Julkaistu 05.06.2017

Kaupungit johtavat kehitystä kohti kiertotaloutta

Kiertotalouteen siirrytään kaupungeissa. Syyt siihen ovat yksinkertaiset: Vuoteen 2050 mennessä maailman väestöstä 79 % asuu ja bruttokansantuotteesta jopa 85 % tehdään kaupungeissa. Siksi myös suurin osa resursseista käytetään niissä. Tämän vuoksi muutos alkaa kaupungeista. Kiertotaloudesta syntyy myös uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia.
Kirjoittaja
Smart & Clean -projekti
Eetu Helminen vastaa Helsingin seudun viisivuotisen Smart & Clean -projektin viestinnästä ja seuraa uudenlaisten palveluiden ja ratkaisujen syntymistä ja synnyttämistä tarkkaan.

Monet kaupungit maailmalla edistävät kiertotaloutta. Yhteistä kaikille on halu vähentää jätettä, hillitä ilmastonmuutosta ja käyttää resursseja tehokkaammin. Osa katsoo lisäksi, että kiertotalous parantaa ihmisten elämänlaatua ja luo uutta liiketoimintaa.

”Helsingissä kaikki tekeminen tähtää kaupunkilaisten parempaan elämään. Tämä tarkoittaa muun muassa helpompaa liikkumista, entistä parempaa ilmanlaatua, jätteetöntä kaupunkia ja menestyvää liiketoimintaa”, Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo.

Vihreä talous suunnannäyttäjänä Vancouverissa

Vancouverissa kierrätys on ollut arkipäivää jo 1970-luvulta. Kiertotalous on kuitenkin otettu keskiöön vasta aivan viime aikoina. Nyt Vancouver tähtää jätteettömäksi vuoteen 2040 mennessä.

”Kaupungin näkökulmasta kiertotalous vähentää jätteenkäsittelykustannuksia, tarvetta ostaa uutta maata ja kuljettaa jätteitä. Nämä ovat selviä säästöjä. Toinen syy on, että seitsemän prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä tulee kiinteästä jätteestä. Tämä on hieno mahdollisuus vähentää päästöjämme. Kiertotaloudessa on myös valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo johtaja Bryan Buggey Vancouverin elinkeinotoimesta.

Hän johtaa tiimiä, joka on vastuussa useista aloitteista hiilineutraaliin ja tietopohjaiseen talouteen liittyen. Aloitteet liittyvät kiinteästi Vancouverin kasvuun tulevaisuudessa, ja kaupunki on jo onnistunut luomaan ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Kaupunki hyväksyi vuonna 2010 Greenest City Action Plan 2020 -toimintasuunnitelman, jossa tavoitteena on olla maailman vihrein kaupunki.

Tulokset ovat olleet huikeita. Neljässä vuodessa cleantech-yritysten lukumäärä on kasvanut 30 prosenttia, alueelle on luotu yli 20.000 vihreää työpaikkaa, ja yli 3.000 yritystä on osallistunut Green Economy- ohjelmaan, jolla vähennetään alueen hilidioksidipäästöjä. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä saavutuksista.

Kaupunki voi eri ohjelmien lisäksi parantaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollistaa uuden liiketoiminnan synnyn sääntelyllä.

”Aloitimme ruoan pakollisen kierrätyksen vähän aikaa sitten. Säädöksen omaksui 72 prosenttia asukkaista muutamassa viikossa. Olemme todella tyytyväisiä asukkaisiimme, heidän mielestään emme voi olla liian vihreitä”, Buggey sanoo.

Yhteistyö avain menestykseen Helsingissä

Helsingin urbaani sukupolvi antaa erinomaisen mahdollisuuden edistää kiertotaloutta. Paremman suunnittelun ansiosta kaupunki on esimerkiksi onnistunut säästämään 1,4 miljoonaa litraa polttoainetta ja vähentämään päästöjä yli 3.500 hiilidioksiditonnia hyödyntämällä louhittua maa-ainesta. Helsinki mahdollistaa myös esimerkiksi ruokahävikkiä vähentävien sovellusten kehittämisen. Yksi niistä antaa ravintoloille mahdollisuuden myydä ylijäämälounaita alennettuun hintaan. Kalasatamassa testattu toinen uusi sovellus auttaa asukkaita myymään ylijäämäruokaa tai aineksia naapureilleen.

