artikkelit
Arvioitu lukuaika 2 min

Isosta omakotitalosta palvelujen ääreen

Julkaistu

Konsultin ja professorin kotitaloudessa ympäristökuormitusmittauksissa näkyy heidän lasten poismuuton myötä auttamattoman isoksi jäänyt omakotitalonsa, johon on kertynyt paljon omaisuutta ja jonka sijainti kaukana keskustasta kasvattaa työmatkojen jalanjälkeä. Vihisen ja Suomen materiaalijalanjälki onkin 69 tonnissa hankkeen suurin ja selvästi isompi kuin suomalaisella keskivertotaloudella. Isoimmat leikkaukset tulevaisuudessa Suomen ja Vihisen kaltaisessa tilanteessa elävillä saavutetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisuilla. 

Marraskuun ajan Suomi ja Vihinen ovat kokeilleet asumista ekotehokkaassa keskustan kerrostaloasunnossa. Tämä niin pienentää asumisen kuin työmatkojen ympäristökuormitusta.
”Tiiviimpi asuminen on ollut iso muutos ja joskus haasteellista, mutta lähellä olevat palvelut, lyhyet työmatkat ja pienemmän tilan myötä kasvanut sosiaalinen kanssakäyminen ovat olleet tervetulleita”, Vihinen pohtii.

Tiiviimpi asuminen pienentäisi pelkästään asumisen materiaalijalanjälkeä 6,8 tonnia ja lisäksi keskusta-asuminen vähentäisi myös liikkumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.

Materiaalista omaisuuttaan Suomi ja Vihinen ovat karsineet vaatekonsultin avulla, joka on suunnitellut pariskunnan kanssa käytännöllisen ja yhteensopivan valikoiman vaatteita, jotka edustavat hyvin pientä osaa pariskunnan vaatekaapista. Yhdestätoista tarkkaan valitusta vaatekappaleesta saadaan aikaan neljäkymmentä toimivaa asukokonaisuutta. ”Tämä on saanut ajattelemaan muutakin kulutustaan uudella tavalla, ja ostotottumukset ovat selvästi muuttuneet. Nyt mielessä on paljon enemmän tuotteen todellinen tarve ja sen pitkäikäisyys”,  Vihinen jatkaa.

Pariskunta voi pienentää materiaali- ja hiilijalanjälke tulevaisuudessa monella tavalla. Jos he vaihtaisivat autonsa yhteiskäyttöautoon, materiaalijalanjälki pienenisi huikeat 29,9 tonnia. Julkisen liikenteen käyttämisen lisäys voisi tarjota vielä 5,6 tonnin jatkokevennyksen materiaalijalanjälkeen ja 6,5 tonnin hiilijalanjälki vähenisi huimat 4 tonnia vuodessa. Suomi ja Vihinen ovat kokeneet kuitenkin vaikeaksi saada arkensa sopeutumaan yhteiskäyttöauton vaatimaan liikkumisen ennakkosuunnitteluun ja varausaikojen pohtimiseen. 

Suomen ja Vihisen muutostiekartta vuoteen 2030:

Mistä on kyse?