Arvioitu lukuaika 4 min

Innovaatiotiimit tukevat julkishallinnon kehitystä

Tulevaisuusorganisaatio Sitra on nostettu tuoreessa kansainvälisessä raportissa 20 johtavan muutoksentekijän joukkoon.

Kuva: Nesta

Julkaistu

Innovaatiot ovat yksi yhteiskunnan menestyksen tukipilareista, Eeva Haaramo kirjoittaa. Tulevaisuusorganisaatio Sitra on nostettu tuoreessa kansainvälisessä raportissa 20 johtavan muutoksentekijän joukkoon.

Brittiläinen innovaatio-organisaatio Nesta esittelee tuoreessa raportissaan ”i-teams: The teams and funds making innovation happen in governments around the world” 20 johtavaa innovaatiotiimiä kuudelta eri mantereelta. Raportti keskittyy julkishallinnon perustamiin ja tukemiin innovaatiotiimeihin, -yksiköihin ja -rahastoihin ja niiltä saatuihin oppeihin.

Ajankohta raportille on otollinen, sillä kysyntä julkisen hallinnon innovaatioille kasvaa kaikkialla maailmassa.  Taloudellisten paineiden ja uudenlaisten yhteiskunnallisten odotusten kanssa kamppailevat hallinnot etsivät luovia tapoja vastata tuleviin haasteisiin.

”Julkishallinto on eräiden maailman merkittävimpien innovaatioiden takana, kuten internet, avaruuslennot ja kattava terveydenhuolto. Julkinen sektorinen tuottaa hienoja systeemisiä innovaatiota, mutta samalla hallinnot ovat hyvin vakaita ja niiden muuttaminen on usein hankalaa,” kommentoi yksi raportin kirjoittajista, Nestan johtava tutkija Peter Baeck.

”Viimeisten 5-10 vuoden kasvava trendi julkishallinnossa on ollut omien innovaatiotiimien perustaminen ulkoisten konsulttien käyttämisen sijaan. Hallinnot haluavat rakentaa tiimejä, joiden tietotaito on räätälöity auttamaan julkishallinnon organisaatioita tunnistamaan sosiaalisia kysymyksiä ja haasteita sekä löytämään niihin uudenlaisia ratkaisuja. ”

Sitra nousee raportissa esille vahvan historiansa, omaperäisen hallintorakenteensa ja toimintatapojensa kautta. Vuonna 1967 perustettu Sitra on yksi maailman vanhimpia innovaatiotiimeja ja ehtinyt käydä läpi useita eri vaiheita. Suomen pankin alaisuuteen perustettu rahasto on muuntautunut teknologisten keksintöjen rahoittajasta ja kehittäjästä yhteiskunnan muutosta ennakoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi tulevaisuusorganisaatioksi. Sitra on myös raportin vanhin innovaatiotiimi. Suurin osa raportissa esitellyistä organisaatioista on perustettu vasta viimeisten 15 vuoden aikana.

”Sitra on onnistunut erinomaisesti uudistamaan organisaatiotaan vastamaan Suomessa esille nousseisiin tarpeisiin ja kysyntään. Tämä tekee siitä mielenkiintoisen tapausesimerkin, sillä voimme tarkastella Sitraa yli 47 vuoden aikajanalla,” Baeck kertoo.

”Sitrassa on kiinnostavaa myös se, kuinka se edustaa trendiä, jossa tiimejä luodaan vastaamaan tiettyyn haasteeseen yhteiskunnassa. Kun tiimi ratkaisee tämän haasteen, siitä tulee tarpeeton.”

Julkishallinto tarvitsee innovaatiotiimejä

Nestan raportissa innovaatiotiimejä on tarkasteltu alue-, kaupunki- ja valtionhallinnon tasolla. Yhteistä niille on lähinnä se, että kaikki tiimit ovat omanlaisiaan ja keskittyvät erilaisiin asioihin pienistä muutoksista radikaaleihin uudistuksiin asti. Raportin mukaan innovaatiotiimien toiminta voidaan kuitenkin jakaa neljään toisiinsa limittyvään luokkaan:

  • tiimit, jotka etsivät ratkaisuja tiettyihin haasteisiin;
  • tiimit, jotka edistävät kansalaisten, yrityksen ja järjestöjen osallistumista uusien ideoiden löytämiseksi;
  • tiimit, jotka uudistavat julkishallinnon taitoja, kulttuuria ja prosesseja;
  • tiimit, jotka tähtäävät kokonaisvaltaisen systeemisen muutoksen aikaansaamiseen yhteiskunnassa.

Yksi vuoden kestäneen tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista onkin se, että julkishallinnot kaikilla tasoilla tarvitsevat erillisiä innovaatiotiimejä, joiden tehtävänä on tuoda hallintoon uudenlaisia menetelmiä ja käytäntöjä. Innovaatiotoiminta edellyttää sille osoitettuja resursseja, tavoitteiden sanelemia taitoja ja menetelmiä, yhteistyökumppaneita sekä jatkuvaa poliittista tukea.

