Arvioitu lukuaika 3 min

Järkipalaa: Aikuiset vastaavat nuorison järkevästä ruokailusta

Järkipalaa-hankkeella edistetty nuorten terveellistä tulevaisuutta.

Julkaistu

Kun nuorille tarjotaan koulussa miellyttävässä ruokailuympäristössä monipuolista ja terveellistä ruokaa, niin he todennäköisesti syövät fiksummin myös aikuisina. Vanhemmat, opettajat, koulun keittiöhenkilökunta ja vahtimestarit ovat kaikki omalla esimerkillään luomassa nuorille terveellistä tulevaisuutta. Sitran rahoittama Järkipalaa-hanke on ollut osaltaan edistämässä tätä kehitystä.

Kouluruoka on tutkitusti ravitsemukseltaan koululaisen laadukkain päivittäinen ateria. Vanhempien on siis syytä unohtaa epäluulonsa ja muistonsa oman kouluaikansa tilliliha- ja jauhemaksapihvipainajaisiaan kohtaan.

– Kouluruoka on nykyisin oikeasti hyvää ja terveellistä. Oikeanlaisen ruoan lisäksi olennaista on myös ruokailuympäristön viihtyisyys. Kun kouluissa aletaan ”ruokalan” sijaan puhua ”ravintolasta” ja pöytiin laitetaan pöytäliinat sekä muita somisteita, maistuu ruokakin paremmalta, uskoo Sitran Järkipalaa-hanketta käytännössä eri kouluissa toteuttanut Teija Keso Leipätiedotus ry:stä.

Ylä-kouluikäiset nuoret vaikuttavat usein ulkoisesti kypsemmiltä kuin mitä ovat. Aikuisten esimerkit ovat tärkeitä ja vastuu nuoren terveellisestä ruokailusta on aina aikuisilla: vanhemmilla, opettajilla ja muulla koulun henkilökunnalla.

Terveystätien höpötys tehosi

Järkipalaa-hanketta toteutettiin yhteensä 12 koulussa Tampereella, Mikkelissä ja Lahdessa lukuvuonna 2007–2008. Kouluista kuudessa toteutettiin erilaisia Järkipalaa-hankkeen toimenpiteitä ja toiset kuusi koulua olivat vertailukouluja. Hankkeen kohderyhmänä olivat seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle siirtyvät oppilaat. Yhteensä hanke kosketti 750 koululaista.

– Nuorten ruokailutottumuksia ja terveydentilaa selvitettiin seurantatutkimuksella. Ensimmäiset mittaukset ja punnitukset tehtiin keväällä 2007 ja jälkimmäiset keväällä 2008. Tutkimusaika oli melko lyhyt, mutta esimerkiksi sokerin osuus nuorten energiansaannista saatiin laskemaan 13 prosentista 10,5 prosenttiin. Ravitsemussuositus olisi, että vain 10 prosenttia energiasta saataisiin suoraan sokerista. Yksittäisiä tuloksia merkittävämpää oli se, että hankkeen toimenpiteiden kohteena olevissa kouluissa yleinen terveyskehitys oli selvästi suotuisampaa kuin vertailukouluissa, sanoo ravitsemusterapeutti Keso.

Tutkimuksista vastasi silloinen Kansanterveyslaitos eli nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita olivat Valio, HK Ruokatalo, Vaasan & Vaasan, Sodexo, Raisio, Sydänliitto ja Oulun yliopiston hammaslääketieteenlaitos.

Toimenpiteistä tärkeimpiä olivat koulujen makeis- ja limsa-automaattien poistaminen tai niiden käytön rajoittaminen. Tilalle tarjottiin fiksumpia ja terveellisempiä välipaloja. Muun muassa kasviksia ja erilaisia eväsleipiä.

– Terveellisestä ruokailusta valistettiin koululaisten vanhempia, opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa. Heille tarjottiin esitteitä, julisteita ja erilaisia opetusmateriaaleja. Tarkoituksena oli nostaa kouluruokailun tärkeys keskustelun aiheeksi ja siinä myös onnistuttiin. Koululaisille pidettiin tietoiskuja ja heille myös kerrottiin hankkeen etenemisestä säännöllisesti. Aluksi kuului jonkin verran nurinaa ”terveystätien” höpötyksestä, mutta myöhemmin samat nurisijat olivat muiden mukana kyselemässä ruokailuun liittyvistä terveysasioista, kertoo infotilaisuuksia itsekin vetänyt ”terveystäti”.

Järkipalaa-hankkeen oppeja ja kokemuksia hyödynnetään nykyisin Leipätiedotuksen koululeipähankkeessa. Siinä keskitytään erityisesti terveiden ja ravitsevien välipalaleipien suosion kasvattamiseen nuorison keskuudessa.

Kasvottomasta ruokalasta ”Reksin raflaksi”

Sitran Järkipalaa-hankkeen lopputulokset koottiin viiteen kohtaan erillisiksi teeseiksi.

  1. Kuntapäättäjiltä vaaditaan kouluruokailulle riittäviä määrärahoja ja arvostusta.
  2. Koulun aikuisten tehtävä on luoda kouluille terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja ruokailuympäristö.
  3. Kouluruokalasta on tehtävä viihtyisä ja terveyttä edistävä kouluravintola.
  4. Yhteistyötä vanhempien, koulun aikuisten ja oppilaiden välillä on lisättävä.
  5. Vanhemmat ovat vastuussa hyvän terveysesimerkin tarjoamisesta kodeissa.

Vastuu nuorten ruokailusta on Keson mukaan joka tapauksessa aina aikuisilla – sekä kotona että koulussa. Jos nuorille tarjotaan vain terveellisiä ruokailuvaihtoehtoja, niin he eivät osaa epäterveellisempiä vaihtoehtoja niin paljon kaivatakaan.
– Yksinkertaisillakin asioilla voidaan saada paljon aikaan. Kun koulun ruokala nimetään vaikkapa ”Koulun sydämeksi” tai ”Reksin raflaksi”, muuttaa se kasvottoman laitosruokailun paljon miellyttävämmäksi kokemukseksi, huomauttaa Keso.

Talouden taantuma on Keson mukaan kouluruokailun terveellisyydelle riski. Elintarvikkeiden hintojen nousu yhdistettynä pieneneviin määrärahoihin on raaka yhtälö.
– Päättäjät eivät saisi laittaa oppilaita maksajan asemaan. Koulussa opituilla ruokailutavoilla kun on vaikutusta ihmisen terveyteen koko hänen elämänsä ajan.

Aihe

Rahoitus hankkeisiin

Sitra uudistaa erilaisilla hankkeilla ajattelua hyvästä elämästä. Etsimme ihmislähtöisiä toimintamalleja ja vauhditamme kestävää liiketoimintaa.

Julkaistu

Mistä on kyse?