archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Katsaus KulttuuriVOS-sidosryhmätilaisuuden 14.6. teemoihin

#KulttuuriVOS-sidosryhmätilaisuudessa 14.6. tutustuttiin esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusmallin hahmotelmiin. Seuraavassa katsauksessa palataan vielä kertaalleen päivän teemoihin. Tilaisuus päätti asiantuntijatyöryhmän kevätkauden. Taiteen ja kulttuurin merkityksestä keskustellaan kesän aikana #KulttuuriVOS-blogisarjassa. Blogit ovat luettavissa osoitteessa www.sitra.fi/KulttuuriVOS.

Kirjoittaja

Hannele Eklund

#KulttuuriVOS-työryhmän keskustelunavausten koordinoija ja sosiaalisen median kanavien koordinoija, toimitusjohtaja, WellSpoken Oy

Julkaistu

Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio kävi alustuspuheenvuorossaan läpi rahoitusperiaatteet, joiden pohjalta KulttuuriVOS-uudistustyötä tehdään. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla ja Sitran kanssa yhteistyössä tehtävän uudistustyön tuloksena laaditaan ehdotus rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi esittäviä taiteita ja museoita koskevassa laissa. Tavoitteena on nykyisen valtionosuusjärjestelmän ja harkinnanvaraisen rahoituksen välisen kuilun kaventaminen.

Rahoitusmalliluonnosten esittelijöinä toimivat näyttelijä Jarkko Lahti ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri sekä museojohtajat Kati Kivimäki ja Juhani Ruohonen. Tilaisuuden alustuspuheenvuorojen pitäjistä Kalle Kallio totesi, että museoiden osalta rahoitushahmotelman olennaisin muutos olisi alueellisten vastuumuseoiden ja valtakunnallisten vastuumuseoiden siirtyminen ”statuspohjaisesta tehtäväperusteiseen” rahoitukseen.

Molemmat hahmotelmat ottavat huomioon pitkä- ja lyhytaikaisen rahoituksen sekä laskennallisen ja harkinnanvaraisen rahoituksen. Museot jaetaan valtionosuuden piirin kuuluvaan kahteen pääkategoriaan. Yleismuseot ovat omassa kategoriassaan ja alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot omassaan, joille voidaan myöntää tehtäväperusteinen lisärahoitus. Näiden lisäksi luonnos mainitsee harkinnanvaraisen hankerahoituksen.

Esittävissä taiteissa rahoitus jakautuisi kahteen laskennalliseen (6 ja 3 vuotta) ja yhteen harkinnanvaraiseen (1-3 vuotta) kategoriaan, joiden rinnalla toimisi lisäksi erillinen kertaluontoinen harkinnanvarainen hankeavustus. Kuusivuotinen laskennallinen rahoitus osoitettaisiin laajan palveluvelvollisuuden toimijoille sekä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäville toimijoille. Kolmivuotinen laskennallinen rahoitus koskisi vakinaista esitystoimintaa harjoittavia toimijoita. Harkinnanvarainen rahoituskategoria olisi ”lupaaville tulokkaille” ja vakiintuneille toimijoille sekä viisivuotinen kertaluontoinen avustus ”uudistajille ja kokeilijoille”.

Molemmissa hahmotelmissa rahoituksen piirissä olevien toimijoiden kelpoisuus kuhunkin rahoituskategoriaan arvioitaisiin säännöllisin väliajoin, esittävissä taiteissa liikkuminen kategoriasta toiseen olisi myös kriteerien täyttyessä mahdollista. Alustuksia seurasi vilkas keskustelu, josta koostetuissa kommenteissa useimmin esiintynyt aihe koski kategorioiden kriteereitä ja niiden arviointia.

Uudistustyön seuraavat askeleet otetaan asiantuntijatyöryhmän työpajamuotoisissa kokouksissa ja kentän sidosryhmätyöpajassa, joiden jälkeen asiantuntijatyöryhmä tekee ehdotuksen hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuriministerille, joka lähettää sen lausuntokierrokselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja totesi päätöspuheenvuorossaan, että lokakuun loppuun mennessä valmistuvaksi suunnitellulle työlle on haettu jatkoaikaa vuoden loppuun. Ministeri Terho myönsi asiantuntijatyöryhmän työlle jatkoajan 16.6.2017.

Lisätietoja

Lataa tästä KulttuuriVOS-sidosryhmätapaamisen 14.6.2017 tallenne.

Lue uusia keskustelunavauksia taiteen ja kulttuurin merkityksestä #KulttuuriVOS -blogisarjasta.

Mistä on kyse?