”Julkisessa innovaatiotoiminnassa nousee usein esille se, että meistä on tulossa erittäin hyviä pilottien ja prototyyppien ja vastaavien luomisessa, mutta nämä harvemmin leviävät ja tulevat osaksi valtavirran toimintaa,” Baeck kuvailee.

”Kaikkia esittelemiämme innovaatiotiimejä yhdistää niiden suhde poliittiseen päätöksentekoon joko siten, että tiimit ovat osa keskushallintoa, tai niiden omistus- tai hallintorakenne linkittää ne läheisesti yhteen poliittisten linjausten kanssa. Jos läheisiä suhteita ei rakenneta alusta asti, riskinä on ettei tulla kuulluksi siinä vaiheessa, kun päätöksiä tehdään.”

Samalla raportti korostaa kuitenkin innovaatiotiimien itsenäisyyttä ja hallinnosta riippumattomien työntekijöiden palkkaamista. Paras lopputulos saavutetaan tiimeissä, joissa sekoittuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kokemus.

Töyssyt kartalle ja aloitteet toteukseen

Vaikuttavuuden mittaaminen on olennainen osa innovaatiotiimien toimintaa, sillä ilman kovia lukuja tai todistusaineistoa niiden olemassaolon perusteleminen ja uuden rahoituksen kerääminen on vaikeaa. Mittaamista tarvitaan myös sen tunnistamiseksi, mihin projekteihin kannattaa panostaa ja mistä tulee luopua. Osa innovaatiotiimeistä, kuten nuorisotyöhön erikoistunut pariisilainen Fonds d’expérimentation pour la jeunesse, ovatkin erikoistuneet juuri vaikuttavuuden mittaamiseen. Suurta yleisöä kiinnostavat kuitenkin helposti lähestyttävät käytännön esimerkit. Niitä Nestan raportissa riittää.

”Bostonissa New Urban Mechanics -yksikkö loi sovelluksen nimeltä Street Bump [“katutöyssy”]. Sovellus ladataan iPhoneen ja joka kerta, kun osut autolla ajaessasi kuoppaan tiessä puhelimesi rekisteröi tämän ja lähettää tiedon siitä kaupungille. Näin kaupunki saa joukkoistamalla luodun kartan huonoista teistä kaupungissa, ja osaa suunnitella teiden ylläpitoa sen mukaan,” Baeck kertoo.

Baeck nostaa esille myös Singaporessa julkisen palvelun käyttöönottaman Post ’N’ Poll -sovelluksen. Virkamiehet ottavat sovelluksen kautta kuvia havaitsemistaan epäkohdista tai ehdottavat uudistuksia, jotka tallennetaan laajempaan henkilökunnan aloitejärjestelmään.

Nestan raportin mukaan virkamiehet käyttivät henkilökunnan aloitejärjestelmää pelkästään vuonna 1999 yli 520 000 idean esittelemiseen. Näistä noin 60 prosenttia on toteutettu, mikä on johtanut 55 miljoonan punnan (69 miljoonaa euroa) säästöihin. Järjestelmä on onnistunut laskemaan aloitteenteon raja-aitoja perinteisesti hyvin hierarkisessa organisaatiossa. Uuden mobiilisovelluksen toivotaan jatkavan tätä työtä edelleen.

”Kyseessä on yksinkertainen tapa hyödyntää kaikkia julkispalveluissa työskenteleviä ihmisiä. Siitä, mitä he päivittäin näkevät ja kokevat, tulee arvokas tietoresurssi hallinnon käyttöön,” Baeck sanoo.

Suomessa puolestaan arvioidaan Sitran työn uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden parissa tuoneen valtiolle jopa 1,2 miljardin euron säästöt.

”Julkinen sektori välttää riskiä, ja yritykset puolestaan tapaavat sijoittaa lyhyen aikavälin hankkeisiin. Sitra pyrkii toimimaan julkisen ja yksityisen sektorin riskinottajana näyttääkseen, että muutos on mahdollista ja se voi olla hyvin myönteistä,” Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kommentoi Nestan raportissa.

Riskien ottaminen on tuttua julkishallintoa uudistaville innovaatiotiimeille. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ottaa samoja riskejä, sillä raportin anti on tiivistetty 10 oppiin, joiden tarkoituksena on auttaa innovaatiotiimin perustamista suunnittelevia päättäjiä ja muita tahoja.

”Emme elä siinä uskossa, että joku lukee raportin ja vain menee ja tekee sen. Toivottavasti sieltä löytyy kuitenkin tiimeille, henkilöille ja julkishallinnon johtajille esimerkkejä siitä, kuinka tämänkaltainen työ aloitetaan,” Baeck kuvailee.

Teksti: Eeva Haaramo

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?