Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Ennakoiva sote osaksi hyvinvointialueiden arkea

Haun päätavoitteena on tukea hyvinvointialueita, jotta riskiperusteinen ennakointi, varhainen puuttuminen ja älykkäät digitaaliset ratkaisut juurtuisivat pysyvästi osaksi strategista johtamista, taloussuunnittelua ja ammattilaisten arkea.

Kysymysten lähettäminen ja hakuklinikat

• Kysymyksiä voi laittaa Sitran asiointipalvelussa lomakkeella 26.10.2026 klo 16 saakka.
• Hakuklinikat järjestettiin 25.9. ja 5.10. Tutustu hakuklinikoilla esitettyihin dioihin.

Vastaamme kaikkiin kysymyksiin tässä artikkelissa, jotta kaikille hakijoille tarjotaan sama tieto. Kaikki kysymykset ja vastaukset niihin julkaistaan tässä artikkelissa 28.10.2026 klo 16 mennessä.

Puhtaasti teknisiä kysymyksiä asiointipalvelun käyttöön ja hakemuksen lähettämiseen niitä voi jättää lomakkeella haun sulkeutumiseen saakka.

Mikä on tämän rahoitushaun omavastuuosuus, ja edellytetäänkö hankkeelta aina vähintään 50 % omarahoitusta?

Kyllä, tässä rahoitushaussa Sitran rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia hakijalle tai hakijakonsortiolle aiheutuvista hankkeen kokonaiskustannuksista. Tämä tarkoittaa, että hankkeella tulee olla vähintään 50 % muuta rahoitusta.

Tämä muu rahoitusosuus voi koostua hakijan omasta rahoituksesta (kuten hankkeeseen kohdistuvista palkkakustannuksista) tai muun ulkopuolisen tahon myöntämästä rahoituksesta.

Millä laajuudella ennakoivien menetelmien pysyvää integrointia odotetaan? Onko tarkoituksenmukaista aloittaa rajatusta kokonaisuudesta (esim. tietty palvelu tai asiakasryhmä) heti koko alueen kattavan muutoksen sijaan?

Hankkeen ei tarvitse kattaa koko hyvinvointialuetta heti, vaan kohdentaminen rajattuun kokonaisuuteen on paitsi mahdollista, myös tarkoituksenmukaista.

Kehittämistyö on suositeltavaa kohdentaa strategisesti merkittäviin, vaikuttavuuden kannalta keskeisiin kokonaisuuksiin, kuten suurimpiin riskiryhmiin tai palvelutarpeen kannalta kriittisiin asiakasryhmiin.

Hakemuksessa tulee kuvata valittu rajattu kohdealue ja sen perustelut hyvinvointialueen tarpeiden näkökulmasta. Olennaista on osoittaa, miten valitun pilottikokonaisuuden kautta luodaan edellytykset ja suunnitelma toimintamallin myöhemmälle laajentamiselle alueellisesti.

Voiko rahoitushakuun soveltua hanke, jonka toimintamalli on hakuvaiheessa vielä varhaisessa kehitysvaiheessa ja jota kehitetään sekä juurrutetaan hankkeen aikana?

Rahoitushaussa ei ole rajattu pois hankkeita, joissa toimintamalli tai menetelmä on hakuvaiheessa vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Hankkeessa voi olla mukana myös useampia menetelmiä tai toimintamalleja, joista osa voi olla varhaisemmassa vaiheessa ja osa pidemmälle kehitettyjä.

Olennaista on, että kaksivuotisen toteutusajan aikana edetään kehittämisestä konkreettiseen käyttöönottoon ja juurruttamiseen hyvinvointialueen arkeen. Hakijan tulee kuvata realistisesti lähtötilanne ja osoittaa, miten hankkeen aikana – esimerkiksi jo olemassa olevia pilottituloksia hyödyntäen – pystytään toteuttamaan aito toimintamallin muutos.

Voiko rahoitusta kohdentaa jo käynnissä olevaan kehittämistyöhön tai olemassa olevan ratkaisun käyttöönottoon omalla alueella?

