sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kuusikymmentä syöpäpotilasta kokeili digitaalista Kaiku Health -omaseurantasovellusta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, suurin osa Siun soten syöpäkeskuksen hoidossa. Vuoden mittainen kokeilujakso päättyi toukokuussa.
Hoitajien mukaan suurin hyöty saatiin viikoittaisesta oirekyselystä, jossa sovellus tiedusteli kuhunkin syöpään ja hoitomuotoon liittyviä oireita ja niiden voimakkuutta.
Lääkehoidon puolelta kokeilussa oli mukana suolistosyöpäpotilaita. Suurin osa heistä tapaa sairaanhoitajan parin viikon välein suonensisäisessä solunsalpaajahoidossa käydessään.
”Potilaat voivat soittaa, jos käyntien välissä tulee uusia oireita tai vanhat hankaloituvat. Kaikki eivät silti soita, ja etenkin lievistä muutoksista potilaat mainitsevat vasta vastaanotolla tai solunsalpaajahoitokäynnillä, jos silloinkaan”, sanoo sairaanhoitaja Nelli Kuosmanen Siun soten syöpäkeskuksesta.
Sen sijaan oirekyselyssä potilaat raportoivat lievistäkin muutoksista, kun sovellus niitä kysyy. Hoitajat näkevät vastaukset saman tien, ja niihin voidaan tarpeen mukaan reagoida.
Lieviin oireisiin sai hoito-ohjeet
Muutaman kerran kokeilun aikana kävi niin, että potilailla hoitokäyntien välissä syöpäoireet pahenivat selvästi. Hoitajat saattoivat nämä itseraportoidut oireet hoitavan lääkärin tietoon, ja lääkitystä pystyttiin nopeasti muuttamaan.
”Oirekysely tuo potilaille kokemuksen, että heistä pidetään huolta myös hoitokäyntien välillä”, Kuosmanen sanoo.
Lievissä oireissa Kaiku Health -sovellus tarjosi potilaalle automaattisesti hoito-ohjeet: esimerkiksi lievään pahoinvointiin tai ummetukseen apteekista käsikauppatavarana saatavia lääkkeitä. Lievät oireet näkyivät hoitajien ohjelmistossa keltaisena merkkinä.
Rajummissa oireissa potilaita kehotettiin ottamaan yhteyttä sairaalaan, jolleivat hoitajat ehtineet ensin ottaa yhteyttä potilaisiin. Rajut oireet näkyivät hoitajien ohjelmistossa punaisena merkkinä.
”Oirekyselyn ansiosta potilaat kokivat, että pääsevät itse osallistumaan hoitoonsa. Meitä taas auttoi paljon se, kun potilas oli jo ennen hoitotilannetta miettinyt oireita. Potilaan voi olla hoitokäynnillä vaikea muistaa, mitä oireita on ollut sitten viime näkemän”, sairaanhoitaja Anne Impivaara sanoo.
Oirekysely helpotti hoitokäyntiä
Hoitokäyntien sujuvuuden nostavat esiin myös röntgenhoitajat Satu Vilokkinen ja Sanna Tolonen.
”Sädehoito on lyhyt tapahtuma. Viidessätoista minuutissa haastattelemme kuulemiset ja annamme hoidon. Potilaat kokivat, että kyselyn kautta oli rauhallisempi listata oireita kuin hoitotilanteessa”, Vilokkinen sanoo.
”Oireiden tietäminen etukäteen auttaa myös siinä, että jos niissä herää meillä jotain kysyttävää lääkäriltä, voimme kysyä ja kertoa potilaalle vastauksen hoitotilanteessa”, Tolonen jatkaa.
Nämä syövät koetaan niin intiimeiksi, että potilaiden on helpompi vastata koneelle kuin kasvotusten.
röntgenhoitaja Sanna Tolonen
Sädehoidolla kokeilussa hoidettiin eturauhas- ja peräsuolensyöpäpotilaita. Digitaalisesta hoitokyselystä oli näissä syövissä suuri hyöty. Potilaat antoivat hoitajille kattavammin tietoa voinnistaan kuin suullisesti kyseltäessä.
”Nämä syövät koetaan niin intiimeiksi, että potilaiden on helpompi vastata koneelle kuin kasvotusten”, Tolonen kertoo.
Eturauhassyöpäpotilaat raportoivat sädehoidon laskevan heidän potenssiaan, kun sovellus asiaa heiltä kysyi. Kasvotusten he asiaa harvoin röntgenhoitajalle kertovat.
Peräsuolen syövän sädehoidossa vatsan löysyys on hyvin yleinen sivuoire. Kasvotusten hoitajien on välillä vaikea saada selville ripulointikertojen todellista määrää, mutta oirekyselyssä asia tuli hyvin ilmi ja sen perusteella hoitajat saattoivat hoitokäynnillä kysellä asiasta tarkemmin.
”Ylipäätään potilaat kokivat turvalliseksi sen, että saavat säännöllisesti raportoida oireitaan ja hoitaja katsoo, pitääkö niiden johdosta ryhtyä toimiin”, Vilokkinen sanoo.
