Allie Wist puhumassa Slushissa Helsingissä vuonna 2017. Kuva: Samuli Laita

Julkaistu 04.12.2017

Kiertotalous on myös ruokajärjestelmän tulevaisuus

Nykyinen ruokajärjestelmämme on kestämätön, tehoton ja epätaloudellinen. Kiertotalous voi olla ratkaisumme kyseiseen ongelmaan.
Kirjoittaja
Journalisti

Sitra isännöi korkean teknologian startup-tapahtuma Slushin ensimmäisenä iltana sivutapahtumaa, joka käsitteli ruoan tulevaisuutta kiertotaloudessa. Yrittäjät, yritysjohtajat, päättäjät, taiteilijat, maanviljelijät ja kokit keskustelivat yhdessä nykyiseen ruokajärjestelmäämme liittyvistä ongelmista ja siitä, millaisia ratkaisuja niihin on tarjolla.

”Noin 31 prosenttia kaikesta ruoasta menee hukkaan,” kiteytti Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar ongelman ytimen.

”Ajatelkaa kaikkia niitä fossiilisia polttoaineita, joita sadon kasvattamiseen ja korjuuseen on käytetty, kaikkia maanviljelijöille maksettuja tukiaisia sekä kaikkea logistiikkaa ja pakkaamista. Sellainen on typerää tuhlausta. Se on suoranainen kestävyyskriisi.”

Ratkaisu tähän hätätilanteeseen on tuoda kiertotalouden periaatteet myös ruokajärjestelmäämme. Tämä merkitsee lisääntyvää tehokkuutta, kestävyyttä, ruoan lähteiden monipuolistamista, uusia liiketoimintamalleja, laajamittaisia kumppanuuksia ja ruokajätteen muuttamista raaka-aineeksi.

Syö ensin heinäsirkkasi, vasta sitten voit saada merilevää

Saveur-lehden taiteellinen johtaja Allie Wist piti illan pääpuheenvuoron ja kertoi, kuinka ruokajärjestelmiemme tulevaisuus on sovitettavissa yhteen ruokaperinteiden ja ympäristön kanssa.

”Länsimainen ruokavaliomme on nykyisin äärimmäisen homogeeninen ja se rakentuu kolmen pääraaka-aineen varaan: maissin, soijan ja vehnän”, Wist sanoi.

”Ympäristöstämme ja ruokavaliostamme puuttuu biodiversiteetti. Aiemmin olimme metsästäjä-keräilijöitä, mutta tänä päivänä emme enää osaa hankkia omaa ruokaamme. Olemme kadottaneet tämän tietämyksen kasveista.”

Wist kehui meitä suomalaisia siitä, että olemme vielä säilyttäneet osan näistä perinteistä, kuten marjojen poimimisen ja sienten keräämisen metsistä. Yksi Wistin valokuvahankkeista keskittyi sellaisiin ruoan raaka-aineisiin, joita hänen synnyinseudullaan Uudessa Englannissa ei hyödynnetä riittävästi, kuten voikukka, tähtimö, meduusat ja rakkolevä.

Sitra tarjosi vieraille myös epätavallisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, kuten kaurasta ja havupuuöljystä tehtyjä smoothieita, merilevällä päällystettyä juustoa sekä heinäsirkkapizzaa.

Suomi hyväksyi äskettäin hyönteiset ihmisravinnoksi. Niistä saatavan proteiinin ekologinen taakka on huomattavasti pienempi kuin punaisen lihan. Suomen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen lupasi jatkaa byrokratian karsimista kiertotalouden alan innovaatioiden edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä on juuri hyönteisten salliminen ravinnoksi.

Tekoja eikä pelkkiä sanoja

Illan ohjelmaan osallistui lukuisia yrittäjiä, jotka kertoivat, kuinka heidän kehittämänsä ruokaan liittyvät ratkaisut vievät meitä yhä lähemmäs kiertotaloutta. Robbes Lilla Trädgårdin Robert Jordas on kehittänyt tehokkaan kerrospuutarhan salaattien ja yrttien viljelyä varten.

”On tärkeää kasvattaa ruoka paikallisesti, jotta kuljetuskustannuksia voidaan vähentää ja paikalliset ihmiset saadaan mukaan toimintaan”, Jordas mainitsi. ”Pystymme käyttämään tuotannossa 50 prosenttia vähemmän energiaa ja tuottamaan 50 prosenttia parempia satoja kuin perinteiset kasvihuoneet.”

Ravintoloitsija Esmee Jiskoot soveltaa ruoan kiertotalousideaa varsin kirjaimellisesti omassa suositussa De Ceuvel -ravintolassaan Amsterdamissa.

”Me teemme kestävyydestä helposti saavutettavaa,” Jiskoot kertoi. ”Käytämme kokkaukseen ruoantähteistä saatua biokaasua. Otamme talteen asiakkaidemme virtsan sisältämän fosforin ja käytämme sitä peltojen lannoittamiseen. Tämä on paikallista kaupunkiviljelyä – pääasiassa kasvipohjaista ravintoa, joka on ympäristön kannalta parempi valinta kuin liha.”

Illan osallistujat painottivat useaan otteeseen, että esitetyt asiat eivät jää pelkkien suunnitelmien ja ajatusten tasolle. Poliitikot, yrittäjät ja suuryritykset ovat ryhtymässä tekoihin, jotta kiertotaloudesta tulisi totta ruoka-alalla.

”Meillä on olemassa ratkaisut, joiden avulla voimme taistella ilmastonmuutosta vastaan kiertotalouden keinoin”, kertoi Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.

”Mutta niiden toteuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita. Joten eiköhän siirrytä kiertotalouteen kaikki yhdessä!”

Mistä on kyse?