Kyllä, rahoitusta voi ja on jopa suositeltavaa kohdentaa jo meneillään olevaan kehittämistyöhön tai olemassa olevan hyvän ratkaisun implementointiin omalla hyvinvointialueella. Olennaista on kuitenkin kuvata hakemuksessa selkeästi, mistä on kyse ja mitä uutta hanke tuo tullessaan verrattuna nykytilanteeseen, sillä rahoitusta ei voi käyttää pelkästään jo vakiintuneen toiminnan pyörittämiseen, vaan hankkeen aikana on tapahduttava selkeä muutos, käyttöönotto tai laajennus osaksi palveluprosesseja. Hakijan tulee myös määrittää tavoitteet ja mittarit, joilla hankkeen onnistumista mitataan ja joilla varmistetaan ratkaisun pysyvä juurtuminen hyvinvointialueen arkeen hankkeen päätyttyä.

Haussa puhutaan seurantamittareista ja muutoksen mittaamisesta. Kuinka täsmällisesti mittarit pitää kuvata hakuvaiheessa?

Mittareiden ei tarvitse olla hakuvaiheessa lopullisesti viimeisteltyjä. Hakemuksessa tulee kuitenkin kuvata alustavat ja suuntaa-antavat seurantamittarit, joiden avulla hankkeen etenemistä, muutoksen toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista on tarkoitus seurata. Riittää, että hakemuksesta ilmenee:

• Alustava suunnitelma: Millaisilla suuntaa-antavilla mittareilla muutoksen toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista on tarkoitus seurata.
• Valmius jatkotyöstöön: Ymmärrys siitä, että mittareita täsmennetään systemaattisesti yhdessä Sitran kanssa hankkeen käynnistyttyä muutoksen seurantaan.

Miten hankerahalla tehtävät hankinnat tulee toteuttaa ja millä ehdoin?

Hankerahalla tehtävät hankinnat tulee toteuttaa kunkin hyvinvointialueen omien hankintaohjeiden mukaisesti.

Sitran rahoitussopimuksessa edellytetään, että hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa hankintalakia ja toimitaan markkinaehtoisesti. Koska hyvinvointialueet noudattavat näitä periaatteita jo muutenkin toiminnassaan, Sitra ei aseta hankintojen toteuttamistapaan nähden erillisiä lisävaatimuksia.

Voiko uudessa hankkeessa jatkaa työskentelyä saman kohderyhmän kanssa, jonka parissa aiemmassa rahoitetussa hankkeessa on pilotoitu toimintaa? 

Samassa kohderyhmässä työskentelyn jatkamiselle ei ole estettä. Hakemuksessa on kuitenkin pystyttävä osoittamaan selkeästi uutuusarvo aiempaan pilottiin verrattuna. On perusteltava, millaista merkittävää ja mitattavaa vaikuttavuuden syvenemistä tai skaalausta (esim. uusi toimintatapa, laajempi prosessin osa) kyseisen kohderyhmän parissa tehtävällä jatkokehittämisellä tavoitellaan. Pelkkä aiemman toiminnan jatkaminen sellaisenaan ei riitä, vaan hankkeen tulee tuottaa uutta lisäarvoa.

Onko hankehakemuksessa määritelty enimmäismäärää sivuja?

Tässä rahoitushaussa Sitra ei ole asettanut ehdotonta enimmäissivumäärää hakemukselle. Toivomme kuitenkin, että hakemukset ovat napakoita ja ytimekkäitä. Pääpaino on hakemuksen sisällöllisellä selkeydellä ja kyvyllä kuvata hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja vaikuttavuus selkeästi ilman tarpeetonta laajuutta.

Varataanko hankkeen budjetista 10 prosenttia ostopalveluihin, joilla hankitaan palveluntuottajalta muutostukea kilpailutuksen kautta?

Kyllä, tämä on rahoitushakuehtojen mukaisesti ehdoton vaatimus. Jokaisen rahoitettavan hankkeen on varattava vähintään 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ostopalveluihin, joilla hankitaan muutostukea. Kukin hyvinvointialue kilpailuttaa ja hankkii tarvitsemansa muutostuen itsenäisesti omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti, jotta palveluntuottaja voidaan valita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tätä 10 prosentin osuutta ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Rahoitushakuehdoissa on kuvattu, mitä muutostuen on tarkoitus tukea ja mihin se kohdentuu.

Onko muutostukeen liittyvien ostopalvelujen hankinnalle määritelty tarkempia vaatimuksia, vai hankkiiko kukin hanke palvelut itsenäisesti?

Ostopalvelujen hankinnalle ei ole asetettu muita erityisiä vaatimuksia tai ehtoja kuin edellä mainittu 10 %:n osuus budjetista. Rahoitushakuehdoissa on kuvattu, mitä muutostuen on tarkoitus tukea ja mihin se kohdentuu.

