Jussi Huttunen: Raha ja terveys

Rahan puute pakottaa meidät puhumaan siitä, mikä terveydenhuollossa on olennaista ja tärkeää. Teemmekö oikeita asioita ja teemmekö niitä oikein? Kuinka paljon yhteisiä varoja voimme käyttää terveydenhuoltoon ja mistä löydämme rahat sen jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin?

Rahan ja talouden merkitys väestön terveyden kannalta on suuri. Mitä rikkaampi kansa, sen paremmin se pystyy edistämään ja ylläpitämään kansalaistensa terveyttä. Mutta vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Terveys parantaa kansakunnan mahdollisuuksia menestyä. Mitä terveempi väestö, sen paremmin se selviää kansainvälisessä kilpailussa. Siten ei ole yllättävää, että terveyden – elinajan odotteella mitattuna – ja bruttokansantuotteen välillä vallitsee voimakas yhteys. 

Maailmankaupan vapautuminen ja rajojen kaatuminen vaikuttavat ihmisten terveyteen. Ihmiset, työ, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaasti.  Verokilpailu vähentää mahdollisuuksia tuottaa julkisia terveyspalveluja. Markkinointi ja mainonta lisääntyvät. Terveydelle haitallisten tuotteiden markkinat siirtyvät vähäisemmän säätelyn alueille, erityisesti kehitysmaihin. Tehokkuusvaatimukset muuttavat tuotantotapoja ja työelämän rakenteita. Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. 

Terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuu runsaasti paineita. Eliniän pitenemisen seurauksista kyllä selvitään. Ongelman aiheuttavat suuret ikäluokat – jälleen kerran. Vuosina 1945–1950 syntyneet kansalaiset tulevat hoito- ja hoivaikään vuosien 2010 ja 2030 välillä ja kaksinkertaistavat nykyiset resurssitarpeet. 

Rahaa kuluu paljon, jos haluamme myös tulevaisuudessa hyödyntää lääketieteen saavutukset. Hyvä hoito pidentää elämää ja tuottaa terveyttä ja toimintakykyä, mutta maksaa. Meidän tulisi joka vuosi kansakuntana rikastua 5 %, jos haluamme ottaa käyttöön kaikki modernin lääketieteen saavutukset. Pitkällä aikavälillä bruttokansantuote kasvaa noin 2,5 % vuodessa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Tarpeiden ja voimavarojen välinen kuilu levenee siis vääjäämättä. 

Voimme ehkäistä terveydenhuollon kriisin tai ainakin lykätä sitä pitemmälle tehostamalla terveydenhuollon toimintaa. Henkilökunnan työmäärää ei voida lisätä, sillä ihmiset tekevät työtä kestokykynsä rajoilla. Oikea ratkaisu on lisätä terveydenhuoltojärjestelmän teknistä ja kohdentavaa tehokkuutta tekemällä asiat oikein ja käyttämällä rajalliset voimavarat siellä, missä ne tuottavat eniten terveyttä. Parantamisen varaa on paljon, palvelurakenteissa, koulutuksessa, parhaiden käytäntöjen kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä tietojärjestelmien ja informaatioteknologian hyödyntämisessä. Tärkeä asia on metsän näkeminen puilta – kokonaisuuden edistäminen osaoptimoinnin sijasta. Ja ilman yhteen hiileen puhaltamista, eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä, ei onnistuminen ole mahdollista.  

Jussi Huttunen
Puheenvuorot-palstalle artikkeleita kirjoittavat asiantuntijat sekä Sitrasta että sen ulkopuolelta. Palautetta kirjoittajalle ja ehdotuksia artikkelikirjoittajiksi tai artikkelien aiheiksi voi lähettää osoitteeseen toimitus@sitra.fi.