Julkaistu 16.04.2012

Kokeiluista opittua

Kirjoittaja
Asiantuntija, Ratkaisu 100, Sitra
Kalle Nieminen uskoo valtion vahvaan rooliin innovaatioiden takana. Päivätyössään hän toteuttaa tätä konkreettisesti vetämällä Ratkaisu 100 -haastekilpailua.

Kokeilukulttuurin ajatuksena on, että ideaa kokeillaan jo suunnitteluvaiheessa. Kokeiluilla on tarkoitus paikantaa idean haasteet ja kehittämistä vaativat kohdat ja samalla työstää sitä eteenpäin. Yhteiskunta muuttuu kiihtyvällä tahdilla, joten uusiin vaatimuksiin tulee pystyä vastaamaan nopeammin ja ketterämmin jo suunnitteluvaiheessa.

Kokeilukulttuuriin kuuluu vahvasti lupa epäonnistua. Sekin, että kokeilu epäonnistuu, tuottaa usein tuloksia ja tietoa siitä, mitä tulisi tehdä eri tavalla ja mihin suuntaan ideaa tulisi kehittää.

Uusi demokratia -foorumin kokeiluvaiheeseen valittiin 12 ideaa. Ideoista kokeiluiden takana voit lukea lisää täältä. Tässä artikkelissa keskitytään kokeiluihin ja niiden tuloksiin.

 

Kaupunginosavaltuusto

Kaupunginosavaltuusto-idea on MetropoliAreenan. Kokeilussa MetropoliAreenan hankkeesta vastaava henkilö vietiin tutustumaan Rovaniemen Yläkemijoella toimivaan aluelautakuntaan. Tapaamisessa keskusteltiin paikallisten vaikuttajien kanssa ja tutustuttiin lautakunnan toimintaan ja siihen liittyviin haasteisiin. Samalla tavattiin myös Rovaniemen kunnan virkamies. Vaikka Yläkemijoella toimiva aluelautakunta on monesta näkökulmasta hyvin erilainen kuin MetropoliAreenan suunnitelma, oli toiminnassa yllättäviäkin yhtymäkohtia.

Kokeilu nosti esille muutamia konkreettisia kysymyksiä kaupunginosavaltuuston toiminnasta. Ensinnäkin, kysymys siitä minkälaisen prosessin kautta lautakunta muodostetaan. Toinen kysymys koski toiminnallista puolta eli kuinka kaupunginosavaltuustolle saadaan toimivaa toimivaltaa, budjettivaltaa ja vastuuta.

 

Nuoret työelämään nyt

Kokeilu toteutettiin Vaalan kunnassa yhteistyössä Vaalan kunnanjohtajan, etsivän nuorisotyön sekä paikallisen vaatealan yrittäjän kanssa. Kokeilun aikana onnistuttiin työllistämään yksi nuori kymmenen päivän mikrotyöhön.

Kokeilu nosti esille hyviä näkökulmia ajatellen mallin laajentamista. Ensinnäkin, palkanmaksuun liittyvää byrokratiaa pidettiin esteenä lyhyen palkkasuhteen sopimiselle. Kokeilussa työsopimukset tehtiin Vaalan kunnan työsopimus-lomakkeilla ja palkanmaksu hoidettiin sitä kautta. Näin helpotettiin yrittäjän työtä sopimusten kanssa. Toisena haasteena nähtiin työllistettävien nuorten löytäminen. Aktiiviset nuoret osaavat etsiä töitä itsekin, mutta ideana on työllistää juuri syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kokeilussa nuori löysettiin etsivän nuorisotyön kautta. Rajapinnassa toimivaa henkilöä, työllistettävän nuoren sekä työnantajan välillä, pidettiin hyvänä.

 

Osallistava budjetointi

Kokeilu toteutetaan osalla Sitran Uusi demokratia -foorumin budjettia. Tärkeä osa osallistavan budjetoinnin prosessia on tiedon avoimuus ja ymmärrettävä esittäminen, budjetin osalta esimerkiksi visualisointi. Kokeilussa visualisoitiin Sitran Uusi demokratia -foorumin budjetti Veropuu-työkalun avulla. Katso visualisointi täältä.

