Photo: Patrik Rastenberger

Julkaistu 12.12.2016

Kiikarihallitus katsoo kauas – Kertun tulevaisuus tehdään nyt

Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Millaisia valintoja tekisit, jos voisit kirjoittaa Suomen talouden linjaukset niin että ne ovat tulevaisuuden kannalta kestäviä? Mahtuisivatko kestävä hyvinvointi, ekologia ja talous samaan pakettiin? Millaisen tulevaisuuden rakentaisit tänään syntyneelle Kertulle? Sitra kokosi syksyllä 2016 jälleen 31 päättäjää ja vaikuttajaa pohtimaan Kertun tulevaisuutta Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssille. Osallistujat valitsivat keskuudestaan maalle hallituksen, ja kurssi päättyi tiedotustilaisuuteen hallitusohjelman linjauksista.

Kurssilla muodostettu kestävän talouden hallitus kääri hihat ja kiikaroi kauas Kerttu-vauvan tulevaisuuteen. Kurssin lopuksi hallituksen visioksi julistettiin Suomi – maailman onnellisin maa 2034. Kurssin hallitus lupasi yön pimeinä tunteina viimeistellyssä ohjelmassaan rakentaa huomisen Suomea ja tarjota sivistystä, saasteettomuutta sekä työtä ja turvaa jokaiselle.

”Vuonna 2034 Kerttu täyttää 18 vuotta ja Suomi on maa, jossa on hyvä olla,” linjasi kurssin nro 9 pääministerinä toiminut Päivi Kärkkäinen, Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja.

Vaikka kyseessä oli koulutukseen liittyvä harjoitustyö, pelattiin aidoilla faktoilla. Työllisyystilanne, idän kaupan romahdus ja ikääntyvä kansa haastoivat osallistujat ratkomaan todellisia ongelmia. Virkamiehet ja eri alojen asiantuntijat kasasivat taustatietoa työpöydälle. Harjoitukseen liittyvässä mediatilaisuudessa kurssin valtiovarainministeri esitteli linjaukset reaalimaailmasta lähtöisin olevin luvuin ja keinoin.

”Julkinen talous vakautetaan määrätietoisin ja kestävin keinoin. Sote- ja maakuntarakennetta kehitetään edelleen, työmarkkinoilla rakennetaan yhteistyötä ja pohjustetaan paikallista sopimista luottamuksen hengessä, julkisissa menoissa tavoitellaan nollalinjaa,” kiteytti kurssin pääministeri suunnitelmia.

Ympäristöministeri puolestaan valotti Kertun tulevaisuutta puhtaassa maailmassa, jossa joukkoliikenne on ylivoimainen liikkumisen muoto jätevapaassa Suomessa ja ympäristöosaamisesta on syntynyt yritystoimintaa.

Kurssin hallitusohjelmassa luvattiin kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, toteuttaa perustulouudistus, taata y-tunnus kaikille ja 6+6+6-mallinen perhevapaajärjestelmä sekä rakentaa maailman paras koulutusjärjestelmä, joka tukee elinikäistä oppimista.

Konkreettiseksi toimeksi nostettiin asunto ensin -malli, jossa oma koti, riittävä tuki ja turva asumisen jatkumiselle ovat lähtökohtana elämän kuntoon saamiselle. Kohtuuhintaista asumista tuetaan mm. kaavoituksella ja uudistamalla asumistukijärjestelmää. Kansalaisen asiointia tuetaan velvoittamalla pankkeja myöntämään verkkopankkitunnukset kaikille.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä tulevat kuntatalouden muutokset kirjattiin myös kurssin hallitusohjelman. Kuntien, maakuntien ja valtion työnjakoa, vastuita ja velvollisuuksia selkeytetään. Hallinnolliset ja henkilöstöjärjestelyistä saavutettavat synergiaedut hyödynnetään maakuntarakenteessa. Vaikuttavuuskriteerejä pyritään käyttämään nykyistä laajemmin kuntien ja maakuntien rahoituksessa ja hankinnoissa. Johtamiseen ja työkulttuuriin kiinnitetään huomiota. Tiedotustilaisuudessa kurssin mediaryhmä haastoi ohjelman tekijöitä tiukoilla kysymyksillään.

Kurssi havainnollisti konkreettisesti päätöksenteon vaikeutta globaalissa maailmassa, jossa asiat ovat sidoksissa toisiinsa monimutkaisena vyyhtinä. Tiedon ja viestinnän merkitys korostuvat laajojen ja kauaskantoisten suunnitelmien työstämisessä ja kurssilaiset kiteyttivätkin havaintojaan osuvasti:

”Hyvä aie voi helposti kuivua kokoon, kun teemaan liittyvä kaikki tieto kootaan yhteen.”

”Tieto – oikea ja vääristynyt – leviää nopeasti.”

”Monen päivän työskentely tiivistyy yhteen hallitusohjelmaa kritisoivaan tviittiin: ´Puoli Suomea on unohdettu.´ – Tätäkö on todellisuus? Valuuko valta sananikkareille?”

Yhteistyö on maailman mittakaavassa pienen Suomen etu ja tälläkin kurssilla yhteistyötä kehuttiin vuolaasti: ”Eri taustoista huolimatta yhteistyö oli sitoutunutta ja aikaansaavaa.” Kurssilaisten haaviin jäi paljon faktaa kestävän talouspolitiikan lainalaisuuksista. Virkamiesten tarjoamasta laajasta tietomäärästä oltiin vilpittömän innostuneita. Yhteinen maali, hallitusohjelman aikaansaaminen yhdisti voimat tehokkaasti ja opetti hyödyntämään myös vastakkaisia näkemyksiä. Kerttu-vauva voi jatkaa rauhassa kasvuaan aikuiseksi näiden päättäjien suojeluksessa.

3 nopeaa kestävästä talouspolitiikasta

Kurssin 9 käynyt osastopäällikkö Pentti Pikkarainen valtiovarainministeriöstä vastaa.
1. Tärkein oivalluksesi kurssilta? Asioiden monipuolinen käsittely ja keskustelut eri taustan omaavien henkilöiden kanssa ovat erittäin tärkeitä ja hyödyllisiä.
2. Mikä yllätti sinua eniten kurssin aikana? Suomessa on valtavan paljon erittäin hyvää osaamista, mutta se on vajaakäytössä.
3. Mikä kurssin oppi päätyy omaan arkeesi? Yritän miettiä asioita vielä enemmän pitkän aikavälin näkökulmasta ottaen huomioon talouden ja ympäristön välisen tasapainon.


Järjestyksessä yhdeksäs Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittui syys-marraskuuhun 2016. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.

 

 

Mistä on kyse?