”Hoitajallekin syntyy turvallisempi tunne, kun hän saa tietää, mitä potilaalle oikeasti kuuluu. Joskus joidenkin potilaiden kanssa jää hoitokäynneillä epäselväksi, kertooko potilas kaikista oireistaan. Itseraportoinnissa saamme tietää oireet varmemmin”, Vilokkinen kertoo.
Seurantatietoa hoitajille
Röntgenhoitajat kokivat itsekin oppineensa uutta.
Sädehoidossa potilasta nähdään ensin hyvin tiiviisti. Eturauhassyövässä sädehoitoa annetaan joka arkipäivä neljän viikon ajan ja peräsuolensyövässä viiden viikon ajan. Tämän jälkeen potilas siirtyy kirurgian poliklinikalle urologian seurantaan, ja röntgenhoitajat eivät häntä enää näe.
Etäseurantakokeilussa röntgenhoitajat kuitenkin jatkoivat itseraportoinnin seurantaa noin neljä kuukautta hoidon päättymisen jälkeen.
”Saimme eturauhassyöpäpotilailta tarkempaa tietoa siitä, miten virtsaamisvaivat voivat jatkua ja jopa väliaikaisesti pahentua sädehoidon jälkeen. Nyt osaamme paremmin kertoa uusille potilaille, että miten heidän toipumisensa todennäköisesti etenee”, Tolonen sanoo.
Turhaakin viestittelyä
Oirekyselyn lisäksi Kaiku Health -sovelluksessa saattoi chatata eli lähettää viestejä hoitajille. Läheskään kaikki potilaat eivät tätä toimintoa käyttäneet.
Chatin kautta tuli hoitajille pääsääntöisesti tärkeää tietoa potilaiden voinnista ja tarkentavia kysymyksiä.
Viestitoiminnon idea oli madaltaa potilaan kynnystä kysyä asioita hoitajilta, mutta joillakin potilailla kynnys madaltui hoitajien näkökulmasta liikaakin.
Potilaat kyselivät hoitajilta myös terveysasioista, jotka eivät mitenkään liittyneet meneillään oleviin syöpähoitoihin. Jotkut jopa jutustelivat chatin-omaisesti asioista, jotka eivät liittyneet mitenkään terveyteen.
Hoitajille näistäkin viesteistä tuli ilmoitukset, ja heiltä kului työaikaa kohteliaiden vastausten muotoiluun.
Suurin hyöty viestitoiminnosta oli hoitajien mukaan se, että sen avulla saattoi paikata oirekyselyn puutteita.
Oirekyselyssä ei pystynyt antamaan tarkempaa selitystä heti oireen perään, vaan se piti kirjoittaa lopuksi viestikenttään.
Jos potilas esimerkiksi rastitti oirekyselyyn vatsan olleen löysällä, hänen oli järkevä erikseen viestillä täsmentää, että oiretta on esiintynyt kautta koko elämän eikä se siksi välttämättä liity mitenkään syöpään ja hoitoihin.
”Kun potilas raportoi esimerkiksi verenvuotoa, kipua tai tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, niin olisi ollut hyvä tietää, paljonko sitä verta tuli, paljonko sattui ja kuinka tiheää virtsaamisen tarve oli. Kokeilun aikana näitä kysymyksiä kyllä sitten palautteen perusteella muokattiinkin tarkemmiksi”, Vilokkinen kertoo.
Kaikki potilasryhmät mukaan
Nyt Kaiku Health -omaseurantasovelluksen kokeilujakso on Siun soten syöpäkeskuksessa päättynyt. Kokeilun tuloksiin ollaan tyytyväisiä, ja parhaillaan kilpailutetaan sovelluksia jatkoa varten.
Mitä hoitajien mielestä jatkossa kannattaisi ottaa huomioon, kun yritetään rakentaa tällaisia vastaavia, ainakin osin digitaalisia hoitopolkuja?
Kaikki haastatellut hoitajat korostavat, että seurantasovellus pitäisi yhdistää potilastietojärjestelmään, jotta hoitajien ei tarvitse operoida kahta järjestelmää.
”Koko henkilökunnan pitäisi sitoutua järjestelmään, ja kaikilla pitäisi olla aikaa opetella sen käyttäminen kunnolla”, Impivaara painottaa.
”Sovelluksen pitäisi myös olla käytössä kaikilla potilasryhmillä, niin ettei tarvitse erikseen muistella, keitä se koskee”, Kuosmanen lisää.
Kokeilu toteutettiin osana Sitran Terveysdata 2030 -projektia, jossa rakennetaan ratkaisuja ja pelisääntöjä maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa ja tuetaan Suomen terveysalan kilpailukykyä. Sitran tavoitteena oli koota tietoa uusien digitaalisten hoitomuotojen köytöstä osana hoitotyöttä. Mukana oli sovelluksia kuuteen eri sairauteen tai oireyhtymään.
Lisätietoja
Nelli Kuosmanen, sairaanhoitaja, Siun soten syöpäkeskus, nelli-tuulia.kuosmanen@siunsote.fi