Kukin hyvinvointialue voi hankkia ja kilpailuttaa tarvitsemansa muutostuen itsenäisesti omien tarpeidensa, tavoitteidensa ja hankintaohjeistuksensa mukaisesti. Tärkeintä on, että palveluntuottaja valitaan tarkoituksenmukaisesti tukemaan hankkeen asettamia tavoitteita.

Edellytetäänkö rahoitettavalta hankkeelta tiettyjen teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöä vai onko keskeistä kehittää datapohjainen, ennakoiva toimintamalli, joka ulottuu riskien tunnistamisesta hoitoon, tukeen ja palvelupolkuihin sekä tuottaa asiakkaille näkyviä tuloksia? 

Hankkeelta ei edellytetä tiettyjen teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöä. Keskeistä rahoitushakuun liittyen on kehittää datapohjainen, ennakoiva ja vaikuttava toimintamalli, joka ulottuu riskien tunnistamisesta hoitoon, tukeen ja asiakkaan palvelupolkuihin. Hyvinvointialue arvioi ja valitsee hankkeen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset ja toimivat ratkaisut, jotka tuottavat asiakkaille näkyviä ja mitattavia tuloksia.

On kuitenkin hyvä huomioida, että hankkeiden valintakriteereissä painotetaan edistyksellisyyttä ja uutuusarvoa. Vaikka käytettävää teknologiaa ei ole määritelty tarkemmin, haettavan ratkaisun tulee olla suhteessa aiempiin käytäntöihin riittävän uusi ja edistyksellinen, jotta se voi tuoda merkittävää lisäarvoa ja vaikuttavuutta.

Mihin ulkopuolisiin hankintoihin, kuten teknologiaan, hankerahoitusta voi käyttää, ja onko näille hankinnoille asetettu tarkkoja rajauksia tai vaatimuksia? 

Hyvinvointialue voi kohdentaa rahoitusta esimerkiksi haun esityksessä kuvattuihin teknologia-, järjestelmä-, data- ja asiantuntijapalveluihin, kunhan hankinnat ovat hankkeen tavoitteiden kannalta perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Muutostukeen varattua 10 prosentin osuutta koskevat kuitenkin erikseen ilmoitetut, tiukemmat ehdot.

Voiko hyvinvointialue osallistua ennakoivan soten rahoitushakuun useammalla eri hankkeella ja hakemuksella? (Esim. yksi oma hanke ja yksi konsortiohanke?)

Kyllä, hyvinvointialue voi osallistua hakuun useammalla eri hakemuksella. Hyvinvointialue voi hakea rahoitusta omalle hankkeelleen ja lisäksi hakea rahoitusta useamman hyvinvointialueen yhdessä toteuttamalle hankkeelle osana konsortiota. Useamman hakemuksen tilanteessa on kuitenkin huomattava, että Sitra ei voi myönnä rahoitusta samaan tekemiseen kahdesti ja että hyvinvointialueella tulee olla riittävät hallinnolliset ja operatiiviset resurssit haettujen rinnakkaisten hankkeiden hallinnointiin ja toteuttamiseen.

Mitä rahoitushaussa tarkoitetaan oireenmukaisella tai korjaavalla palvelulla, ja mitä palveluja tähän luokkaan tulisi sisällyttää arvioitaessa nykytilan työajan ja kustannusten kohdentumista?

Rahoitushaussa oireenmukaisella tai korjaavalla palvelulla tarkoitetaan reaktiivista sote-toimintaa. Se on palvelua, joka käynnistyy vasta, kun asiakkaalla on jo todettuja oireita, diagnosoitu sairaus tai sosiaali- tai terveydenhuollon kriisi on jo lauennut.

Arvioidessanne nykytilan resurssien kohdentumista, tähän luokkaan voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraavia palveluja tai toimia:

1. Akuutti- ja päivystyshoito (mukaan lukien sosiaalipäivystys). 

2. Diagnosoidun sairauden tai oireiden hoidonseuranta (kun toiminta on takautuvaa). 

3. Korjaavat toimet  (esim. leikkaukset olemassa olevan vaivan korjaamiseksi). 

4. Tunnistamattomien hoitovajeiden hoitaminen jälkikäteen (kun ongelma on jo eskaloitunut). 

Tämän luokan kartoittamisen tavoitteena on osoittaa se reaktiivisen työn määrä, jota hanke pyrkii dynaamisen, dataohjatun ennakoinnin avulla vähentämään, jotta resurssia voidaan siirtää ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.