Lisäksi kokeilussa päätetään osallistavan budjetoinnin keinoin Sitran hankevauhditusrahan käytöstä. Kokeilun tarkoituksena on vastata kysymykseen, pystyykö Sitran kaltainen organisaation muuttamaan toimintatapojaan joustavasti osallistavan budjetoinnin suuntaan. Kokeilu on edelleen käynnissä, mutta nyt jo voidaan sanoa, että  haasteita on esimerkiksi siinä miten varmistetaan, että kaikilla päätöksentekijöillä on riittävät tiedot tehdäkseen oikeita päätöksiä. Haasteena on myös viestintä. Osallistuvaan budjetointiin kuuluu, että prosessista viestitään asianomaisille selkeästi ja avoimesti. Riittävä viestintä vie paljon aikaa ja resursseja.

 

Out of the lautakunta

Kokeilu osoittautui haastavaksi ja varsinaista kokeilua ei päästy tekemään. Samalla se kuitenkin toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten epäonnistunutkin kokeilu tuo tuloksia.

Tarkoituksena oli saada lautakunnankokoukseen ulkopuolisia asiasta kiinnostuneita ihmisiä, tai vaihtoehtoisesti järjestää varjokokous ennen lautakunnan varsinaista kokousta.

Varsinaista kokeilua ei päästy tekemään, koska aikataulu oli liian tiukka. Lautakuntien kokouksiin ei sääntömääräisesti päästetä ulkopuolisia, edes varajäseniä. Varjokokousta ei ehditty järjestämään. Kokeilu siis osoitti, että ulkopuolisten saaminen lautakunnan kokouksiin ei ole mahdollista ja varjokokouksenkin järjestäminen vaatii aikaa ja järjestelyjä.

 

Politiikka Goes Koti

Politiikka Goes Koti on MetropoliAreenan idea ja sitä on kokeiltu käytännössä MetropoliAreenan toimesta kesällä 2011. Nyt kokeilua jatkettiin yhdellä tupailta-tyyppisellä tapaamisella.

Kokeiluun osallistuneet totesivat idean olevan todella hyvä. Poliitikon tuominen lähemmäksi kansalaisia, vaikkakin vain yhteen kotiin, on aina positiivista. Ongelmana nähtiin ennemminkin käytännön järjestelyt ja keskustelun sujuvuus. On esimerkiksi selvää, että edellytykset poliittiseen keskusteluun ovat keskiverto perheessä huonommat kuin poliitikolla. Kuinka pitkälle keskustelun teemoja tulee valmistella?

 

Politiikka lähemmäksi ammattikoulunuoria

Idea on Ajatushautomo e2:sen. Kokeilun suorittaminen näin lyhyellä aikataululla osoittautui mahdottomaksi. Konsepti on tarkoitus toteuttaa neljänä työpajana, joissa ammattikoulunuoret tapaavat poliitikkoja, keskustelevat haluamastaan aiheesta ja oppivat samalla vaikuttamisen tapoja.

Kokeilun tuloksena voidaan sanoa, että poliitikot tulee varata ajoissa. Ammattikoulut joita kontaktoitiin taas olivat hankkeesta innoissaan ja näytti siltä, että opetusta saadaan joustamaan hankkeen toteuttamiseksi.

 

Rastiraha

Kokeilussa muokattiin verokortista versio, johon oli lisätty mahdollisuus ohjata osa omista veroistaan tiettyyn kohteeseen tai vaihtoestoisesti luovuttaa veronpalautukset valtiolle käytettäväksi tietyssä kohteessa.

Kokeilu onnistui hyvin. Ihmiset olivat yllättävänkin avoimia ja kiinnostuneita vastaamaan kysymyksiin ja ottamaan kantaa. Kokeilun toteuttaminen verotoimistossa edesauttoi mahdollisesti kokeilun onnistumista.

Kokeiluun osallistui 15 ihmistä. Kaikkien osallistuneiden mielestä idea oli hyvä, kunhan oma veroprosentti ei nouse. Mielipiteet kohteista jakaantuivat laajalti, tärkeänä pidettiin, että kohde olisi mahdollisimman lähellä omia intressejä. Eniten haluttiin tuloja ohjattavan vanhustenhoitoon, nuorisotyöhön sekä lähikouluihin.

 

Sosiaalinen hub

Kokeilu toteutettiin Helsingin kaupungin tarjoamissa tiloissa. Sanaa sosiaalisesta hubista levitettiin sosiaalisessa mediassa ja toimijoita käyttämään tiloja löytyi nopeasti.

