Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 21.09.2016

Jos kiertotalous olisi keihäänheittoa, 90-metristä tavoitellaan

Lajissaan maailman ensimmäinen ohjelma siitä, miten kansakunta siirtyy kiertotalouteen, nostatti toiveita siitä, että lajina kiertotaloudessa Suomi on vahvasti mitalikannassa kiinni.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Samuli Laita
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Viestinnän asiantuntija, jonka työhön kuuluu vuorovaikutus suomalaisten medioiden kanssa ja Kiertotalous-avainalueen viestintä.

Vanha kulunut ilmaus, ”ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua”, oli haisteltavissa keskiviikkona 21.9. Finlandia-talolla, kun Suomen kansallinen tiekartta kiertotalouteen julkaistiin. Lajissaan maailman ensimmäinen ohjelma siitä, miten kansakunta siirtyy lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, nostatti toiveita siitä, että lajina kiertotaloudessa Suomi on vahvasti mitalikannassa kiinni.

Urheiluvertaukset aloitti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkistustilaisuuden avauspuheenvuorossaan. ”Tuleeko kulta 80 metrin kaarella vai heitetäänkö saman tien 90m? Riittäkö, että Ruotsi jää taakse vai otetaanko reippaampi loikka, että ollaan maailman kärkeä?”

Osaltaan ministeri Tiilikainen vastasi kansanedustaja Lauri Ihalaisen hieman myöhemmin esittämään toteamukseen siitä, että Euroopassa kiertotaloudessa edelläkävijän paikka on nyt auki. Hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajina he olivat yhtä mieltä siitä, että kiertotaloudesta on mahdollisuus saada suuria hyötyjä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tiilikainen vertasi valmistunutta tiekarttaa valmennusohjelmaan. ”Vaikka poliitikot asettaisivat tavoitteet, eivät ne muutu lihaksi, ellei niihin tartuta.”

Tarjolla on mahdollisuus kehittää maailman tarpeisiin ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.

Areenalla on nyt tilaa kiertotalouden kisailijoille

Finlandia-talon aamupäivässä kävi selväksi, että tähän mittelöön tarvitaan nyt laaja joukko kisaajia. Jos tuloksen tekijöitä ei ilmoittaudu harjoitteluohjelmaan, uudet innovaatiot ja kiertotalouden ratkaisut eivät toteudu niillä viidellä painopistealueella (LINKKI graafiin), joilla kiertotaloutta tavoitellaan ensimmäisenä.

”Kotimarkkina pitää olla kunnossa, että meillä on referenssejä, joita näyttää maailmalle”, korosti Sitrassa kiertotaloustyötä vetävä Kari Herlevi. Ilman esimerkkejä tehdystä työstä ei pääse kisaamaan isoille areenoille.

Uskoa Suomen valmennusohjelmaan tuntuu jo maailmalla olevan. Sitran vanhempi neuvonantaja, pitkään Euroopan komissiossa työskennellyt Timo Mäkelä välitti terveisiä kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta: ”He ovat laajasti jo uteliaita, ja Suomea pidetään kiertotalouden osalta kiinnostavana maana.” Tiilikaisen kokemukset eivät olleet vielä aivan yhtä ruusuisia: ”Aina kun tapaan ministerikollegoita maailmalla, haluavat he puhua metsäasioista, joissa Suomi koetaan kärkimaaksi. Toivottavasti he haluavat puhua jatkossa myös kiertotaloudestakin.”

Suomen tiekartan kansainvälisen arvioinnin tehnyt Martin Stuchtey ei säästellyt innostustaan kuvatessaan, millaisen uuden alun edessä Suomi voi olla. ”Suomen koulujärjestelmän mullistaminen lienee ollut samanlainen hetki”, hän hehkuttaa arviossaan. ”Kerääkö Suomi jälleen potin?”, hän viittasi Finlandia-talolla aiempaan teknologiamenestykseemme.

Eilisen tuloskunto ei kuitenkaan ole tae tämän päivän mitalisijoista, oli paneelikeskustelussa MTK ry:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakolan viesti. ”Maatalous- ja metsäalalla meitä on hidastanut liian hyvä menneisyys”, hän vastasi Sitran johtajan Mari Pantsarin kysymykseen, mikä Suomea vielä pidättelee olemasta kiertotalouden ykkösmaa.

Keihäskansasta kiertotalouskansaksi

Useiden keskustelijoiden viesti oli, että kiertotalouden valmennusohjelmassa täytyy olla mukana koko yhteiskunta. ”Vastuu ei voi olla pelkästään yksittäisillä edelläkävijäyrityksillä”, totesi Sitran hallituksen jäsen Kirsi Sormunen.

”Olemme keihäskansa, ja meidän pitää olla tulevaisuudessa kiertotalouskansa”, MTK:n Mäki-Hakola tiivisti. Kiertotalouden kysyntä syntyykin arjen valinnoista niin yksityistalouksissa kuin yrityksissäkin. Millaisen painoarvon annamme tuotteiden kestävyydelle, sille että ne on suunniteltu materiaalien ja arvon saamiseksi uudelleen kiertoon. ”Edelleen suurin osa tuotteista on kehnosti suunniteltuja”, totesi Rooman Klubin presidentti Anders Wijkman videotervehdyksessään.

Sitran Herlevi haastoi mukaan myös rahoittajia ja nuoria – niitä joiden tulevaisuutta rakennetaan. Pelissä ei ole pelkästään Suomen kisamenestys, vaan koko planeetan kyky tuottaa ihmiskunnalle hyvinvointia. Panokset ovat kovia, mutta luvassa voi olla myös isoja palkintojakin.

Kiertotalouden tiekartan askeleet kohti kisamenestystä vaativat paitsi yrityksiltä rohkeutta, myös lainsäätäjän ja julkisen vallan tukea. Ministeri Tiilikainen vilauttikin mahdollisuutta, että ”kokeilu voi olla myös sitä, että höllätään säädöksiä.”

Meillä on nyt valmennusohjelma, pidetään huolta, että se ysikymppinen on mahdollinen ensi vuosikymmenellä”, ministeri Tiilikainen lopetti puheenvuoronsa.

Katso Sitran Kari Herlevin ja Samuli Laidan yhteenvetovideo päivän annista Sitran Facebook-kanavalta.

Alla näet ministeri Kimmo Tiilikaisen ja kansanedustaja Lauri Ihalaisen keskustelun Finlandia-talolla 21.9.2016. Keskustelua moderoi Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä.