Kuvaaja: Ronan Browne

Julkaistu 28.05.2014

Kankeista projekteista ketteriin kokeiluihin

Kirjoittaja
 
Laura Häkli

Erityisesti julkinen sektori hyötyisi kokeiluista strategisen kehittämisen välineenä. Suunnittelukulttuurin rinnalle tarvitsemme rohkeaa, kevyttä ja edullista kokeilukulttuuria, ilmenee Sitran teettämästä tuoreesta selvityksestä.

Voisiko sanonnan ”Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty” kääntää muotoon ”Kerran kokeiltu on jo hyvin suunniteltu”? Ehkä ainakin joissakin tapauksissa. Tähän suuntaan uusi ketterän kehittämisen keino, strateginen kokeilu, voi viedä suomalaista huolelliseen suunnitteluun pohjaavaa hallintokulttuuria. Hyvää suunnittelua, työryhmämietintöihin pohjaavaa valmistelua, ennakointia ja varautumista tarvitaan toki aina, mutta sen rinnalle tarvitaan erityisesti julkisella sektorilla yhä enemmän notkeita ja joustavia yhteiskunnallisen kehittämisen keinoja. Strategiset kokeilut vastaavat juuri tähän tarpeeseen: ne ovat kevyitä, ketteriä ja edullisia tapoja ratkaista ongelmia ja testata uusia toimintatapoja nopeasti.

Sitra on ottanut kokeilut omaksi työvälineekseen, ja esimerkiksi Jyväskylässä kokeiluja on käytetty strategisen kehittämisen välineenä Kohti resurssiviisautta -hankkeessa. Vuoden 2013 loppupuolella Sitra haki kokeilukulttuurin keinoin uusia, arkisia tapoja vähentää luonnonvarojen kulutusta, päästöjä ja samalla lisätä hyvinvointia alueella, eli sanalla sanoen edistää resurssiviisautta. Jyväskylän seudulla asukkailta saatiin yli 210 ideaa, joiden pohjalta toteutettiin 15 kokeilua, ja lähes kaikilla niistä oli toivottuja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kokeiluja kehitettiin ja jalostettiin matkan varrella ja yhdestä kokeilusta, hävikkiruuan vähentämisestä kouluissa, syntyi jopa uusi toimintatapa, joka on levinnyt ympäri Suomea. Kaikkiaan viittä kokeilua päätettiin jatkaa muodossa tai toisessa.

Kokeilukulttuuri on Suomessa vielä lapsenkengissä, ja siihen liittyy paljon haasteita. Hankkeen yhteydessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Annukka Berg, Mikael Hildén ja Kirsi Lahti selvittivät, miten kokeiluja voidaan käyttää strategisen kehittämisen välineinä ja miten kokeiluilla saataisiin aikaan todellista muutosta ja laajoja vaikutuksia.

Jyväskylässä kokeilut onnistuivat monella tavalla: niiden avulla voitiin nopeasti testata idean toimivuutta, havainnollistaa resurssiviisauden käsitettä, luoda innostunutta ilmapiiriä ja sitouttaa kaupunkilaisia hankkeeseen. Kaupungille kokeilut tarjosivat uudenlaisen kehittämistyön välineen.  Kokeilut toivat myös esiin sen, että pysyvämmän muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan poliittisia päätöksiä, johdon sitoutumista, uutta liiketoimintaa ja muutoksia julkisen sektorin, järjestöjen ja kuluttajien toiminnassa. Kaupungin ja organisaatioiden johto on osallistettava kokeiluihin, ja kokeilut on kytkettävä laajempiin kehittämisprosesseihin ja muutosstrategioihin.

Kokeiluja voidaan tukea monin tavoin, kuten tarjoamalla kokeilijoille helposti haettavia siemenrahoja, asiantuntija-apua ja tukemalla viestinnässä ja fasilitoinnissa. Viestinnän rooli kokeilujen hyvien tulosten levittämisessä osoittautui suureksi: arkiset, pienimuotoisetkin kokeilut saivat mediassa paljon palstatilaa ja ne herättivät runsaasti keskustelua ja poikkeuksellisen myönteistä huomiota.

Resurssiviisaus pyrkii ratkomaan maapallon kokoisia haasteita: hillitsemään ilmastonmuutosta, järkevöittämään niukkenevien luonnonvarojen käyttöä ja samalla lisäämään hyvinvointia. Näiden valtavien haasteiden purkaminen pieniksi arkisiksi muutostoimenpiteiksi on kokeilujen tärkeimpiä ansioita. Kokeilujen kautta ihmiset lähtivät parantamaan omaa työtään ja arkeaan ja ennen kaikkea heille tarjoutui uudenlainen mahdollisuus osallistua oman elinympäristönsä kehittämiseen mielekkääseen suuntaan. Sille on selvästi kysyntää.

Tutustu tästä Sitran selvitykseen Kohti kokeilukulttuuria.

 

Mistä on kyse?