Kokeilu toimi erinomaisesti. Se osoitti myös, mitä haasteita tämän tyyppisellä toiminnalla on. Idea toimi, mutta käytännön haasteet osoittivat, että tarvitaan selvät pelisäännöt ja vastuuhenkilö organisoimaan käytännön järjestelyjä. Eniten huolta aiheuttivat Internet-yhteys ja ovien avaaminen, kun avaimia oli vain muutamat. Nämä ovat konkreettisia ongelmia, jos sosiaalinen hub toimisi jatkossakin kaupungin tarjoamissa väliaikaistiloissa, jolloin tilaa jouduttaisiin vaihtamaan usein.

 

Tietopyyntö.fi

Kokeilu toteutettiin Facebookiin perustettavalla Tietopyyntö.fi ryhmällä. Tietopyyntöjä eri virastoihin, ministeriöille ja kaupungeille tehtiin yli kymmenen. Tietopyynnöistä ja mahdollisista vastauksista niihin raportoitiin Facebook-ryhmässä.

Kokeilu osoitti, että konsepti on selkeä eikä välttämättä vaadi paljoa jatkokehitystä. Kokeilu herätti myös kriittistä keskustelua. Tietopyynnöt pitää tehdä vastuullisesti, ei vain kuormittaakseen viranomaiskoneistoa. Sivun mahdollinen suosio voisi lisätä väärinkäytön riskiä.

Valtiovarainministeriön asiakirjahallinnon asiantuntija kertoi heidän olleen valmistautuneita tietopyyntien tuloon julkisuuslain tullessa voimaan, mutta niiden vähyys yllätti heidät.

 

Virkamies fasilitaattoriksi

Idea on Helsingin Diakonissalaitoksen. Kokeilussa oli tarkoitus vapauttaa sosiaali- ja terveysministeriön virkamies päiväksi tai kahdeksi tutustumaan Kaapeli-yhteisövalmennushankkeeseen. Tiukan aikataulun puitteissa kokeilua ei saatu onnistumaan. Kokeilun aikana saatiin kuitenkin sovittua kokous STM:n ja Diakonissalaitoksen välille. Kokouksessa on tarkoitus puhua jatkosta ja mahdollisuuksista toteuttaa hanke.

 

Herttoniemenrannan aikapankki

Idea on Kommon ry:n. Kokeilussa perustettiin Herttoniemenrannan alueelle aikapankki-tyylinen konsepti, joka mahdollistaa asukkaille vastavuoroisen avun ja taitojen vaihdon. Kokeilu onnistui hyvin ja saavutti sille asetetut tavoitteet saavuttaa ihmisiä ja aloittaa palveluiden vaihto aikapankkitoiminnan mukaisesti. Kontaktoiduista ihmisistä suurin osa oli kiinnostunut toimintaan osallistumisesta, ja tältä osin suosio ylitti odotukset.

Huhut aikapankin rantautumisesta asuinalueelle ovat lähteneet kiertämään ja uusia jäseniä on ilmoittautunut mukaan omatoimisesti. Alueella haastatellut ihmiset pitivät tämän mallista yhteistoimintaa alueen tulevaisuuden kannalta merkittävänä. Lisäksi Herttoniemenrannan naapurialueilta on tullut useita kyselyitä, josko toiminta voitaisiin laajentaa heidän asuinympäristöönsä.

 

Hallinnon beta

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä liikenneviraston kanssa järjestämällä teemasta kolme työpajaa. Kokeilulla pyrittiin vastaamaan kysymykseen siitä, miten valtionhallinnon alainen toimija suhtautuu beta-ajattelun integroimiseen työhönsä, eli käytännössä omien verkkosivujen rinnalla toimivaan beta-sivustoon. Beta-sivustolla julkaistaisiin kokeiluja, palveluita, pilotteja ja aikaisemmin ei-julkisena pidettyä dataa.

Kokeilu on edelleen käynnissä, mutta tähän mennessä saadut tulokset ovat positiivisia. Liikennevirasto suostui beta-sivuston kehittämiseen ja julkaisemiseen. Liikenneviraston beta -sivut tullaan julkaisemaan kokeiluluonteisesti lähitulevaisuudessa. Sivustoilla tullaan näillä näkymin julkaisemaan tietoa ainakin eläinonnettomuuksista ja levähdysalueista.