyviä asioita. Mittaustuloksia hyödynnetään usein, ja vastaajat näkevät arvoa helppokäyttöisyyden lisäksi sillä, että mitattu tieto on luotettavaa. Tällä hetkellä mittaamiseen motivoi lähinnä oma kiinnostus.

Mahdollisuuksia kasvattaa kiinnostusta on, mutta mittaamisen hyödyllisyys ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisevat.

Motivaatiota älylaitteen hyödyntämiseen itsensä mittaamisessa lisäisi paljon tai jonkin verran vahva yksityisyyden suoja (68 prosenttia), käyttöönoton helppous (67 prosenttia), pääsy omaan dataan ja sen hyödyntämiseen (65 prosenttia) sekä palvelun käytön helppous (63 prosenttia).

Motivaatiota älylaitteen hyödyntämiseen itsensä mittaamisessa lisäisi paljon tai jonkin verran vahva yksityisyyden suoja (68 %), käyttöönoton helppous (67 %), pääsy omaan dataan ja sen hyödyntämiseen (65 %) sekä palvelun käytön helppous (63 %).

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Läpinäkyvä datan käyttö palvelujen kilpailuetuna

Kaikista vastaajista puolet ilmoitti tutustuneensa joko tarkasti tai vähintään jossain määrin itsensä mittaamiseen käyttämiensä palveluiden käyttöehtoihin. Luku oli hieman suurempi, 53 prosenttia, niiden joukossa, jotka olivat sitoutuneita palveluiden käyttöön myös vastaisuudessa ja jopa 62 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin mittaustuloksiaan seuraavien vastaajien joukossa.

Kaikista vastaajista puolet ilmoitti tutustuneensa joko tarkasti tai vähintään jossain määrin itsensä mittaamiseen käyttämiensä palveluiden käyttöehtoihin. Luku oli hieman suurempi, 53 prosenttia, niiden joukossa, jotka olivat sitoutuneita palveluiden käyttöön myös vastaisuudessa ja jopa 62 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin mittaustuloksiaan seuraavien vastaajien joukossa.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Lähes puolet, 47 prosenttia, kaikista vastaajista oli kiinnostuneita oman datan hallinnasta. Hyvinvointilaitteiden käyttämiseen myös vastaisuudessa sitoutuneiden joukossa vastaava luku oli jopa 61 prosenttia. Jonkinlaisen ”datalompakon” avulla käyttäjä pystyisi poistamaan itsestä kerääntyneen tiedon laitteelta, sovelluksesta tai tietojärjestelmästä palvelun lopettaessaan. jopa neljä viidestä, 79 prosenttia, piti mahdollisuutta tietojen poistoon tärkeänä.

Lähes puolet, 47 prosenttia, kaikista vastaajista oli kiinnostuneita oman datan hallinnasta. Hyvinvointilaitteiden käyttämiseen myös vastaisuudessa sitoutuneiden joukossa vastaava luku oli jopa 61 prosenttia. Datalompakon avulla käyttäjä pystyisi poistamaan itsestä kerääntyneen tiedon laitteelta, sovelluksesta tai tietojärjestelmästä palvelun lopettaessaan. jopa neljä viidestä, 79 prosenttia, piti mahdollisuutta tietojen poistoon tärkeänä.

Kuva: Maria Jalavisto / Sitra

Kaikista vastaajista jopa 69 prosenttia piti suurena tai jokseenkin suurena uhkakuvana tietojensa päätymisen vääriin käsiin. kaksi kolmasosaa, 69 prosenttia, piti vastaavasti suurena tai jokseenkin suurena mahdollisuutena, että tietonsa päätyisivät vastikkeetta kaupallisten toimijoiden käsiin.
Eri toimijoilla on näin ollen merkittävä mahdollisuus erottautua edukseen luotettavina palveluntarjoajina muun muassa selkeiden käyttöehtojen ja läpinäkyvästi dataa jakavien liiketoimintamallien ja palvelujen avulla.

Hyvinvointi ja luottamus kulkevat käsi kädessä

Kyselyn mukaan älylaitteesta luopumista harkitsee 6 prosenttia vastaajista, ja 10 prosenttia on jo lopettanut tai keskeyttänyt käytön. Älylaitteiden käyttäjistä yli viidesosa myös kertoo, ettei mittaamisella ole ollut mitään vaikutusta omaan käyttäytymiseen.

Nykyistä yksilöidymmät, ihmisten hyvinvointia tukevat palvelut saattaisivat jatkossa tarjota mittaamiselle ja tiedon jakamiselle selkeän tarkoituksen. Yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta edellytetään yhteistyötä tulevaisuuden entistä kohdennetumpien, datapohjaisten palvelujen rakentamiseksi. Datan jakaminen Kahden tai useamman osapuolen välinen tiedonsiirto. läpinäkyvästi ja yksilön luvalla tarjoaa eettisen, yksityisyyden suojan huomioivan väylän innovaatioille.

Sitra rakentaa nykyistä reilumpaa datan käytön tulevaisuutta

Sitran Reilu datatalous Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa. IHAN-hankkeessa etsitään lääkkeitä nykyisten dataa hyödyntävien liiketoimintamallien haasteisiin. Erityisesti tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä tasaamalla datamarkkinoiden kilpailuasetelmaa suurten ja pienten yritysten välillä sekä lisätä läpinäkyvyyttä yksilödatan hyödyntämiseen. Erityisesti halutaan varmistaa, että sekä yksilöillä että yrityksillä on oikeus sekä työkaluja päättää datansa keräämiseen ja käyttöön liittyvistä asioista.

Huom! Artikkelia on päivitetty 20.10. Kappaletta, jossa avataan maiden välisiä mittaamisen kohteiden eroja, on täsmennetty. Luvut koskevat tällä hetkellä itseään mittaavia, kyselyyn vastanneita henkilöitä.

Kirjoittajat

Mira Nupponen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Tiina Härkönen

Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?