”Kaupunkilaiset tekevät Helsingissä paljon. Esimerkiksi kierrätyspäivänä koko kaupunki muuttuu kirpputoriksi. Tällöin kaupunkilaiset myyvät tai lahjoittavat itselleen turhiksi jääneitä tavaroita toisille kaupunkilaisille, jotka puolestaan hyötyvät niistä. Tämä on kiertotaloutta parhaillaan”, Marja-Leena Rinkineva toteaa.

Helsingissä on nähty, että muutos tapahtuu vain eri toimijoiden yhteistyöllä. Helsingissä yhteistyötä kehittämään on perustettu Sitran käynnistämänä viiden vuoden muutosprojekti, pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö. Siinä ovat mukana pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä Lahti, 12 johtavaa suuryritystä, Sitra, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä valtio. Kaikki mukanaolijat ovat sitoutuneet tekemään Helsingin seudusta maailman parhaan testialueen puhtaille ja älykkäille ratkaisuille. Tiivis, tavoitteellinen ja konkreettisiin muutostekoihin pyrkivä yhteistyö on poikkeuksellista jopa maailman mittakaavassa.

”Meille on erittäin tärkeää, että pääsemme puhumaan avoimesti eri toimijoiden kesken. Olemme jo huomanneet, että yhteistyö tuottaa tulosta. Maailman ensimmäisen tiiviin ja koko kaupungin kattavan ilmanlaadun seurantajärjestelmän rakentaminen ja päätös Helsingin seudun bussien sekä kaupungin työkoneiden polttoaineen vaihtamisesta biopohjaisiin vuoteen 2020 mennessä ovat hienoja saavutuksia, kertoo Marja-Leena Rinkineva, joka on myös Smart & Clean -säätiön hallituksen jäsen.

Yritykset tarvitsevat kaupunkeja

Yksi hyvä esimerkki kiertotaloudesta Helsingissä ovat monet laaja-alaiset älykkäät liikkumisratkaisut automaattisten ajoneuvojen kehittämisestä kaikkien linja-autojen vaihtamiseen biopolttoainetta käyttäviin autoihin.

Suomalainen MaaS-operaattori sekä jaettuja kyytejä välittävä suomalainen Tuup ponnistavat Helsingistä maailmalle. MaaS palvelulla asiakas voi yhdellä applikaatiolla varata kyydin ovelta ovelle käyttäen esimerkiksi bussia, kaupunkipyörää ja sähköautoa matkan eri vaiheisiin. Tällaiset palvelut vähentävät yksityisautojen tarvetta.

”Jotta meidän palvelumme menestyisi ja houkuttelisi lisää matkustajia julkiseen liikenteeseen, kaipaamme pääsyä julkisen liikenteen liikennetietoihin ja kaupalliseen puoleen. Tämä mahdollistaa palveluiden vaivattoman käytön ja hyvän käyttökokemuksen kehittämisen. Asiakkaalle ei ole ihanteellista, jos häntä pompotellaan sovelluksesta toiseen. Toki tämäkin on parempi kuin ei mikään”, Tuupin toimitusjohtaja Pekka Möttö kertoo.

Tuupin kaltaiset palvelut ovat hyödynnettävissä kaikkialla. Näin yhdessä kaupungissa testattu ratkaisu lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta kaikissa uuden palvelun käyttöönottaneissa paikoissa.

Muutos kohti kiertotaloutta tehdään siis yhdessä. Opit Vancouverista ja Helsingistä ovat samansuuntaisia. Yhteistyö on valttia ja kiertotalous luo menestyvää liiketoimintaa.

”Kokemuksemme mukaan kaksi asiaa ovat tärkeitä. Ensinnäkin, säätely lisää innovaatioita. Kaupungin johdonmukainen ympäristöpolitiikka on hyväksi taloudelle. Toiseksi, asukkaiden sitoutuminen on elintärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. Monet kaupungit keskittyvät omiin toimintoihinsa, kuten kaupungin autokannan vaihtamiseen sähköiseksi, mutta meidän tulisi tehdä enemmän”, Bryan Buggey huomauttaa.

”Tärkeintä on muistaa, että kiertotalous parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua. Kaupunki on suunniteltava kaupunkilaisia varten”, Marja-Leena Rinkineva tiivistää Helsingin kokemukset.

Mistä on kyse?